14-vuotias ilmastoaktiivi Tuvia kampanjoi luonnon puolesta

Tuvia Kaipainen on yksi sadoista tuhansista nuorista, jotka kampanjoivat luonnon puolesta.

Kun 14-vuotias Tuvia Kaipainen herää perjantaina 15. maaliskuuta kotonaan Itä-Helsingissä, on nuorten ilmastolakko jo käynnistynyt maailmalla. Fridays for future -kampanjan nettisivulla näytetään livelähetystä Australiasta, jossa nuoret marssivat kadulla ilmastomielenosoituksessa.

Innostuneen odotuksen vallassa Tuvia kerää kokoon itse tekemänsä mielenosoituskyltit. Edellisenä iltana hän oli kirjoittanut mustalla tussilla lakanaan lauseen ”Meillä on voimia, pallo tarvii toimia”. Lakanan pidikkeiksi hän on kiinnittänyt sählymailat, joilla on oma symbolinen merkityksensä.

– Sählymailat viestittävät, että nuorilla on nyt uusi peli ja uudet säännöt, Tuvia kuvailee.

Ennen mielenosoitusta Tuvia käy koulussa tekemässä englanninkielen kokeen. Vaikka ilmastolakosta tulee poissaolomerkintä Wilmaan, hän haluaa suorittaa kokeen ajallaan.

– Tarkoitus ei ole lakkoilla koulua vastaan, vaan ilmaston puolesta.

Tuvian luokalta ilmastolakkoon osallistuu viisi oppilasta ja koko koulusta useita kymmeniä. Opettajilta tulee lakkoilijoille sekä kannustavaa että kriittistä palautetta. Tuvia saa tehtäväkseen ottaa itsestään kuvan tapahtumassa ja todistaa, ettei poissaolo ole lintsausta.

Tuvialle on tärkeää vaikuttaa luonnon puolesta. Hän on ollut kasvissyöjä pienestä pitäen, sillä eläinrakkaus on saanut hänet kunnioittamaan kaikkea elävää. Nykyisin hän on vegaani ja aktiivinen ympäristön suojelija. Eräs Tuvian esikuvista on ilmastolakot aloittanut Greta Thunberg.

Viime vuonna 16-vuotias ruotsalainen Greta lakkoili ilmaston puolesta perjantaisin Ruotsin valtiopäivätalon lähellä, ja viime syksynä Tuvia liittyi mukaan Suomessa järjestettyyn Perjantait Gretan kanssa -kampanjaan. Ensimmäisellä kerralla Helsingissä eduskuntatalon rappusilla mukana oli kymmenkunta mielenosoittajaa.

Sittemmin ilmastolakoista tuli maailmanlaajuinen ilmiö, ja nuoret lähtivät organisoimaan yhteistä, isoa mielenosoitusta. Maaliskuun tapahtumassa mukana on satoja tuhansia nuoria yli sadasta maasta.

– Koska nuoret eivät voi äänestää, mielenosoitus on älyttömän hyvä tapa vaikuttaa, toteaa Tuvia.

Aamupäivällä kokeen jälkeen Tuvia kavereineen liittyy vilkkaasti kuhisevaan nuorisojoukkoon Senaatintorilla. Kaikkialla näkyy erilaisia kylttejä ja kuuluu iskulauseiden virittelyä. Kello puoli yksitoista mielenosoitus lähtee liikkeelle, kun joukon johtajat antavat järjestäytymisohjeita megafonilla, ja ilmastomarssi täyttää Helsingin Aleksanterinkadun. Tuvia kavereineen virittää kylttinsä esille. Sählymailan varresta on pidettävä lujasti kiinni, sillä tuuli tarttuu lakanaan kuin purjeisiin.

”Mitä me halutaan? Ilmastotekoja!” Iskulauseiden aallot nousevat ja laskevat. Nuoret kulkevat Helsingin pääkatuja hymyssä suin ja rauhallisesti, eikä kukaan riehu. Viimein kulkue saavuttaa eduskuntatalon, ja nuoret asettautuvat rappusille Suomen poliittisen vallan keskipisteeseen.

Tuvia kyltteineen päätyy joukon eturiviin, niin että oma kyltti näkyy kauas. Rappusten yläosaan kertyy muutamia poliitikkoja seuraamaan, kun 16-vuotias Atte Ahokas Jokioisilta otti megafonin käteen ja aloittaa puheensa.

– Miten käy meille nuorille, kun koko elämämme kuulemme huonoja uutisia ympäristöstä? Nyt te aikuiset voitte vielä aloittaa kunnollisen ilmastopolitiikan harjoittamisen ja pelastaa maapallon tuholta, Atte vetoaa.

Puhe saa nuoret hurraamaan ja taputtamaan, ja uudet iskulauseet seuraavat toisiaan. ”Ilmastolakko, nyt nyt nyt!” Kun pieni tihkusade alkaa tuntua hyydyttävältä, megafonista kuuluu kehotus hypellä lämpimikseen. Viimein pidetään hiljainen hetki maapallo puolesta. Kaikki hälinä lakkaa muutamaksi minuutiksi, kun hiljaisuus valtaa eduskuntatalon rappuset.

– Fiilis on aivan mahtava. Tuntuu hienolta kokea, etten ole yksin ilmastoasioiden kanssa, kuvaa Tuvia tunnelmiaan.

Mitä sitten ovat ilmastoteot, joita nuoret vaativat? Tuvia kavereineen ehdottaa asioita, joihin jokainen ihminen voi vaikuttaa omilla ratkaisuillaan.

– Yksin autoilun sijasta kannattaa matkustaa julkisilla liikennevälineillä. Muovin määrää ei saa lisätä, vaan pitäisi käyttää muovittomia pakkauksia, sanoo 13-vuotias Sara Martenson.

– Kasvissyönti on ilmastoteko, ja tavaroita tulisi kierrättää, ehdottaa 14-vuotias Kerttu Paakkanen.

Tuvia muistuttaa, että jokaisen kannattaa kohtuullistaa kuluttamista ja miettiä tarkkaan, onko ostos tarve vai mielihalu. On myös asioita, joihin yksityinen ihminen ei voi vaikuttaa, vaan pallo on päättäjillä.

– Yhteiskunnallisella tasolla fossiilisista polttoaineista pitäisi päästä eroon mahdollisimman pian.

Parin tunnin mielenosoituksen jälkeen kylttiä pitelevät kädet alkavat puutua ja kostea viima kangistaa jäseniä. Tuvia kavereineen päättää pitää tauon, ja kasvisaterian äärellä he kertaavat päivän tapahtumia. Ilmassa on innostusta. Helsingin mielenosoitukseen osallistuu pari tuhatta ihmistä, ja ympäri Suomea tapahtumia on lähes 30 paikkakunnalla.

Tuvia miettii, miltä Gretasta mahtaa nyt tuntua. Hänet on nimetty jo Nobelin rauhanpalkinnon ehdokkaaksi.

– Voi olla ihan tajunnan räjäyttävää ymmärtää, miten suuren asian Greta on saanut aikaan.

Illalla kotona Tuviaa väsyttää, sillä mielenosoitus on vaatinut voimia. Samalla tuntuu, että tämä on päivä, joka ei koskaan unohdu. Ennen nukahtamista Tuvia miettii, saako ilmastolakko todella muutosta aikaan. Maapallon tilan parantamisella on jo kiire.

Artikkeli on julkaistu Lasten mukana -palstalla Lapsemme 2/2019 -lehdessä.