MLL:n lausunto varhaiskasvatuslakiluonnoksesta

Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) lausuu varhaiskasvatuslakia koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta kohteliaimmin seuraavaa:

Eduskunta hyväksyi 19.12.2014 annettuun hallituksen esitykseen 341/2014 perustuvan päivähoitolain osittaisuudistuksen 13.3.2015. Nyt lausunnolla oleva hallituksen esitysluonnos sisältää myös hallituksen esityksen 341/2014 pohjalta eduskunnan hyväksymät päivähoitolain muutokset.

Eduskunnan 13.3.2015 hyväksymässä osittaisuudistuksessa päivähoitolain nimi muutettiin varhaiskasvatuslaiksi ja päivähoidon käsite varhaiskasvatukseksi. Lakiuudistus sisälsi säännökset koskien

• varhaiskasvatuksen määritelmää ja tavoitteita
• varhaiskasvatuksessa järjestettävää ravintoa
• ryhmäkokoa, toimintaympäristöä
• lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa
• lapsen ja huoltajien osallisuutta ja vaikuttamista
• varhaiskasvatuksen valtakunnallista asiantuntijavirastoa ja paikallista varhaiskasvatussuunnitelmaa
• toiminnan arviointia
• kunnan varhaiskasvatuksen järjestämisvelvollisuutta ja lapsen edun huomiointia siinä
• lapsen oikeutta varhaiskasvatukseen sekä
• yhteistyötä varhaiskasvatuksen järjestämisessä.

Hyväksyessään 13.3.2015 päivähoitolain osittaisuudistukseen eduskunta hyväksyi samalla lausuman, jonka mukaan ”eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa uuden varhaiskasvatuslain kokonaisvaikutuksia, vaikutuksia laatuun ja ryhmäkokoihin, ja ryhtyy varhaiskasvatuslain toisen vaiheen uudistamisen yhteydessä toimenpiteisiin laista puuttuvien keskeisten määritelmien täsmentämiseksi, jotta turvataan lasten kokonaisvaltainen hoiva, kasvu ja kehitys. Hallituksen tulee antaa asiasta sivistysvaliokunnalle selvitys vuoden 2017 keväällä.”

MLL pitää tärkeänä varhaiskasvatuslainsäädännön uudistamisen jatkamista. Nykyinen, vuodelta 1973 oleva päivähoitolaki (lain nimi 13.3.2015 päätetty muuttaa varhaiskasvatuslaiksi) ei enää riittävässä määrin vastaa lasten oppimisen ja hyvinvoinnin edistämisen vaatimuksia.

Varhaiskasvatus on lapselle tärkeä kasvu- ja kehitysympäristö ja kokonaisvaltaisin lapsille kuuluva peruspalvelu. Varhaiskasvatusta on tarkasteltava lapsen hyvinvoinnin, kehityksen ja oppimisen näkökulmasta.

Varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön perustana tulee olla lapsen oikeudet ja lapsen näkökulma. Varhaiskasvatus on tärkeä osa elinikäisen oppimisen jatkumoa. Laadukas varhaiskasvatus tukee lapsen kasvua ja kehitystä ja kaventaa lasten hyvinvointi- ja terveyseroja. Varhaiskasvatuksella edistetään lapsen kognitiivisia, motorisia, emotionaalisia ja sosiaalisia valmiuksia. Varhaiskasvatuksella on tärkeä tehtävä oppimisvalmiuksien kehittämisessä, syrjäytymisen ehkäisyssä ja maahanmuuttajataustaisten lasten kotoutumisessa.

Korkeasti koulutettu, osaava ja sitoutunut henkilökunta on varhaiskasvatuksen keskeinen laatutekijä. Tutkimusten mukaan keskeistä varhaiskasvatuksen laadussa on henkilökunnan koulutus tehtäväänsä. Kun lapsiryhmässä toimii pedagogisen koulutuksen saanut lastentarhanopettaja, se vähentää oppimisvaikeuksien syntyä ja tukee lasten kielellistä kehitystä (mm. Bremberg, 2001).

