Varhaiskasvatuslainsäädännön uudistamista jatkettava

Mannerheimin Lastensuojeluliitto lausuu hallituksen esityksestä (HE 341/2014), joka koskee päivähoitolain ja siihen liittyvien lakien muuttamista, kohteliaimmin seuraavaa:

Päivähoitolain kokonaisuudistusta on yritetty toteuttaa jo usean hallituksen ja vaalikauden aikana, mutta poliittisten erimielisyyksien vuoksi kokonaisuudistusta ei ole toistaiseksi kyetty toteuttamaan. Valitettavasti tälläkin kertaa kokonaisuudistus jää toteutumatta. Hallituksen esityksessä ehdotetaan päivähoitolain osittaisuudistusta ja lain nimen muuttamista varhaiskasvatuslaiksi. MLL pitää kuitenkin hyvänä, että hallitus on tuonut osittaisuudistuksen eduskuntaan, jotta päivähoitolain uudistamisessa päästään eteenpäin.

Päivähoitolain/varhaiskasvatuslain uudistamista tulee jatkaa mahdollisimman pian käsiteltävänä olevan osittaisuudistuksen jälkeen, koska monia olennaisia asioita jää nyt säätämättä. Varhaiskasvatuslainsäädännön uudistamisen seuraavassa vaiheessa tulee säätää mm. henkilöstön tehtävistä, kelpoisuusvaatimuksista ja rakenteesta sekä lapsen kehityksen ja oppimisen tukemisesta.

Hallituksen esitys ei sisällä suunnitelmaa varhaiskasvatuslainsäädännön jatkon valmistelulle. Eduskuntakeskustelussa opetusministeri kuitenkin totesi tavoitteena olevan, että kokonaisuudistus olisi tehty vuoteen 2025 mennessä. MLL:n mielestä päivähoitolain (varhaiskasvatuslain) kokonaisuudistus tulee toteuttaa nopeammassa aikataulussa. Tarvittavat lakimuutokset tulee tehdä seuraavan hallitus- ja eduskuntakauden aikana.

MLL pitää hyvänä, että hallitus päätti luopua käsiteltävänä olevaan lakiesitykseen liittyvien lakiesityksistä, joilla olisi rajoitettu subjektiivista päivähoito-oikeutta ja puolitettu lasten kotihoidon tukikausi vanhempien kesken. MLL ei kannata päivähoito-oikeuden rajaamista eikä kotihoidon tukikauden puolittamista vanhempien kesken, koska muutokset heikentävät mahdollisuuksia huomioida lapsen yksilölliset tilanteet ja tarpeet.

Lakiehdotuksessa käsite päivähoito esitetään muutettavaksi käsitteeksi varhaiskasvatus. Esityksen mukaan varhaiskasvatusta annettaisiin päiväkodissa, perhepäivähoidossa tai muuna varhaiskasvatuksena, esimerkiksi kerho- tai leikkitoimintana. Esityksen mukaan varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka. Hallituksen esityksen perustelujen mukaan varhaiskasvatuksen käsitteen käyttöön ottamisella halutaan korostaa nykyistä enemmän varhaiskasvatuksen asemaa osana kasvatus- ja koulutusjärjestelmää.

MLL korostaa, että päivähoitolain uudistamisessa ei saa olla kysymys vain päivähoidon käsitteen muuttamisesta varhaiskasvatukseksi. Lain tarkoituksena on vahvistaa varhaiskasvatuspedagogiikan asemaa varhaiskasvatuksessa. Tämä ei kuitenkaan tule lain säännöksissä esille. Lakiesitys kohdistuu lähinnä päivähoidon hallinnon näkökulmaan ja päivähoidon hallinnonalasiirron loppuun saattamiseen.

MLL pitää ongelmana, että varhaiskasvatus käsitetään samanlaiseksi ja saman sisältöiseksi riippumatta siitä, millainen koulutus sitä antavalla henkilöstöllä on ja missä varhaiskasvatusta annetaan. Perhepäivähoidolle ei voida asettaa samanlaisia pedagogisia tavoitteita kuin päiväkotien varhaiskasvatukselle.

MLL esittääkin, että varhaiskasvatuksen käsite rajataan niin, että se tarkoittaa joko päiväkodissa tai lastentarhanopettajan johdolla jossain muussa ympäristössä annettavaa varhaiskasvatusta. On tärkeää, että varhaiskasvatuksessa painottuu varhaiskasvatuspedagogiikka.

