Kahdeksan askelta lapsi- ja perheystävälliseen kuntaan
YK:n lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa oikeudellisesti kuntia ja hyvinvointialueita. Sopimus luo pohjan kestävälle ja pitkäjänteiselle lapsia, nuoria ja lapsiperheitä koskevalle päätöksenteolle ja toiminnalle.
Kokosimme kahdeksan kohtaa, joita noudattamalla kunta voi olla lapsi- ja perheystävällinen.
1. Kunta ja hyvinvointialue rakentavat yhdessä lasten ja perheiden palvelusta toimivan kokonaisuuden
Lasten, nuorten ja lapsiperheiden kannalta on tärkeää, että kunnan vastuulla olevat varhaiskasvatus, koulutus, vapaa-ajan palvelut sekä työllisyyspalvelut muodostavat toimivan kokonaisuuden hyvinvointialueen vastuulla olevien sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa. Tämä edellyttää toimivaa yhteistyötä ja yhteistyörakenteita kunnan ja hyvinvointialueen välille. Esimerkiksi koulujen ja oppilaitosten opiskeluhuolto vaatii onnistuakseen hyvää tiedonkulkua ja yhteistä työtä kunnilta ja hyvinvointialueilta.
Käytännön esimerkkinä hyvästä kehittämistyöstä on vuonna 2023 Turussa aloitettu lasten ja nuorten palvelukokonaisuuden muutoshanke, jossa luodaan johtamismalli, joka huomioi lasten ja nuorten palvelut kokonaisvaltaisesti.
Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi
- Kunnan ja hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palveluiden yhteensovittamisesta huolehditaan lapsi-, nuori- ja perhelähtöisesti.
- Kunta osallistuu aktiivisesti perhekeskustoiminnan kehittämiseen ja toteuttamiseen.
- Perhekeskustoiminnassa palveluja kehitetään ja toteutetaan hallinto- ja sektorirajat ylittäen monitoimijaisesti julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyönä.
2. Kunta tukee järjestöjen toimintaedellytyksiä alueellaan
Kunnan toiminnassa järjestöt ovat keskeinen yhteistyökumppani.
Järjestöt tuottavat ennaltaehkäisevää, varhain tarjottavaa tukea, mikä vähentää ongelmien kasautumista ja korjaavien palvelujen tarvetta. Järjestöjen toiminta vahvistaa ihmisten hyvinvointia ja elämänlaatua sekä lisää osallisuutta ja yhteenkuuluvuutta. Järjestöt luovat edellytyksiä ihmisten omaehtoiselle toiminnalle sekä vahvistavat heidän omia voimavarojaan ja tukiverkostojaan. Asukkaiden osallisuus lisää yhteisöllisyyttä ja edistää asuinalueiden elinvoimaa.
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 6 §:n mukaisesti kunnan on edistettävä järjestöjen toimintaedellytyksiä ja vaikutusmahdollisuuksia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Kunnan tulee osallistaa järjestöjä esimerkiksi kuntastrategioita ja hyvinvointisuunnitelmia laadittaessa.
Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi
- Kansalaisjärjestöjen ja kunnan kumppanuutta vahvistetaan ja kumppanuudelle luodaan pysyvä rakenne.
- Kunta avustaa järjestöjen toimintaa ja antaa maksuttomasti tiloja järjestöjen kansalais- ja vertaistoiminnan käyttöön.
- Varmistetaan kunnan varhaiskasvatuksen, koulujen, oppilaitosten ja vapaa-ajan toimintojen yhteistyö kansalaisjärjestöjen kanssa.
3. Kunta varmistaa laadukkaan varhaiskasvatuksen
Laadukas varhaiskasvatus tukee lapsen hyvinvointia, kehitystä ja oppimista ja kaventaa lasten hyvinvointi- ja terveyseroja. Varhaiskasvatuksessa luodaan pohja elinikäiselle oppimiselle ja koulutukselliselle tasa-arvolle. Siihen investoiminen on vaikuttavaa hyvinvoinnin edistämistä ja syrjäytymisen ehkäisemistä.
Lapsen varhaiskasvatuksen on alusta lähtien varmistettava edellytykset pysyviin ihmissuhteisiin, pedagogisesti laadukkaaseen ympäristöön ja toiminnan täysipainoiseen sisältöön. Varhaiskasvatuksen tärkeimmät laatutekijät ovat koulutettu, riittävä ja sitoutunut henkilöstö sekä riittävän pienet ja pysyvät lapsiryhmät. Hyvä yhteistyö vanhempien kanssa sekä terveelliset ja turvalliset tilat ovat tärkeä osa laadukasta varhaiskasvatusta.
Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi
- Pidetään päiväkotiryhmät kohtuullisen kokoisina, jotta aikuisilla on riittävästi aikaa jokaiselle lapselle ja varhaiskasvatukselle asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa kaikkien lasten ja lapsiryhmien osalta.
