UKK
Tällä sivulla on avattu muutamia keskeisiä vaaleihin ja MLL:n vaalitavoitteisiin liittyviä käsitteitä.
Agenda2030 – kestävän kehityksen toimintaohjelma
Agenda2030 on kaikkia maita koskeva kestävän kehityksen toimintaohjelma, joka hyväksyttiin YK:n kestävän kehityksen huippukokouksessa syyskuussa 2015. Yhteinen toimintaohjelma asettaa yhteiset tavoitteet seuraaviksi 15 vuodeksi kaikille YK:n jäsenmaille.
Aluevaalit
Aluevaaleissa valitaan edustajat aluevaltuustoon. Aluevaltuusto on hyvinvointialueen ylin päättävä elin. Aluevaltuusto vastaa hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisestä. Hyvinvointialueet päättävät myös merkittävästä osasta lasten, nuorten ja perheiden palveluita. Hyvinvointialueiden järjestämiä palveluita ovat muun muassa lasten ja perheiden neuvolapalvelut, sosiaalihuollon palvelut, oppilas- ja opiskelijahuolto, lastensuojelu, erikoissairaanhoito, vammaisten lasten ja perheiden palvelut sekä mielenterveyspalvelut.
Aluevaltuustoon valitaan 59–79 valtuutettua hyvinvointialueen asukasluvun perusteella. Aluevaaleja ei toimiteta Helsingissä, jossa sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisestä vastaa kaupunki itse. Aluevaalit järjestetään joka neljäs vuosi. Aluevaalit ja kuntavaalit järjestetään samanaikaisesti. Kevään vaalipäivä on su 13.4.2025. Ennakkoäänestys järjestetään 2.–8.4.2025.
Harrastamisen Suomen malli
Harrastamisen Suomen mallin tavoitteena on antaa jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuus mieluisaan ja maksuttomaan harrastukseen koulupäivän yhteydessä.
Kuntavaalit
Kuntavaaleissa valitaan edustajat kuntien valtuustoihin. Kunnanvaltuusto käyttää kunnassa ylintä päätösvaltaa, tekee strategiset linjaukset ja vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Kunnat vastaavat lasten ja nuorten kannalta todella tärkeistä kasvuympäristöistä kuten varhaiskasvatuksesta, koulutuksesta ja vapaa-ajan palveluista.
Valtuusto valitaan kuntavaaleissa neljäksi vuodeksi kerrallaan. Valtuutettujen lukumäärästä päättää valtuusto. Aluevaalit ja kuntavaalit järjestetään samanaikaisesti. Kevään vaalipäivä on su 13.4.2025. Ennakkoäänestys järjestetään 2.–8.4.2025.
Lapsen etu
Lapsen etu saa sisältönsä YK:n lapsen oikeuksista ja lapsen tarpeista. Kuntien ja hyvinvointialueiden on arvioitava ja otettava huomioon lasten edut kaikissa lapsia koskevissa ja heihin vaikuttavissa päätöksissä ja toimissa. Lasten kuuleminen on tärkeä osa lasten etujen selvittämistä.
Lapsibudjetointi
Lapsibudjetointi tarkoittaa kunnan, hyvinvointialueen tai valtion talousarvion tarkastelemista lapsenoikeusnäkökulmasta. Kyse on sekä lapsiin kohdistuvien määrärahojen jäljittämisestä ja seurannasta että talousarviopäätösten lapsivaikutusten arvioinnista. MLL edistää lapsibudjetoinnin käyttöönottoa julkisen hallinnon talousarviopäätöksissä.
Lapsiperheköyhyys
Hintojen voimakas nousu on lisännyt lapsiperheiden toimeentulovaikeuksia ja köyhyyttä. Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea on moittinut Suomea perusturvan vähimmäistason liian matalasta tasosta. Perusturvan riittämättömyys lisää myös toimeentulotuen tarvetta ja siitä riippuvuutta. MLL edistää lapsiperheiden sosiaaliturvan parantamista ja lapsiperheköyhyyden vähentämistä.
Lapsistrategia
Suomen ensimmäinen kansallinen lapsistrategia julkaistiin helmikuussa 2021. Lapsistrategian tavoitteena on lapsen oikeuksia kunnioittava aidosti lapsi- ja perhemyönteinen Suomi. Lapsistrategian pohjana on YK:n lapsen oikeuksien sopimus. MLL oli yhdessä LSKL:n kanssa keskeinen aloitteentekijä lapsistrategian saamiseksi Suomeen ja on aktiivisesti mukana lapsistrategian toimeenpanossa ja seurannassa.
Lapsivaikutusten arviointi
Lapsivaikutusten arviointi on lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin kohdistuvien vaikutusten ennakointia ja seurantaa. Arvioinnin perustana on lapsen edun ensisijaisuuden periaate. Lapsivaikutusten arviointi on väline lasten ja nuorten etujen selvittämiseen yleisesti lapsia ja nuoria sekä lapsi- ja nuorisoryhmiä koskevissa asioissa. Lapsivaikutusten arvioinnilla selvitetään kokonaisvaltaisesti päätösten, toimen tai toiminnan vaikutuksia lasten ja nuorten hyvinvointiin ja oikeuksien toteutumiseen.
Perhekeskus
Perhekeskus muodostuu lähipalveluista, joihin kuuluu lapsille ja perheille suunnatut hyvinvointia ja terveyttä edistävät sekä varhaisen tuen ja hoidon palvelut. Perhekeskus yhteensovittaa sosiaali- ja terveyspalvelut, varhaiskasvatuksen ja koulun palvelut sekä järjestöjen ja seurakuntien toiminnot. MLL:llä on perhekeskuksissa avoimia kohtaamispaikkoja (perhekahvilat), vertaistoimintaa ja tukihenkilötoimintaa. MLL edistää perhekeskusyhteistyön saamista kaikkien kuntien alueelle.
YK:n lapsen oikeuksien sopimus
Lapsen oikeuksien sopimus hyväksyttiin 20.11.1989 YK:n yleiskokouksessa. Se on lasten hyvinvointia, kasvua ja kehitystä suojaava ja edistävä kansainvälinen ihmisoikeussopimus, joka on lakina voimassa Suomessa. Jokaisella lapsella on oikeus muun muassa syrjimättömyyteen, turvallisuuteen, terveyteen ja koulutukseen. Lapsen oikeudet koskevat jokaista alle 18-vuotiasta. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa on neljä yleisperiaatetta: lasta ei saa syrjiä, lapsen etu pitää ottaa huomioon ensisijaisena harkintaperusteena kaikissa lasta koskevissa asioissa, lapsella on oikeus elämään ja kehittymiseen, lapsen näkemystä pitää kunnioittaa. MLL:n lapsi- ja perhepoliittisen vaikuttamistyön perustana on YK:n lapsen oikeuksien sopimus sekä muut lapsen oikeuksia turvaavat ihmisoikeussopimukset ja perusoikeudet. MLL:n tavoitteena on, että valtio, kunnat ja hyvinvointialueet toteuttavat mahdollisimman täysimääräisesti lasten ja nuorten oikeuksia.