Kempeleen yhdistys tarjoaa ruoka-apua − lue vinkit ruokajaon aloittamiseen

MLL:n Kempeleen paikallisyhdistys on tarjonnut ruoka-apua alueen vähävaraisille lapsiperheille syksystä 2015 alkaen. Ruokajakoihin osallistuu säännöllisesti noin 200 perhettä. Ruokaa lahjoittavia yhteistyökumppaneita on viisi ja jakorinkiin kuuluu 20−30 vapaaehtoista.

Yhdistyksen verkkosivuilla on lomake, jota kautta perheet voivat ilmoittautua ruokajakoon mukaan. Toimintaa mainostetaan myös somessa.

– Kempeleessä toimii joka päivä ruokajako. Keskustelemme jakajien WhatsApp-ryhmässä, kenen luokse hakija ohjataan, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Liisa Lumijärvi.

Puheenjohtajan mukaan ruokajakoon osallistuvat voi karkeasti ottaen jakaa kahteen ryhmään: ihmisiin, joille on tapahtunut odottamaton elämänmuutos sekä ihmisiin, joiden hankala elämäntilanne on jatkunut jo pidempään.

– Taustalla voi olla velkaantuminen, matalapalkkainen työ tai vaikkapa velkainen hometalo yhdistettynä vuokrarästeihin. Pahimmassa tapauksessa myös terveys ja työpaikka ovat menneet. Ruokajako on tällaisille perheille jatkuva apu. Heihin verrattuna yllättävän tilanteen vuoksi ruokajakoon tulevat ihmiset ovat mukana muutamia kuukausia − siihen saakka, kunnes tilanne korjaantuu.

Hakijan ei kuitenkaan tarvitse selittää ruoka-avun tarvettaan, vaan luottamus on kaiken pohjana. – Jos sadasta hakijaperheestä yksi ei ole välttämättömän ruoka-avun tarpeessa ja loput 99 ovat todellisessa tarpeessa, apu menee oikeaan paikkaan, Lumijärvi korostaa.

Liisa Lumijärvi on hoitanut parhaimmillaan seitsemän jakoa viikossa. Tällä hetkellä hän hoitaa viikoittain yhden jaon, jossa on mukana 15 perhettä.

Avun matala kynnys ja nopeus voivat pelastaa pahaltakin kierteeltä: – Jos laskun saa maksettua, kun ei tarvitse miettiä ruokarahoja, avulla on merkitystä. On myös tärkeää, että työtä tehdään näkyväksi ja asioita tilastoidaan, jotta kunnalle saadaan tietoa vähävaraisista lapsiperheistä.

Kolmen lapsen äitinä Lumijärvi ajattelee asiaa myös jälkikasvunsa kautta. Ruokajako koskettaakin tätä nykyä koko perhettä. – Mieheni hoitaa ruokajaon, jos en itse pääse jakoon. Myös lapsemme ovat välillä mukana. Ruokajako on kuulunut useana vuonna perheemme jouluaattoon ja siitä on tullut uusi, tärkeä joulurutiini.

1. Mieti kriteerit, joihin kaikki sitoutuvat. Kerro selkeäsi, kenelle ruokaa annetaan, esimerkiksi vähävaraisille lapsiperheille.
2. Kohtaa hakijat kunnioittavasti.
3. Neuvottele ylijäämäruoasta lähialueesi kauppojen kanssa. Kunnioita sitä, miten kauppa haluaa toimia. Joku pakkaa laatikot valmiiksi, kun toisessa kaupassa vapaaehtoistyöntekijät pakkaavat laatikot itse.
4. Tiedota asiasta. Muista, että ruoka-apu on matalan kynnyksen malli. Ruoka-apua annetaan sitä tarvitsevalle ja hän ratkaisee itse, onko tarve todellinen. Avuntarjoajalla ei ole oikeutta kysellä hakijan syitä, tarvetta tai tuloja.
5. Älä laita yhteystietojasi julkiseen jakoon, vaan käytä yhdistyksen verkkosivuja tai puhelinnumeroa tiedotuskanavana ja yhteydenpidossa.

Juttu on julkaistu Lapsemme 1/2020 -lehdessä.