- Kunta huolehtii varhaiskasvatuksen järjestäjänä, että jokaisessa lapsiryhmässä työskentelee varhaiskasvatuksen opettaja.
- Huolehditaan siitä, että varhaiskasvatuksen kehittämisessä kuullaan lapsia, heidän vanhempiaan ja henkilöstöä.
- Varmistetaan, että yhdenvertaisuustyötä tehdään kaikissa päiväkodeissa systemaattisesti lapsia ja perheitä osallistaen.
- Varhaiskasvatukseen osallistuminen on jokaisen lapsen oikeus. Huolehditaan siitä, että kunta ei aseta kotihoidon tuen kuntalisän ehdoksi, että perheen kaikki alle kouluikäiset lapset on hoidettava kotona. Ehdolla rajoitetaan vanhempien sisarusten mahdollisuutta osallistua varhaiskasvatukseen.
4. Kunta varmistaa laadukkaan opetuksen ja riittävän oppimisen tuen. Oppilaiden ja opiskelijoiden koulunhyvinvointia on tuettava.
Oppiminen ja hyvinvointi ovat aiempaa eriytyneempää ja koulutuksellinen tasa-arvo on heikentynyt.
Koulupoissaolojen määrä on kasvanut. Oppimistulokset ovat heikentyneet jo pidemmän aikaa. Tyttöjen ja poikien sekä kantaväestön ja maahanmuuttotaustaisten oppilaiden erot oppimistuloksissa ovat suuret. Suomen nuorten aikuisten koulutustaso on jäänyt jälkeen OECD-maiden vertailussa. Koulujen ja oppilaitosten riittämättömät resurssit vaikuttavat kaikkein eniten heikommassa asemassa oleviin lapsiin ja nuoriin.
Lasten ja nuorten vastauksia Nuortennetissä:
Koulutus on todella tärkeä asia ja siihen ei laiteta tarpeeksi rahaa. Kouluissa säästetään esimerkiksi fyysistä kirjoista, jotka monet haluaisivat takaisin. Mielestäni fyysiset kirjat auttaisivat parantamaan myös oppimistuloksia. Lukioissa voi olla vaikeaa päästä haluamilleen kursseille, koska niitä on liian vähän oppilaisiin nähden. Nämä ongelmat paranisivat, jos rahaa olisi enemmän.
Omien kokemuksien mukaan koulussa saa liian vähän tukea. Itselläni on oppimisvaikeus ja koen, että olisin tarvinnut enemmän apua kuin sain.
Nuorten ulkoilu kasvaisi, jos koulun pihalla olisi enemmän vaikka niitä kiikkuja.
Koulunkäyntiin pitäisi saada lisää rahoitusta. Esimerkiksi luokkakoot ovat liian isoja, sekä opiskelija huollon ja erityisopettajan palvelut olisivat helpommin saatavissa.
Kiusaaminen ja yksinäisyys ovat vakava uhka lasten ja nuorten hyvinvoinnille, oppimiselle ja terveydelle.
Kiusaamisen ja yksinäisyyden ehkäisemistä on vahvistettava kaikilla koulutusasteilla. On toteutettava säännöllisesti opettajien ja muun kouluhenkilöstön täydennyskoulutusta kiusaamisen ehkäisyyn, puuttumiseen ja jälkihoitoon. Järjestöjen työ kouluyhteisön hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämisessä sekä kiusaamisen ja yksinäisyyden ehkäisemisessä on otettava huomioon. Tästä hyvinä esimerkkeinä ovat tukioppilastoiminta ja Koulurauha-ohjelma.
Lasten ja nuorten vastauksia Nuortennetissä:
Olen itse kokenut sekä nähnyt kiusaamista.
Mua kiusataan eikä kukaan tee mitään.
On tärkeää, että kaikkia kohdellaan yhdenvertaisesti. Estää syrjäytymistä.
Voi auttaa kun puhuu ja kuulee muiden kokemuksia.
Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi
- Kunta investoi laadukkaaseen esi- ja perusopetukseen, lukio- ja ammatilliseen koulutukseen sekä opiskelun tukeen, opinto-ohjaukseen ja koulutuksen keskeyttämisen ehkäisemiseen.
- Kunta turvaa esi- ja perusopetuksen ja lukio- ja ammatillisen koulutuksen saatavuuden ja saavutettavuuden sekä terveellisen ja turvallisen opiskeluympäristön.
- Kunta varmistaa opetuksen järjestäjänä oppilaiden osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien toteutumisen. Oppilaat otetaan vahvasti mukaan kouluhyvinvoinnin kehittämiseen.
- Kiusaamisen ja yksinäisyyden ehkäiseminen ovat olennainen osa jokaisen koulun toimintakulttuuria.
