Tällainen on lapsi- ja perheystävällinen hyvinvointialue: 6 askelta
Kuntien ja hyvinvointialueiden on arvioitava ja otettava huomioon lasten edut kaikissa lapsia koskevissa ja heihin vaikuttavissa päätöksissä ja toimissa. Lapsen etu saa sisältönsä lapsen oikeuksista ja tarpeista. Lasten kuuleminen on tärkeä osa lasten etujen selvittämistä. Lapset, nuoret ja perheet ovat oman arkensa asiantuntijoita.
Kokosimme kuusi kohtaa, joita noudattamalla hyvinvointialue voi olla lapsi- ja perheystävällinen.
Lasten nuorten ja perheiden palveluista rakennetaan toimivat perhekeskusmallilla
Lasten, nuorten ja perheiden kannalta on olennaista, että palvelut muodostavat tarpeisiin vastaavan toimivan kokonaisuuden. Kootaan lasten, nuorten ja perheiden palvelut peruskeskustoimintamallin alle.
Perhekeskustoiminnan on palveltava kaikkia lapsiperheitä ja toiminta on ulotettava koko hyvinvointialueen alueelle. Elämänkaarimallin mukainen toimintarakenne on tärkeä, sillä se kokoaa lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelut sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhteen kokonaisuuteen.
Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi
- Hyvinvointialueen ja kuntien lasten, nuorten ja perheiden palveluiden yhteensovittamisesta huolehditaan lapsi-, nuori- ja perhelähtöisesti.
- Hyvinvointialueen sote-keskusten lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelut järjestetään perhekeskustoimintamallin mukaisesti. Hyvinvointialue kehittää ja toteuttaa perhekeskustoimintaa koko alueellaan. Palveluja kehitetään ja toteutetaan hallinto- ja sektorirajat ylittäen monitoimijaisesti sekä julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyönä. Myös digitaalisessa perhekeskustoiminnassa on huomioitava järjestöjen työ.
2. Hyvinvointialue tukee alueensa järjestöjen toimintaedellytyksiä
Hyvinvointialueiden keskeisiä kumppaneita ovat järjestöt.
- Järjestöt tuottavat ennaltaehkäisevää, varhain tarjottavaa tukea, mikä vähentää ongelmien kasautumista ja korjaavien palvelujen tarvetta.
- Järjestöjen työn kautta nousee esille hiljaisia signaaleja, joiden avulla voidaan kartoittaa ja täydentää tuen ja avun katvealueita.
- Järjestöt organisoivat vapaaehtois- ja vertaistoimintaa sekä tuottavat palveluita. Toiminta vahvistaa ihmisten hyvinvointia ja elämänlaatua sekä lisää osallisuutta ja yhteenkuuluvuutta.
- Järjestöt luovat edellytyksiä ihmisten omaehtoiselle toiminnalle sekä vahvistavat heidän omia voimavarojaan ja tukiverkostojaan. Asukkaiden osallisuus lisää yhteisöllisyyttä.
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 7 §:n mukaisesti hyvinvointialueen on edistettävä järjestöjen toimintaedellytyksiä ja vaikutusmahdollisuuksia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä.
Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi
- Hyvinvointialueen tulee osallistaa järjestöjä esimerkiksi hyvinvointialue- ja palvelustrategioita ja hyvinvointisuunnitelmia laadittaessa.
- Hyvinvointialueen ja järjestöjen kumppanuutta vahvistetaan ja kumppanuudelle luodaan pysyvä rakenne.
- Hyvinvointialue avustaa järjestöjen toimintaa ja antaa maksuttomasti tiloja järjestöjen kansalais- ja vertaistoiminnan käyttöön.
3. Hyvinvointialue varmistaa laadukkaiden terveyspalvelujen saatavuuden kaikille lapsille ja nuorille
Lapsilla ja nuorilla on oikeus terveydenhuollon palveluissa tulla hyvin hoidetuksi ja kohdelluksi sekä ymmärretyksi ja hyväksytyksi.
Palveluissa on turvattava ammattilaisille riittävästi aikaa kohdata lapsia, nuoria ja perheitä. Lasten ja nuorten terveyspalveluiden tulee olla yhdenvertaisesti saatavilla ja niiden tulee olla saavutettavia sekä laadukkaita. Neuvolapalvelut ovat keskeinen osa vanhemmuuden tukemista.
Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut ovat tällä hetkellä riittämättömät ja pirstalaiset. On välttämätöntä, että palvelujärjestelmä pystyy vastaamaan mielenterveysongelmien vuoksi apua tarvitsevien lasten ja nuorten ongelmiin.
Aikuisten saamissa palveluissa on huomioitava nykyistä suunnitelmallisemmin heidän lastensa hyvinvointi ja palvelutarpeet.
Lasten ja nuorten vastauksia Nuortennetissä:
Mielestäni kouluissa on hyvä olla jokapäiväisesti kuraattori ja terveydenhoitaja.