MLL esittää, että lain nimeksi muutetaan laki varhaiskasvatuksesta ja perhepäivähoidosta. Lakia sovellettaisiin päiväkotien varhaiskasvatuksen lisäksi perhepäivähoitoon. Perhepäivähoidossa toteutettaisiin varhaiskasvatuksen tavoitteita soveltuvin osin. Perhepäivähoito on edelleen hyvä vaihtoehto ja sopii lapselle ja perheelle monessa tilanteessa. MLL pitää tärkeänä perhepäivähoitajien ohjauksen ja tehtävään soveltuvan koulutuksen varmistamista.

Varhaiskasvatuksen tavoitesäännös on erittäin tärkeä, koska se asettaa perustan varhaiskasvatuksen sisällölle ja valtakunnalliselle, paikalliselle ja lapsikohtaiselle suunnittelulle. MLL pitää esitettyä varhaiskasvatuksen tavoitesäännöstä monipuolisena ja lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja oikeuksia edistävänä.

MLL pitää hyvänä, että säännökseen lisätään vaatimus ravinnon terveellisyydestä ja siitä, että ruokailun on oltava tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu.

MLL pitää tärkeänä, että sekä henkilöstön ja lasten määrän suhteesta että lapsiryhmän enimmäiskoosta säädetään laissa. Varhaiskasvatuksen keskeiset laatutekijät ovat hyvin koulutettu ja osaava henkilöstö sekä riittävän pienet lapsiryhmät.

MLL pitää kuitenkin ongelma nyt ehdotetun ryhmäkokosääntelyn muotoa erityisesti osapäiväisessä varhaiskasvatuksessa olevien ja erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevien lasten osalta.

Henkilöstön ja lasten määrän suhdeluvusta säädetään päivähoitoasetuksessa. Päivähoitoasetuksen mukaan päiväkodissa tulee hoito- ja kasvatustehtävissä olla vähintään yksi vaadittavan ammatillisen kelpoisuuden henkilö enintään seitsemää kokopäivähoidossa olevaa kolme vuotta täyttänyttä lasta kohden. Enintään neljää alle kolmivuotiasta lasta kohden tulee olla vähintään yksi ammatillisen kelpoisuuden omaava henkilö.

Ehdotettu sääntelymalli tulee ongelmaksi osapäiväisessä varhaiskasvatuksessa olevien lasten ja erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevien lasten kohdalla. Päivähoitoasetuksen mukaan päiväkodissa tulee hoito- ja kasvatustehtävissä olla vähintään yksi ammatillisen kelpoisuuden omaava henkilö enintään 13 osapäivähoidossa olevaa kolme vuotta täyttänyttä lasta kohden. Henkilöstön ja lasten määrän suhteessa on lisäksi otettava huomioon erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevien lasten määrä.

MLL pitää ongelmana, että tilanne voi johtaa ylisuuriin ryhmiin. Jos ryhmä koostuisi vain osapäiväisessä varhaiskasvatuksessa olevista lapsista, ryhmässä voisi olla jopa 39 lasta. MLL pitää tärkeänä, että ryhmäkokoa koskevaa sääntelyä täydennetään sekä osapäiväisen varhaiskasvatuksen että erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevien lasten osalta.

MLL pitää myös tärkeänä, että päiväkodin jokaisessa lapsiryhmässä toimii vähintään yksi lastentarhanopettaja.

MLL pitää varhaiskasvatusympäristöä koskevaa säännöstä tärkeänä. MLL esittää, että pykälään lisätään nimenomainen kiusaamisen ehkäisyvelvoite. Kiusaamisen ehkäisy tulee myös huomioida toiminnan suunnittelussa valtakunnallisella, kunnallisella ja toimintayksikkökohtaisella tasolla.

MLL kannattaa henkilökohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman laatimisvelvoitteen sisällyttämistä lakiin. Suunnitelman laatiminen tukee lapsen yksilöllisten tarpeiden huomiointia varhaiskasvatuksen toteutuksessa. Lastentarhanopettaja vastaa suunnitelman laatimisesta.

MLL esittää, että perhepäivähoidossa laadittaisiin lapsikohtainen hoito- ja kasvatussuunnitelma. MLL pitää tärkeänä perhepäivähoidon ohjauksen varmistamista.

MLL pitää lasten ja lasten vanhempien osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien vahvistamista tärkeänä. Lapsi on nähtävä varhaiskasvatuksessa nykyistä vahvemmin toimijana ja osallistujana. Suomen perustuslakiin ja lapsen oikeuksien sopimukseen sisältyy lapsen oikeus ilmaista näkemystä kaikissa heihin liittyvissä asioissa riippumatta heidän iästään tai kehitystasostaan. Lasten näkemykset tulee ottaa huomioon heidän ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti.