- Varmistetaan, että lapsen oikeuksien opetus on tärkeä osa varhaiskasvatuksen ja koulujen ihmisoikeuskasvatusta.
- Huolehditaan toimivasta yhteistyöstä hyvinvointialueen kanssa opiskeluhuollon toteuttamisessa.
5. Kunta ehkäisee aktiivisesti terveys- ja hyvinvointieroja
Sosioekonomiset terveys- ja hyvinvointierot ovat Suomessa suuret. Terveys- ja hyvinvointierot muodostuvat jo lapsuuden ja nuoruuden aikana. Lapsiperheköyhyys on keskeinen eriarvoisuutta aiheuttava tekijä, ja sosiaaliturvan leikkaukset ovat pahentaneet tilannetta.
Onnistuminen terveys- ja hyvinvointierojen kaventamisessa edellyttää, että erityinen huomio kiinnitetään lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin. Eroja on mahdollista kaventaa lasten ja nuorten kaikissa kasvuympäristöissä, kuten varhaiskasvatuksessa, esi- ja perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa.
Lasten ja nuorten vastauksia Nuortennetissä:
Moni lapsi ja nuori kärsii talousvaikeuksien tuomasta stressistä. Kun huoltajien talousstressi vähenee, niin myös nuorten hyvinvointi paranee.
Jokaisella nuorella/lapsella on oikeus voida hyvin.
Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi
- Päätöksenteossa arvioidaan terveys- ja hyvinvointivaikutukset lasten ja nuorten näkökulmasta.
- Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen otetaan keskeiseksi tavoitteeksi varhaiskasvatuksessa, esi- ja perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Eri toimijoiden välistä yhteistyötä lujitetaan.
- Edistetään lasten ja nuorten suotuisia kasvu- ja kehitysolosuhteita, kuten riittävää unta, monipuolista ravitsemusta, kohtuullista ja turvallista digilaitteiden käyttöä sekä suojelua kaikenlaiselta väkivallalta.
- Lasten ja nuorten osallisuutta – kiinnittäen erityisen huomio heikommassa asemassa oleviin lapsiin ja nuoriin – vahvistetaan kaikissa kasvuympäristöissä.
Lasten ja nuorten vastauksia Nuortennetissä:
Kuunnelkaa nuoria. Kuunnelkaa myös niitä, joiden ääni on kaikista hiljaisin.
Haastatelkaa eri tyyppisiä nuoria ja kysykää suoraan mielipiteitä nuorilta.
Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi
- Tehdään yhteistyötä hyvinvointialueiden ja järjestöjen kanssa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ja hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisessa.
6. Kunta tarjoaa jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuuden harrastaa
Nuorisotyö, harrastukset ja muu vapaa-ajan toiminta tukevat lasten ja nuorten mielenterveyttä, osallisuutta, hyvinvointia ja kehitystä.
Harrastuskustannusten kasvu on lisännyt eriarvoisuutta lasten ja nuorten vapaa-ajassa. Kuntien maksuton ja kohtuuhintainen vapaa-ajan toiminta lapsille ja nuorille on välttämätöntä. Sillä voidaan kaventaa myös hyvinvointi- ja terveyseroja, sillä esimerkiksi liikunta- ja lukemistottumukset omaksutaan lapsuudessa. Nuorisotyö edistää nuorten osallisuutta ja ehkäisee syrjäytymistä.
Lasten ja nuorten vastauksia Nuortennetissä:
Kaikilla ei ole varaa maksullisiin harrastuksiin, joten kuntien järjestämät maksuttomat tavat viettää vapaa-aikaa ovat tärkeitä.
Moni nuori jää yksin ja monelle on vaikea löytää mieleistä tekemistä.
Nuorisopalvelut ovat tärkeitä, sillä ne auttaa nuoria ja helpottaa elämää arjessa.
Nuorisotilat ovat todella tärkeitä, sillä nuoret tuntee olonsa turvallisiksi siellä sekä on tärkeää, että nuorisotila on viihtyisä sekä turvallinen.
Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi
- Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan saatavuus ja kohtuuhintaisuus turvataan kaikille 1. ja 2. vuosiluokan oppilaille.
- Harrastamisen Suomen mallin mukaista toimintaa ja muuta kerhotoimintaa järjestetään kaikissa peruskouluissa.
- Lasten ja nuorten liikunta-, kulttuuri- ja kirjastopalvelujen saatavuus turvataan.
- Edistetään maksuttomia ja kohtuuhintaisia lasten ja nuorten liikunta- ja kulttuuripalveluita ja tuetaan vähävaraisten perheiden lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksia.
- Kunnan nuorisotyöllä, yhteistyössä järjestöjen kanssa, tuetaan nuorten osallisuutta ja ehkäistään syrjäytymistä. Huolehditaan etsivän nuorisotyön toteutuksesta.