Tulevaisuuttakin ajatellen, kunnilla pitäisi pysyä omat terveyskeskuksensa kaikkine palveluineen, jotta kynnys mennä lääkäriin syystä tai toisesta pysyisi edelleen yhtä matalana.
Terveys on hyvinvoinnin lähtökohta. Aina osa lapsista ja nuorista ovat vammaisia tai/ja kroonista sairautta. Olisi kuitenkin tärkeää, että jokaisella olisi luottamus terveyden huollonpalveluihin.
Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi
- Toteutetaan sote-keskuksen lasten, nuorten ja perheiden palvelut perhekeskusmallin mukaisesti.
- Toteutetaan omalääkäri- ja hoitajamalli, joka tukee lasten, nuorten ja perheiden hoidon jatkuvuutta, saatavuutta, laatua ja potilastyytyväisyyttä. Mallissa parannetaan hoidon jatkuvuutta kullekin lapselle, nuorelle ja heidän vanhemmilleen nimetyllä omatiimillä, jossa hyödynnetään moniammatillista asiantuntemusta.
- Varmistetaan lasten, nuorten ja lapsiperheiden asioiden riittävä osaaminen perustason palveluissa.
- Varmistetaan äitiys- ja lastenneuvolapalveluiden riittävät voimavarat. Luodaan vaiheittain koko lapsuusiän kattava neuvolakokonaisuus vahvistamalla äitiys- ja lastenneuvoloita sekä perhe- ja kasvatusneuvoloita ja kokoamalla nämä palvelut hyvinvointialueilla yhteisen johdon alle samaan organisaatioon.
- Vahvistetaan opiskeluhuoltoa. Huolehditaan siitä, että lapset ja nuoret pääsevät nopeasti ja joustavasti kouluterveydenhoitajan, -lääkärin, – psykologin ja -kuraattorin vastaanotolle.
- Lisätään matalan kynnyksen lasten, nuorten ja perheiden mielenterveyspalveluita sekä varhaista tukea ja apua mielenterveyden pulmiin. Perustetaan perusterveydenhuoltoon lasten ja nuorten mielenterveyden häiriöiden hoidosta vastaavia moniammatillisia työryhmiä. Työryhmät työskentelevät yhteistyössä perhekeskusverkostoon kuuluvien palvelujen kanssa sekä muiden lapsille ja nuorille kohdennettujen palvelujen kanssa.
Lasten ja nuorten vastauksia Nuortennetissä:
Nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet paljon ja apua ei ole riittävästi tarjolla.
Nuorten pahoinvointi on hälyttävällä tasolla.
Jos palveluihin ei panosteta nuoria ei kohta enää ole.
4. Hyvinvointialue turvaa lapsille, nuorille ja perheille tarvittavat ja saavutettavat sosiaalipalvelut
Perheiden monimuotoisuus on kasvanut, jolloin tarvitaan yksilöllisempiä tuen muotoja moninaisiin tarpeisiin vastaamiseksi.
Riittävällä vanhempien ja perheiden tuella on olennainen merkitys lasten ja nuorten hyvinvoinnin, kehityksen ja kasvun turvaamisessa. Riittävän varhaisen tuen puuttuessa erityisesti teini-ikäisten lasten ongelmat ovat päässeet vaikeutumaan, minkä seurauksena joudutaan turvatumaan lastensuojeluun tai muihin korjaaviin palveluihin, vaikka ongelmat olisivat olleet hoidettavissa perustason palveluissa. Ongelmana on myös, että autismi- ja neurokirjon lapset ja nuoret eivät tule kohdatuiksi eivätkä saa riittävää apua ja tukea palvelujärjestelmässä.
Lastensuojelun palvelujärjestelmä on viritetty liiaksi kodin ulkopuolisiin sijoituksiin, eikä lastensuojelun avohuollossa välttämättä ole käytettävissä riittävän intensiivisiä tukimuotoja. Nykyistä vahvemmalla vanhemmuuden tuella sekä lasten ja nuorten tuen tarpeisiin vastaamisella voitaisiin välttää kodin ulkopuolisia sijoituksia, mikä on inhimillisesti ja taloudellisesti kestävää.
Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi
- Sirpaleisista palveluista pyritään pääsemään kokonaisvaltaiseen auttamiseen. Ehkäiseviin perhepalveluihin panostetaan ja annetaan asiakkaille aktiivinen rooli.
- Perhekeskustoiminnan kehittämistä jatketaan järjestöjen kanssa tehtäviin kumppanuussopimuksiin perustuen. Perhekeskusmalli ulotetaan kaikkien lapsiperheiden saataville.
- Huolehditaan perhepalvelujen ja opiskeluhuollon henkilöstön riittävyydestä ja asiakasmitoitusten noudattamisesta.
5. Hyvinvointialue ehkäisee aktiivisesti terveys- ja hyvinvointieroja
Sosioekonomiset terveys- ja hyvinvointierot ovat Suomessa suuret. Terveys- ja hyvinvointierot muodostuvat jo lapsuuden ja nuoruuden aikana.