Varhaiskasvatus tukee lapsen kehitystä, hyvinvointia ja oppimista. Jorma Sipilä ja Eva Österbacka laativat vuonna 2013 valtiovarainministeriölle selvityksen lasten ja perheiden palveluista. Selvityksessään (Enemmän ongelmien ehkäisyä, vähemmän korjailua?) he korostavat varhaiskasvatuksen merkitystä lasten kouluvalmiuksien tukemisessa. Sipilä ja Österbacka vaativat, että Suomessakin on aika huomioida kansainvälinen tutkimus, joka korostaa laadukkaan varhaiskasvatuksen merkitystä lapsille ja erityisesti heikommassa asemassa oleville lapsille.

MLL korostaa laadukkaan varhaiskasvatuksen merkitystä myös tuottavana investointina. Kansainvälisten tutkimusten mukaan varhaiskasvatukseen investointi on julkiselle taloudelle tuottavaa sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Esimerkiksi talousnobelisti James Heckman on todennut, että varhaiskasvatus ja muut varhaislapsuuden palvelut ovat erittäin tuottava investointi julkiselle taloudelle.

Euroopan komission varhaiskasvatusta koskevassa tiedonannossa (17.2.2011) korostetaan varhaiskasvatuksen merkitystä elinikäisen oppimisen perustana ja yhteiskunnalle taloudellisesti kestävänä investointina. Varhaiskasvatuksella voidaan pienentää mm. koulunkäynnin keskeyttämisriskiä ja sillä on vaikutuksia, joita ei ole mahdollista saada aikaan myöhemmin toteutettavilla toimenpiteillä.

EU:n komissio on antanut jäsenmaille suosituksen Investoidaan lapsiin – murretaan huono-osaisuuden kierre (20.2.2013). Komission suosituksen mukaan onnistuneimmiksi strategioiksi lasten syrjäytymisen ehkäisemisessä ovat osoittautuneet ne, joiden perustana on kaikkien lasten hyvinvoinnin parantaminen, kun samalla otetaan huomioon erityisen heikossa tilanteessa olevat lapset. Tässä universaalilla, kaikille lapsille suunnatulla kasvatusjärjestelmällä on tärkeä tehtävänsä ja tästä syystä kaikilla lapsilla tulee olla oikeus osallistua varhaiskasvatukseen vanhempien työmarkkina-asemasta riippumatta. OECD:n Pisa-tutkimusten (Education Today 2013) mukaan pidempiaikainen varhaiskasvatukseen osallistuminen näkyy selvästi 15-vuotiaiden oppimistuloksissa.

Avainasemassa on varhaiskasvatuksen laatu ja suunnitelmallisuus. Epätyydyttävässä hoidossa olevan lapsen kortisolitaso pysyy korkeana tai kohoaa päivän aikana (mm. Sajaniemi et al 2011). Korkea kortisolitaso lisää lasten aggressiivisuutta ja ahdistuneisuutta. Tutkimusten mukaan varhaiskasvatuksessa asetettujen standardien yhteys lasten kehitykseen on suoraviivainen.

MLL korostaa, että Suomessa lakina voimassa olevan YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen periaatteet ja määräykset tulee olla lapsia koskevan päätöksenteon ja toiminnan perustana. Varhaiskasvatuksen perustana tulee olla lapsen hyvinvoinnin ja oikeuksien mahdollisimman täysimääräinen toteutuminen. Varhaiskasvatuksessa tulee ottaa huomioon myös YK:n lapsen oikeuksien komitean vuonna 2005 antama yleiskommentti (yleiskommentti nro 7) lapsen oikeuksien täytäntöönpanosta varhaislapsuudessa. Komitea korostaa varhaislapsuuden merkitystä lapsen kehitykselle. Riski lapsen oikeuksien loukkauksille on suurin juuri varhaislapsuudessa, jolloin lapsi on haavoittuvin ja puolustuskyvyttömin.

