Kiusaaminen voi vaikuttaa elämään vielä aikuisena

Kiusaamisen pitkäaikaiset vaikutukset, kuten masennus- ja ahdistusoireet, voivat näkyä monien elämässä vielä aikuisena. Osalla kiusaamiskokemukset vaikuttavat aikuisena asuinpaikan tai ammatin valintaan sekä toimintaan vuorovaikutustilanteissa. Hyväksytyksi tulemisen kokemukset auttavat ymmärtämään, että kiusaaminen ei johdu omasta itsestä.

Valitettavan moni kokee kiusaamista koulussa, harrastuksessa tai aikuisena työpaikalla. Kiusaaminen voi näkyä ulkopuolelle jättämisenä, haukkumisena tai jopa väkivaltana. Minkä takia koulussa kiusataan, kasvatustieteiden tohtori ja erityisopettaja, Suvi Skarp?

– Kiusaaminen ei ole koskaan kiusatun vika, vaan sille on monia syitä. Joskus kiusaaminen johtuu luokan tai koulun oppilaiden sisäistämästä normirakenteesta, jossa yksi oppilas jätetään ulkopuolelle, jotta muut voivat kokea yhteenkuuluvuutta, Skarp sanoo.

Edellä kuvattua epäsuoraa kiusaamista voi olla vaikea havaita yhteisön ulkopuolelta. Jopa opettaja saattaa ajatella, että luokassa vallitsee hyvä yhteishenki. Muut oppilaat jatkavat ulkopuolelle jättämistä ja kiusaamista, koska pelkäävät jäävänsä itse ulkopuolelle.

– Ylipäätään kiusaaminen on hankala ilmiö, jolle on vaikea löytää vain yhtä syytä, MLL:n kiusaamisen vastaisen työn asiantuntija Virpi Pöyhönen lisää.

Pöyhösen mukaan kiusaava oppilas voi olla luokassa hyvässä asemassa ja suosittu. Statusta ja hyväksyntää voidaan hakea kiusaamalla muita. Taustalla voi myös olla haasteita sosiaalisissa suhteissa ja impulsiivista käyttäytymistä.

Skarp kirjoitti väitöskirjan tyttöjen kokemasta kiusaamisesta ja sen pitkäaikaisista vaikutuksista. Väitöskirjassa seurattiin naisia, joita oli kiusattu peruskoulussa vähintään kolme vuotta.

– Ajatus väitöskirjaan lähti omista kokemuksistani. Olin peruskoulussa viisi vuotta kiusattuna kahdessa eri koulussa. Halusin tutkia erityisesti tyttöjen kiusaamista, koska sitä oli tutkittu melko vähän, Skarp kertoo.

Lopulta tutkimusprosessi kesti yksitoista vuotta. Tutkimukseen osallistuneet ovat kärsineet kiusaamisen pitkäaikaisista vaikutuksista monilla eri tavoilla. Monilla kiusatun rooli oli osana minuutta vielä 30-vuotiaana.

– Monet palasivat kiusatun asemaan erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Suuri osa tutkittavista koki epävarmuutta omista kyvyistä, pelkäsi epäonnistua toisten nähden tai ilmaista mielipidettään ryhmässä, Skarp kertoo.

Lapsuuden ja nuoruuden kiusaaminen vaikutti monella asuinpaikan tai ammatin valintaan aikuisena. Kiusatut pyrkivät muuttamaan pois lapsuuden paikkakunnalta ja osa oli valinnut asuinpaikkansa mahdollisimman kaukaa.

– Monet psykofyysiset oireet, kuten masennus ja ahdistus, voivat oireilla pitkään tai alkaa vasta akuutin kiusaamisen päätyttyä. Lähtökohtaisesti oireet ovat voimakkaampia kiusaamisen aikana ja lievenevät ajan myötä, varsinkin jos kiusattu saa myönteisiä kokemuksia muista ihmissuhteista, Skarp sanoo.

Osalla kiusaamista kokeneista psyykkinen oirehdinta alkoi vasta aikuisena ja heijastui kouluaikaiseen kiusaamiseen.

Lapset kuuntelevat herkällä korvalla aikuisten puhetta ja omaksuvat ajatusmalleja vanhemmiltaan tai muilta ympärillä olevilta aikuisilta.

– Toivoisin, että aikuiset puhuisivat lapsille erilaisuudesta ja moninaisuudesta hyväksyvällä tavalla, Skarp sanoo.

– Unohdamme helposti, miten herkästi lapset ja nuoret nappaavat kiinni siitä, miten me aikuiset kohtelemme muita, Pöyhönen jatkaa.

Skarpin mukaan empatia muita kohtaan ja avoin keskustelu lasten ja nuorten kanssa vievät pitkälle. Lisäksi tunne- ja vuorovaikutustaitojen harjoittelu jo päiväkoti-ikäisenä leikin tai teatterin kautta auttaa lasta sanoittamaan tunteitaan ja toimimaan muiden kanssa myös vanhempana. Erilaisuuteen ja moninaisuuteen hyväksyvästi suhtautuva aikuinen opettaa lapsia kohtelemaan muita tasavertaisesti.

Korjaavat kokemukset suojaavat kiusaamisen pitkäaikaisilta ja välittömiltä vaikutuksilta. Perheen tuki ja positiiviset kokemukset kaverin tai vaikka harrastusryhmän kautta antavat kiusatulle myönteisiä kokemuksia itsestä. Positiivisten kokemusten avulla on helpompaa sisäistää, että kiusaaminen ei johdu siitä, millainen itse on.

– Osa tutkittavistani oli saanut tärkeitä hyväksytyksi tulemisen kokemuksia esimerkiksi rippileiriltä, jatko-opinnoista ja myöhemmin työpaikalta, Skarp sanoo.