Lapsiperheköyhyys on keskeinen eriarvoisuutta aiheuttava tekijä, ja sosiaaliturvan leikkaukset ovat pahentaneet tilannetta. Onnistuminen terveys- ja hyvinvointierojen kaventamisessa edellyttää, että erityinen huomio kiinnitetään lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin.
Lasten ja nuorten vastauksia Nuortennetissä:
Kaikilla on oikeus saada apua asioihin, riippumatta esim. sukupuolesta, vammaisuudesta, seksuaalisesta suuntautumisesta, painosta, taloudellisesta tilanteesta huolimatta.
Nuorien on tärkeä saada tietoa ja tukea omaan kasvuun liittyvissä asioissa.
Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi
- Päätöksenteossa arvioidaan terveys- ja hyvinvointivaikutukset lasten ja nuorten näkökulmasta.
- Terveyden edistäminen ja terveyserojen kaventaminen otetaan keskeiseksi tavoitteeksi sosiaali- ja terveydenhuollossa. Eri toimijoiden välistä yhteistyötä lujitetaan.
- Edistetään lasten ja nuorten suotuisia kasvu- ja kehitysolosuhteita, kuten riittävää unta, monipuolista ravitsemusta, kohtuullista ja turvallista digilaitteiden käyttöä ja suojelua kaikenlaiselta väkivallalta.
- Lasten ja nuorten osallisuutta vahvistetaan sosiaali- ja terveydenhuollossa.
- Tehdään yhteistyötä kuntien ja järjestöjen kanssa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ja hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisessa.
6. Hyvinvointialue arvioi päätösten lapsivaikutukset ja huomioi päätöksenteossa lasten ja nuorten näkemykset
Vaikutusten arvioinnilla varmistetaan, että tiedetään, mitä seurauksia päätöksillä on. Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaisesti lapsia koskevissa asioissa on ensisijaisena harkintaperusteena huomioitava lapsen etu.
Lapsivaikutusten arviointi on väline lasten etujen selvittämiseen lapsiryhmiä ja yleisesti lapsia koskevissa asioissa. Lapsilta ja nuorilta kerätyn tiedon hyödyntäminen on tärkeä osa lapsivaikutusten arviointia. Erityistä huomioita arvioinnissa on kiinnitettävä haavoittuvassa asemassa oleviin ja syrjinnälle alttiisiin lapsiryhmiin, kuten vammaisiin lapsiin, maahanmuuttotaustaisiin lapsiin, kodin ulkopuolelle sijoitettuihin lapsiin ja vähävaraisissa perheissä eläviin lapsiin.
Lasten ja nuorten vastauksia Nuortennetissä:
Monia päättäjiä tulee kouluttaa enemmän ja parantaa heidän infoaan esimerkiksi vähemmistöjen asemasta, sekä heidän historiastaan.
Päätöksenteosta huomiotta usein jäävät, pitkäaikaissairaat ja vammaiset lapset ja nuoret.
Maahanmuuttajataustaisten nuorten ja mielenterveysongelmaisten, sekä kaikkien erityistä tukea tarvitsevien tarpeita ei oteta kunnolla huomioon.
Lapsia ajatellaan mut me nuoret ei kiinnosta ketään. Ollaan aina vaan vaikeita.
Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi
- Hyvinvointialueen päätöksenteossa arvioidaan johdonmukaisesti lapsiin ja nuoriin kohdistuvat vaikutukset.
- Lapsivaikutusten arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota vähemmistöryhmiin ja eri tavoin heikommassa asemassa oleviin lapsiin ja nuoriin.
- Lasten ja nuorten kuuleminen on säännönmukaista ja heiltä kerättyä tietoa hyödynnetään hyvinvointialueen päätöksenteossa ja toiminnassa. Sosiaali- ja terveyspalveluihin luodaan rakenteet lasten ja nuorten kuulemiselle. Varmistetaan, että lasten ja nuorten kuuleminen on säännönmukainen osa hyvinvointialueen toimintaa. Hyvinvointialueen asioista tiedotetaan lapsille ja nuorille heille sopivalla tavalla.
- Lapsivaikutusten arviointi ulotetaan myös hyvinvointialueen talousarvioiprosessiin (lapsibudjetointi). Talousarviota seurataan lapsen oikeuksien näkökulmasta.
MLL:n Nuortennetin kyselyyn vastanneista lapsista ja nuorista selkeästi suurin osa haluaisi, että heitä kuullaan, kun päätetään lapsia ja nuoria koskevista asioista. He myös toivovat, että voivat olla mukana tekemässä päätöksiä. Heidän mukaansa eniten lasten ja nuorten osallistumismahdollisuuksiin vaikuttaa se, että lapset ja nuoret eivät tiedä, miten kertoa mielipiteistään asioista päättäville aikuisille. He myös uskoivat, että lapset ja nuoret eivät välttämättä tiedä, mistä asioista päättäjät kunnissa ja hyvinvointialueilla päättävät.
Kunta- ja aluevaalitavoitteet on hyväksytty Mannerheimin Lastensuojeluliiton liittohallituksessa 25.9.2024.