Lapsivaikutusten arviointi

Lapsivaikutusten arvioinnissa arvioidaan päätöksen, toimenpiteen tai toiminnan vaikutuksia lasten hyvinvointiin ja oikeuksien toteutumiseen. MLL on laatinut ohjeita tukemaan lapsivaikutusten arvioinnin toteuttamista. Ohjeet ovat ladattavissa tämän sivun alaosasta.

Lapsivaikutusten arviointi kohdistuu lapsiin eli alle 18-vuotiaisiin. Lapsivaikutusten arviointi voidaan toteuttaa osana muuta vaikutusten arviointia tai lapsi- ja nuorisovaikutusten arviointina, jolloin tarkastelu kohdistuu lasten lisäksi myös 18 vuotta täyttäneisiin nuoriin. Esimerkiksi arvioitaessa lukio- tai ammatillista koulutusta, on luonnollisesti perusteltua tarkastella vaikutuksia myös 18 vuotta täyttäneisiin opiskelijoihin.

Myös Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmassa (LAPE-ohjelma) on mallinnettu ja tuettu lapsivaikutusten arvioinnin käyttöönottoa.

Lapsivaikutusten arvioinnin perustana on YK:n lapsen oikeuksien sopimus, joka on ollut Suomessa voimassa vuodesta 1991 lähtien. Sopimuksella turvatuilla oikeuksilla edistetään ja turvataan lasten hyvinvointia ja kehitystä.

Lapsen oikeuksien sopimus on oikeudellisesti velvoittava ihmisoikeussopimus. Sopimusvaltion on ryhdyttävä kaikkiin tarpeellisiin lainsäädännöllisiin, hallinnollisiin ja muihin toimiin lapsen oikeuksien sopimuksessa tunnustettujen oikeuksien toteuttamiseksi. Julkisen vallan (valtion, kuntien ja maakuntien) on turvattava ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien toteutuminen. Lapsivaikutusten arviointi on tärkeä osa lapsen oikeuksien sopimuksen täytäntöönpanoa ja lasten oikeuksien edistämistä ja turvaamista.

Lapsivaikutusten arviointi on tavanomaista kunnan, maakunnan tai valtion toimintaa ja osa päätöksentekoprosessia. Se ei ole lapsiin kohdistuvaa ”hyväntekeväisyyttä” tai ylimääräistä toimintaa. Lapsivaikutusten arviointi mahdollistaa, että lasten edut otetaan lapsia koskevissa päätöksissä huomioon lapsen oikeuksien sopimuksen edellyttämällä tavalla. Lasten ja nuorten kuuleminen on tärkeä osa lapsivaikutusten arviointia.