Menetelmien valitseminen

Palaa kouluttajan oppaan etusivulle

Kouluttajan tehtävä on innostaa osallistujia pohtimaan asioita ja vaihtamaan ajatuksia toisten kanssa. Kun osallistujia on vähän, voidaan tehdä ryhmätehtäviä tai käyttää toiminnallisia menetelmiä. Mutta luentotilaisuudessakin voi kysyä mielipiteitä ja aktivoida yleisöä esimerkiksi peukaloäänestyksillä tai pariporinoilla. Valitse sellainen menetelmä, joka sopii tähän ryhmätilanteeseen ja auttaa kohti tavoitetta.

Luentotilanteen alussa kannattaa ottaa jonkinlainen kontakti yleisöön. Jokin helppo viittaamalla äänestäminen hyvin tutusta asiasta voi luoda tunnetta, että olemme yhteisellä asialla, ja osallistuja tuntee tulleensa huomioiduksi heti alussa. Jos luento kestää esimerkiksi 45 minuuttia, se kannattaa jakaa teemallisesti kolmeen osaan, joista jokaisessa on pieni yleisön aktivointi. Kerro luennon alussa, haluatko vastata yleisiin kysymyksiin luennon aikana vai sen jälkeen. Jätä loppuun aikaa kysymyksille ja kommenteille. Yleisön aktivointeja luennoilla:

• Pariporinat
• Yksilöpohdinnat (muistele tilannetta, jossa… mitä ajattelit/miltä sinusta tuntui?)
• Peukaloäänestykset, viittaamalla äänestäminen, ”nouse seisomaan, jos…”
• Kahoot-kyselyt tai vastaavat älypuhelimella tehtävät kyselyt
• Yleisön kokemusten tai kysymysten kerääminen esimerkiksi Padlet- tai Mentimeter-työkalun avulla

Kun koulutus järjestetään tilassa, jossa mahtuu siirtelemään kalusteita, kannattaa laittaa ainakin aluksi tuolit ympyrään. Tutustumiskierros on mukava tehdä niin, että kaikki näkevät toisensa. On hyvä, että ryhmäläiset kuulevat toisistaan ainakin jotakin yleistä: esimerkiksi nimi ja paikkakunta, tai nimi ja mistä roolista osallistuu koulutukseen. Pääsääntöisesti kannattaa laittaa osallistujat ensin juttelemaan esimerkiksi vieruskaverin kanssa, ennen kuin heitä pyydetään esittäytymään kaikille muille.

Turvallisuuden tunne syntyy usein niin, että edetään pienryhmästä kohti suurryhmää. Yli 10 hengen ryhmä kannattaa yleensä jakaa toiminnallisten tehtävien ja keskustelujen ajaksi pienryhmiin, jotta jokainen saisi puheenvuoron ja pääsisi jakamaan ajatuksia muiden kanssa.

Keskustelu onnistuu parhaiten enintään kuuden hengen ryhmässä. Pienryhmän tehtävänanto muotoillaan selkeästi ja annetaan ryhmälle kirjallisena. Muuten huomio keskittyy helposti ryhmäkavereihin ja tehtävänanto saattaa mennä ohi. Keskustelun virikkeeksi voi antaa esimerkiksi:

• kysymyksiä pohdittavaksi (vastaukset paperille tai tarralapuille)
• ratkaisuvaihtoehtoja tiettyyn ongelmaan (esim. erilaiset skenaariot)
• casetehtäviä tai virittäviä tarinoita
• piirrostehtäviä
• rakentelutehtäviä
• omien kokemusten muistelemista
• aivoriihitehtäviä

On hyvä, että kaikki kuulevat hieman siitä, mitä pienryhmissä on keskusteltu. Varaa purkuun riittävästi aikaa huomioiden sen, kuinka monta ryhmiä on yhteensä. Kerro, kuinka monta minuuttia kullakin ryhmällä on aikaa kertoa keskustelustaan. Jos ryhmiä on monta, vapaamuotoista kerrontaa voi olla vaikea jaksaa seurata. Voit myös pyytää pienryhmiä kertomaan keskustelusta esittelemällä kirjalliset vastauksensa, piirroksensa, vastaamalla esimerkiksi yhteen kysymykseen tai pyytämällä kuvaamaan keskustelua kolmella sanalla. Vedä lopuksi tehtävät yhteen, kertoen siitä asiasta, jonka havainnollistaminen oli tehtävän tavoitteena.