MLL korostaa, että lasten osallisuus ja vaikuttaminen on varhaiskasvatuksessa otettava huomioon monella eri tasolla lähtien lapsen ja aikuisen kohtaamisesta ja säännöllisen palautteen keräämisestä lapsilta ja perheiltä. Lapset tulee ottaa mukaan toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen. Lapsen oikeuksien komitean mukaan lapsen edun ensisijaisuuden toteuttaminen edellyttää varhaiskasvatuksessakin lasten näkemysten selvittämistä ja huomioon ottamista.

MLL pitää tärkeänä myös vanhempien osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia varhaiskasvatuksessa. Lain valmistelun yhteydessä OKM:n toteuttaman kyselyn mukaan vanhemmat haluaisivat saada enemmän tietoa lapsensa päivästä ja toimintayksikön toiminnasta, vaihtelua yhteistyön toimintamuotoihin henkilöstön kanssa ja lisäystä yhteistyön määrään. Vanhemmat haluaisivat myös enemmän osallistua toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen.

Hallinnonalasiirron loppuunsaattamisen kannalta on perusteltua, että Opetushallitus toimii ehdotuksen mukaisesti varhaiskasvatuksen asiantuntijavirastona. Opetushallitukselle tulee turvata riittävät henkilöstövoimavarat varhaiskasvatuksen valtakunnalliseen suunnitteluun, kehittämiseen ja ohjaukseen.

MLL pitää tärkeänä, että Opetushallituksen päättämät varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ovat jatkossa oikeudellisesti velvoittavat. Tämä parantaa lasten yhdenvertaisuutta toimintayksiköstä ja kunnasta riippumatta.

Lakiesityksen mukaan kunta, kuntayhtymä tai muu palvelujen tuottaja voi laatia valtakunnallisten perusteiden pohjalta paikallisia varhaiskasvatussuunnitelmia. MLL esittää paikallisen varhaiskasvatussuunnitelman laatimisen velvoittavuutta. Vastaavalla tavalla perusopetuksessa opetuksen järjestäjän tulee laatia opetussuunnitelma.

MLL pitää toiminnan säännöllistä arviointia tärkeänä. Ehdotettu säännös on perusteltu.

MLL pitää hyvänä, että lapsen edun –periaate on sisällytetty lakiesitykseen. Lapsen etu on kuitenkin kirjattu esitykseen riittämättömällä tavalla. Lapsen oikeuksien sopimuksen 3 artiklan 1 kappaleessa edellytetään, että lapsen etu on ensisijaisesti huomioitava lapsia koskevissa toimissa. MLL esittää, että lapsen edun ensisijainen huomiointi kirjataan lakiin: ”Varhaiskasvatusta suunniteltaessa ja järjestettäessä on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu”.

Ehdotetun 11a §:n 1 momentin ensimmäisessä virkkeessä tulisi lapsen oikeus kirjata täsmällisemmin: ”…kunnan on huolehdittava siitä, että lapsi saa varhaiskasvatuspaikan kunnan järjestämässä…” Saman momentin viimeisen virkettä MLL esittää muutettavaksi: ”Varhaiskasvatuspalveluja on mahdollisuuksien mukaan järjestettävä lapsen vanhempien tai muiden huoltajien toivomassa muodossa.”

MLL korostaa kaikkien lasten subjektiivista oikeutta päivähoitoon ja varhaiskasvatuspedagogiikkaan heidän tai heidän huoltajiensa ominaisuuksista ja elämäntilanteesta riippumatta.

Jorma Sipilä ja Eva Österbacka laativat vuonna 2013 valtiovarainministeriölle selvityksen (Enemmän ongelmien ehkäisyä, vähemmän korjailua?) lasten ja perheiden palveluista. Selvityksessään he korostavat varhaiskasvatuksen merkitystä lasten kouluvalmiuksien tukemisessa. Sipilä ja Österbacka vaativat, että Suomessakin on aika huomioida kansainvälinen tutkimus, joka korostaa laadukkaan varhaiskasvatuksen merkitystä lapsille ja erityisesti heikommassa asemassa oleville lapsille.

Lapsen hyvinvoinnin kokonaisvaltainen tukeminen edellyttää usein moniammatillista ja –toimijaista työskentelyä. Varhaiskasvatuksen mahdollisuutta konsultoida sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia, kuten neuvolaa ja lastensuojelua, tulee vahvistaa.

Helsingissä 24.2.2015
Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry

Milla Kalliomaa
vt. pääsihteeri

Esa Iivonen
johtava asiantuntija