Myönteiset vuorovaikutustilanteet auttavat näkemään itsen positiivisessa valossa, yhdenvertaisena ja arvokkaana osana esimerkiksi työyhteisöä tai kaverisuhdetta.

Pöyhönen toivoo, että lapset ja nuoret otettaisiin tulevaisuudessa entistä enemmän mukaan kiusaamista ehkäisevään työhön:

– MLL:n tukioppilastoiminta on todella tärkeä osa lasten ja nuorten osallistamisessa ja kiusaamisen ehkäisyssä.

Tukioppilastoiminnassa vanhemmat oppilaat ryhmäyttävät ja tutustuttavat nuorempia oppilaita toisiinsa. Tärkeimpiä ovat arjen pienet teot, toisten tervehtiminen käytävällä tai kuulumisten kysyminen välitunnilla. Tukioppilaat toimivat vertaisina ja voivat toiminnallaan vaikuttaa koulun ilmapiiriin. MLL on järjestänyt tukioppilastoimintaa Suomessa yli viisikymmentä vuotta ja 94 prosenttia peruskouluista on mukana toiminnassa.

Vastuu puuttua akuuttiin kiusaamistilanteeseen on aikuisella. Kiusaamisesta tulee ilmoittaa koulun henkilökunnalle. On tärkeää, että kaikki koulun aikuiset ovat tietoisia siitä, miten kyseisessä koulussa puututaan kiusaamiseen. Lisäksi on olennaista, että vanhemmat tietävät, miten oman lapsen koulussa puututaan kiusaamiseen.

– Kouluilla on monia toimivia malleja kiusaamiseen puuttumiseen. On tärkeää, että koko kouluyhteisö sitoutuu noudattamaan valittua mallia, Pöyhönen kertoo.

Pöyhönen ja Skarp ovat yhtä mieltä siitä, että kouluilla tulisi olla selkeä, kaikkien tuntema ja konkreettinen rakenne kiusaamiseen puuttumiseen. Tarpeellista on tilanteen jatkuva seuraaminen, joka luo myös kiusatulle turvallisuudentunnetta.

Turvallinen koti ja luotettava läheinen aikuinen voivat ehkäistä kiusaamisen pitkäaikaisia seurauksia. Oman lapsen kiusatuksi joutuminen herättää monia vaikeita tunteita ja lapselle on annettava mahdollisuus puhua tunteistaan kotona.

– Vanhemmalla on tärkeä tehtävä puhua kiusatun lapsen tai nuoren kanssa ja kuunnella. Vaikka oman lapsen kiusaamiskokemuksista kuuleminen ei ole helppoa, tilanteeseen pysähtyminen on äärimmäisen tärkeää, Pöyhönen sanoo.

– Vanhemman tulee aidosti haluta tietää, mitä lapselle kuuluu ja miten hänellä menee. Koulun kanssa on hyvä pyrkiä rakentavaan yhteistyöhön tilanteen ratkaisemiseksi, Skarp lisää.

Kiusaamiseen liittyy usein kiusatun kokemaa häpeää, jolloin lapsi tai nuori ei välttämättä uskalla kertoa kiusaamisesta edes turvalliselle aikuiselle.

– Vanhemman on tärkeää osoittaa, että kiusaaminen ei ole lapsen tai nuoren vika, Pöyhönen korostaa.

Pöyhösen mukaan lapselta tai nuorelta voi myös kysyä, miten vanhempi voisi aikuisena tukea tilanteessa. Tämä ei tarkoita sitä, että vastuu tilanteen ratkaisemisesta sysättäisiin lapselle vaan sitä, että hänen mielipiteensä tulee kuulluksi.

MLL järjestää verkossa vertaisryhmiä kiusaamista kokeneiden lasten vanhemmille. Vertaisryhmästä vanhemmat saavat tärkeää vertaistukea vaikeaan tilanteeseen ja näkökulmia siihen, kuinka toimia, kun omaa lasta kiusataan. Ryhmä kokoontuu kuusi kertaa ja sitä ohjaavat MLL:n koulutetut vapaaehtoiset ohjaajat.

– Vanhemmat ovat usein syvästi huolissaan tilanteesta ja he saattavat kokea yksinäisyyttä ja turhautumista, mikäli kiusaamistilanteen selvittely ei etene. MLL:n vertaisryhmät ovat tärkeä tuki vanhemmille, koska siellä on mahdollista kertoa, miltä itsestä tuntuu, ja jakaa kokemuksia muiden samassa tilanteessa olevien vanhempien kanssa, Pöyhönen kertoo.

Aiempiin ryhmiin osallistuneet vanhemmat kokevat, että yhdessä jaetut kokemukset kohensivat mielialaa ja vähensivät kuormitusta. Vanhemmat kertovat saaneensa ryhmästä myös rohkeutta ottaa kiusaaminen puheeksi ja uusia lähestymistapoja keskustella kiusaamisesta yhdessä koulun kanssa.

MLL järjestää verkkovertaisryhmiä myös kiusaamiseen osallistuneiden lasten vanhemmille.

Lapsen osallistuminen kiusaamiseen on vanhemmille vaativa tilanne, jossa vanhempi tarvitsee tukea. Vanhemmat viestivät, että myös heillä on tarve kohdata ja kuulla muita vastaavassa tilanteissa olevia vanhempia. Ryhmässä voidaan pohtia esimerkiksi sitä, miten kiusaamisesta voi keskustella lapsen kanssa tai miten tilannetta voi ratkoa eri osapuolten kanssa. Ryhmiä ohjaavat MLL:n työntekijät.