Oppiminen on kokonaisvaltainen prosessi. Koulutuksissa ovat läsnä tiedot, taidot, tunteet, kokemukset ja toiminnallisuus. Kokemuksilla ja tunteilla on suuri merkitys oppimiselle. Toiminnallisia menetelmiä käytetään, kun halutaan havainnollistaa opittavia asioita (oivalluttaa), herättää keskustelua, luoda ryhmään rennompaa, välitöntä ilmapiiriä, lämmitellä ja tutustuttaa osallistujia toisiinsa ja auttaa heitä ryhmäytymään. Toiminnallisuus myös tukee osallistujien aktiivista roolia koulutuksen osallistujana.

Leikillisen puolen löytäminen itsestään on monelle osallistujalle tärkeää. Toiminnallisia menetelmiä ovat esimerkiksi monenlaiset ryhmätehtävät, joissa havainnollistetaan opittavaa asiaa tekemällä yhdessä jotakin (esimerkiksi tarinallisuus, liikunnallisuus, piirtäminen, musiikki, leikki, digitaaliset ratkaisut tai muut luovat toteutukset). Toiminnallisia menetelmiä valitessa kannattaa miettiä:

• Mihin tavoitteeseen tietty menetelmä vastaa? Toimintaa ei järjestetä vain toiminnan takia. Sinulla pitää olla sille tavoite, joka vastaa koulutuksen tavoitteisiin – joko sisältötavoitteisiin tai ryhmäytymistavoitteisiin.
• Miten tämä menetelmä sopii kohderyhmälleni? Mieti, miten hyvin ryhmäläiset tuntevat jo toisensa. Onko ryhmässä jo niin turvallinen ilmapiiri, että tällainen toiminnallinen menetelmä toimisi? Jos ei, millä helpommalla menetelmällä voisi havainnollista samaa asiaa?
• Miten toiminnallinen tehtävä puretaan? Kun olette keskustelleet asiasta, joka oli tehtävän tavoitteena, voit myös kysyä osallistujilta, miltä harjoitus tuntui, mitä ajatuksia heissä heräsi ja mitä he oppivat. Kerro osallistujille myös, miksi käytit tätä menetelmää ja miten se liittyy koulutuksen aiheeseen. Voitte keskustella osallistujien kanssa voivatko he hyödyntää menetelmää (vapaaehtois)työssään.

Toiminnallisia menetelmiä käytettäessä on hyvä huomioida erilaiset opiskelijat. On tärkeää toteuttaa menetelmät mahdollisimman turvallisiksi myös aremmille osallistujille. Jotta jokainen osallistuja voisi tuntea olonsa toiminnallisia menetelmiä tehdessä turvalliseksi, on tärkeää etukäteen käydä rauhassa läpi, mitä harjoituksessa tehdään. Draamalliset menetelmät voivat innostaa osaa, mutta ne voivat olla monelle myös jännittäviä ja pelottavia. Kouluttajan on tärkeää korostaa harjoitusten olevan vapaaehtoisia ja että jokainen voi osallistua niihin omalla tavallaan.

Kaikilla ei ole kykyjä tai valmiuksia osallistua erilaisiin harjoitteisiin. Valmistaudu tarvittaessa muokkaamaan harjoitteita saavutettavammiksi tai korvaamaan ne helpommilla harjoitteilla, joihin kaikki voivat osallistua. Se on helpompaa, jos tietää mukautustarpeista etukäteen. Kaikki eivät pysty osallistumaan esim. liikunnallisiin leikkeihin tai piirtämiseen toimintakyvyn rajoitteen vuoksi. Tai joku saattaa jännittää ryhmässä puhumista niin paljon, että ei halua osallistua johonkin keskustelutehtävään. Varaa vaihtoehtoisia harjoitteita tai keksi harjoitteeseen helpotettuja tapoja osallistua niin, että kaikki pääsevät mukaan.

MLL:n Tehtäväkorteissa on paljon toiminnallisia harjoituksia eri-ikäisten lapsi- ja nuortenryhmien käyttöön. Monet tehtävistä sopivat myös aikuisille.

Tutustu Tehtäväkortteihin täällä

Kun tarvitset tutustumisleikkejä, energisoivia tai rauhoittavia tehtäviä, tutustu Leikkipankkiin. Siellä on valtava määrä erilaisia leikkejä kaikenikäisille.

Leikkipankkiin pääset tästä

Mitä erityistä sinun pitää huomioida, jos koulutat:

• vapaaehtoisia
• ammattilaisia
• nuoria
• vanhempia tai huoltajia?

Palaa kouluttajan oppaan etusivulle