Yksittäisen osallistujan huomioiminen
Palaa kouluttajan oppaan etusivulle
Kouluttaminen ei ole pelkästään ryhmän ohjaamista. Kyse on myös siitä, millainen kokemus koulutuksesta tulee yksittäiselle osallistujalle. Koulutuksessa pienet asiat saavat osallistujan tuntemaan itsensä huomioiduksi erityistarpeista huolimatta.
Yhdenvertaisuuden ja saavutettavuuden kannalta koulutuksia tulee pohtia myös siitä näkökulmasta, miten osallistuminen onnistuu vaikkapa vamman tai sairauden tuottamista rajoitteista huolimatta. Myös sukupuoli-identiteettiin liittyvät kysymykset voivat tuottaa jännitteitä, ja osallistumista voidaan helpottaa korostamalla yhdenvertaisuusperiaatteita koulutuksessa ja siitä tiedottamisessa.
On tärkeää, että tulijat saavat oikean mielikuvan siitä, mitä koulutus sisältää (etukäteisinfo ja ohjelma). Kerro ennakkotiedoissa, ovatko tilat esteettömiä, jotta tulijat tietävät varautua. Kysy ilmoittautumisen yhteydessä, onko osallistujilla käytännön järjestelyihin liittyviä tarpeita.
Ilmoittautumisten yhteydessä esitetyt ruokavaliot, tilojen esteettömyystoive ym. voi olla jollekulle osallistumisen ehto. Ilmoita etukäteen, jos toivetta ei voida toteuttaa. Pidä kiinni ohjelmassa ilmoitetuista tauoista. Se auttaa päivän suunnittelussa henkilöä, jolla on lääkitys, joka tarvitsee terveydentilansa vuoksi tauot, tai jonka pitää hoitaa jokin akuutti asia koulutuksen aikana.
Pohdi koulutusta suunnitellessasi, mitä sellaista osallistuja voisi saada koulutuksesta, jota hän voi koulutuksen jälkeen jakaa muille? Mitä asioita hän voisi ehkä hyödyntää vapaaehtoistyössä, työssä tai perhe-elämässä? Kerro nämä myös koulutuksesta tiedottaessasi.
Jos sinulla on jo etukäteen tiedossa, että osallistujien joukossa on toimintarajoitteisia henkilöitä, mieti, saisiko ainakin osan materiaalista toimitettua heille selkokielisenä tai koulutuksen keskeiset asiat tiivistettynä. Esimerkiksi näkövammainen lukisi tekstin lukulaitteella, ja olisi hyvä tarjota materiaalia sellaisessa muodossa, joka toimii lukulaitteella. Kysy tähän apua MLL:n työntekijöiltä.
Pyri luomaan ilmapiiriä, jossa jokainen voi kokea olevansa oma itsensä. Erityisesti pidemmissä koulutuksissa, kysy osallistujilta, millä nimellä he haluavat tulla kutsutuiksi. Kaikista virallinen, ilmoittautumislomakkeeseen laitettu nimi ei tunnu omalta. Joku voi käyttää mieluummin lempinimeään tai sukupuoli-identiteettiinsä paremmin sopivaa nimeä.
Puhu arvostavasti erilaisista elämäntavoista, ihmisryhmistä ja kulttuureista. Vältä esimerkiksi jotakin vähemmistöryhmää leimaavia puhetapoja ja puutu vihapuheeseen, jos sellaista ilmenee.
Arvosta osallistujien identiteettityötä. Käytä tehtäviä, joissa osallistuja pääsee pohtimaan, miten hän itse liittyy koulutettavaan asiaan. Miksi tämä on hänelle tärkeää? Mistä hän haluaisi tietää lisää? Onko koulutettavissa asioissa jotain, jonka toteuttamiseen hän tarvitsisi tukea tai järjestelyjä? Kuka voisi tukea, jotta hän voisi osallistua?
Pyydä osallistujia pohtimaan, ovatko koulutuksessa opitut asiat muuttaneet jotakin hänen omassa toiminnassaan? Tekeekö hän jatkossa jotain eri tavalla? Mitä hyödyllistä hän sai koulutuksesta?
Eri osallistujilla voi olla elämänkokemuksensa myötä syntyneitä erilaisia arvoja tai huolenaiheita kuin sinulla on tai materiaalissa, jota käytät. Joskus niihin liittyy myös yllättäviä puolustautumismekanismeja, kuten haluttomuutta keskustella jostakin aiheesta, ehdottomuutta tai hyökkäävyyttä jonkin näkökulman puolesta. Tukeudu kouluttaessasi MLL:n arvoihin. Kerro taustoja: miksi esimerkiksi varoitat jostakin asiasta tai miksi MLL:n materiaaleissa suhtaudutaan esimerkiksi moninaisia vaihtoehtoja hyväksyvästi, vaikka kuin joku koulutuksen osallistujista saattaakin nähdä asiassa ”yhden oikean totuuden”. Kiitä eri tavalla asiasta ajattelevaa tärkeän näkökulman esille nostamisesta. Erilaiseen arvopohjaan liittyvää keskustelua voi syventää esimerkiksi case-työskentelyllä, jossa mietitään yhdessä eri ihmisten näkökulmia samassa tilanteessa ja pyritään ymmärtämään, miksi eri osapuolet näkevät saman asian eri tavalla.
Anna osallistujille myönteistä palautetta. Kiitä puheenvuoron käyttäneitä ja hankaliakin kysymyksiä esittäneitä. Kommentoi ja kehu ryhmätöitä, ja aina kun mahdollista, anna myönteistä palautetta. MLL:n koulutusten tulisi olla myönteisen vahvistamisen hetkiä. Kiitä koulutuksen lopussa aktiivisesta osallistumisesta.
Sinulla on oma käsitys siitä, millaisilla motiiveilla, ennakkotiedoilla ja toimintavalmiuksilla osallistujat ovat tulleet. Osallistujat ovat harvoin yhtenäinen ryhmä. Ihmisillä on erilaista elämänkokemusta ja joskus myös toimintarajoitteita. Osa on ajatellut sitoutua toteuttamaan kouluttamiasi asioita, osa ehkä tuli vain katsomaan, mistä on kyse. Rohkaise heitä. Kysy avoimesti, miksi he ovat tulleet mukaan ja mitä odotuksia heillä on. Uteliaisuuttaan mukaan tullut on myös tervetullut. Viimeistään koulutuksen lopussa on kuitenkin hyvä keskustella siitä, ketkä kaikki ovat jäämässä toimintaan mukaan, ja ketkä toteavat, ettei asia kiinnostakaan.
Kun olet kysynyt etukäteen tai koulutuksen alussa, mitä osallistujat toivovat koulutukselta, kirjaa asiat muistiin esimerkiksi fläpille tai dialle. Palaa niihin koulutuksen aikana. Lopussa voitte katsoa, mitä toiveista pystyitte ottamaan huomioon, ja mitkä ehkä jäivät käsittelemättä ajan puutteen vuoksi, tai koska toive ei sopinut kyseisen koulutuksen sisältöön ja toteutustapaan. Jutelkaa siitä, miten osallistujat voisivat hankkia niitä tietoja tai taitoja, jotka jäivät puuttumaan.
Mitä erityistä sinun pitää huomioida yhdenvertaisuuden ja saavutettavuuden näkökulmista, jos koulutat:
- vapaaehtoisia
- ammattilaisia
- nuoria
- vanhempia tai huoltajia?