7. Kunta toimii kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti ja huomioi lapset ja nuoret kuntaympäristön suunnittelussa ja toteutuksessa
Asumisen hinta on noussut suurimmilla kaupunkiseuduilla monille lapsiperheille kohtuuttomaksi. Asumistukeen tehdyt leikkaukset ovat pahentaneet tilannetta. Keskeinen keino asumisen hinnan kohtuullistamiseksi on lisätä asuntorakentamista. Tämä edellyttää kuntien, valtiovallan ja yksityisten maanomistajien vahvaa yhteistyötä.
Kuntaympäristön suunnittelussa on huomioitava lasten, nuorten ja lapsiperheiden tarpeet sekä kiinnitettävä huomiota yhteisöllisyyttä vahvistaviin tiloihin, jotka muodostuvat paikallisiksi kohtaamispaikoiksi. Kunnalla on keskeinen rooli aktiivisena ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjujana myös kuntaympäristön suunnittelussa.
Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi
- Turvataan kohtuuhintainen asuminen lapsiperheille ja nuorille.
- Kuullaan lapsia, nuoria ja lapsiperheitä kuntaympäristön suunnittelussa ja rakentamisessa sekä huomioidaan heidän näkemyksensä päätöksenteossa.
- Varmistetaan kaikilla asuinalueilla pääsy lähiluontoon sekä leikki- ja liikuntapaikkoihin.
- Huolehditaan lapsille ja nuorille turvallisista liikenneväylistä, julkisesta liikenteestä sekä julkisista tiloista.
- Vähennetään kunnan ilmasto- ja ympäristökuormitusta ja torjutaan luontokatoa.
- Lasten ja nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia lisätään ilmasto- ja ympäristöasioissa sekä kuntaympäristön suunnittelussa.
8. Kunta arvioi päätösten lapsivaikutukset ja huomioi päätöksenteossa lasten ja nuorten näkemykset
Vaikutusten arvioinnilla varmistetaan, että tiedetään, mitä seurauksia päätöksillä on. Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaisesti lapsia koskevissa asioissa on ensisijaisena harkintaperusteena huomioitava lapsen etu.
Lapsivaikutusten arviointi on väline lasten etujen selvittämiseen lapsiryhmiä ja yleisesti lapsia koskevissa asioissa. Lapsilta ja nuorilta kerätyn tiedon hyödyntäminen on tärkeä osa lapsivaikutusten arviointia. Erityistä huomioita arvioinnissa on kiinnitettävä haavoittuvassa asemassa oleviin ja syrjinnälle alttiisiin lapsiryhmiin, kuten vammaisiin lapsiin, maahanmuuttotaustaisiin lapsiin, kodin ulkopuolelle sijoitettuihin lapsiin ja vähävaraisissa perheissä eläviin lapsiin.
Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi
- Kunnan päätöksenteossa arvioidaan johdonmukaisesti lapsiin ja nuoriin kohdistuvat vaikutukset.
- Lapsivaikutusten arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota vähemmistöryhmiin ja eri tavoin heikommassa asemassa oleviin lapsiin ja nuoriin.
- Lasten ja nuorten kuuleminen on säännönmukaista ja heiltä kerättyä tietoa hyödynnetään kunnan päätöksenteossa ja toiminnassa. Varhaiskasvatukseen, kouluun sekä vapaa-ajan palveluihin luodaan rakenteet lasten ja nuorten kuulemiselle. Varmistetaan, että lasten ja nuorten kuuleminen on säännönmukainen osa kunnan toimintaa.
- Kunnan asioista tiedotetaan lapsille ja nuorille heille sopivalla tavalla.
- Lapsivaikutusten arviointi ulotetaan myös kunnan talousarvioiprosessiin (lapsibudjetointi). Talousarviota seurataan lapsen oikeuksien näkökulmasta
MLL:n Nuortennetin kyselyyn vastanneet nuoret nostivat esiin useita sellaisia lapsi- ja nuorisoryhmiä, joita ei riittävästi oteta huomioon, kun tehdään päätöksiä kunnissa tai hyvinvointialueilla. Tällaisia ryhmiä ovat esimerkiksi opiskelijat, nuoret, pienet lapset, maahanmuuttotaustaiset nuoret ja vähemmistöryhmiin kuuluvat nuoret. Nuoret toivat esille myös erityistä tukea tarvitsevat lapset ja nuoret, sateenkaarinuoret, vähävaraiset lapset ja nuoret, laitoksessa asuvat nuoret sekä nuoret, joilla on mielenterveyden ongelmia.
Kunta- ja aluevaalitavoitteet on hyväksytty Mannerheimin Lastensuojeluliiton liittohallituksessa 25.9.2024.