Päivähoidon uudistamisessa ei saa olla kysymys vain päivähoidon käsitteen muuttamisesta varhaiskasvatukseksi. Varhaiskasvatuslain tarkoituksena on vahvistaa varhaiskasvatuspedagogiikan asemaa.

MLL pitää ongelmana, että varhaiskasvatus käsitetään samanlaiseksi ja saman sisältöiseksi riippumatta siitä, millainen koulutus sitä antavalla henkilöstöllä on ja missä varhaiskasvatusta annetaan. Perhepäivähoidolle ei voida asettaa samanlaisia pedagogisia tavoitteita kuin päiväkotien varhaiskasvatukselle.

MLL esittää, että varhaiskasvatuksen käsite määritellään niin, että sillä tarkoitetaan joko päiväkodissa tai lastentarhanopettajan johdolla jossain muussa ympäristössä annettavaa varhaiskasvatusta. On tärkeää, että varhaiskasvatuksessa painottuu varhaiskasvatuspedagogiikka.

MLL esittää, että lain nimeksi muutetaan laki varhaiskasvatuksesta ja perhepäivähoidosta. Lakia sovellettaisiin päiväkotien varhaiskasvatuksen lisäksi perhepäivähoitoon. Perhepäivähoidossa toteutettaisiin varhaiskasvatuksen tavoitteita soveltuvin osin. Perhepäivähoito on edelleen hyvä vaihtoehto ja sopii lapselle ja perheelle monessa tilanteessa. MLL pitää tärkeänä perhepäivähoitajien ohjauksen ja tehtävään soveltuvan koulutuksen varmistamista.

Varhaiskasvatuksen tavoitesäännös on erittäin tärkeä, koska se asettaa perustan varhaiskasvatuksen sisällölle ja valtakunnalliselle, paikalliselle ja lapsikohtaiselle suunnittelulle. MLL pitää esitettyä varhaiskasvatuksen tavoitesäännöstä monipuolisena ja lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja oikeuksia edistävänä.

MLL pitää erittäin hyvänä, että lapsen edun ensisijaisuus on sisällytetty lakiesitykseen. Lapsen oikeuksien sopimuksen 3 artiklan 1 kappaleessa edellytetään, että lapsen etu on ensisijaisesti huomioitava lapsia koskevissa toimissa.

MLL pitää hyvänä, että pykälään on kirjattu lähipalveluperiaate.

Lapsen hyvinvoinnin kokonaisvaltainen tukeminen edellyttää usein moniammatillista ja –toimijaista työskentelyä. Varhaiskasvatuksen mahdollisuutta konsultoida sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia, kuten neuvolaa ja lastensuojelua, tulee vahvistaa.

MLL pitää varhaiskasvatusympäristöä koskevaa säännöstä tärkeänä. Varhaiskasvatusympäristön tulee tukea lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista turvallisuudentunnetta.

Varhaiskasvatuksessa tulee vahvistaa lasten sosiaalisia taitoja ja edistää myönteisten sosiaalisten suhteiden syntymistä vertaisten kanssa. MLL esittää, että varhaiskasvatusympäristöä koskevaan pykälään lisätään nimenomainen kiusaamisen ehkäisyvelvoite. Kiusaamisen ehkäisy tulee myös huomioida toiminnan suunnittelussa valtakunnallisella, kunnallisella ja toimintayksikkökohtaisella tasolla.

Yleinen kirjaus turvallisesta varhaiskasvatusympäristöstä ei ole riittävä, koska tehokas kiusaamisen ehkäisy edellyttää, että yhteisössä on yhteinen käsitys ilmiöstä, yhdessä sovittu suunnitelma sekä ehkäisevät toimenpiteet ryhmä- ja yksilötasolla.

MLL korostaa lasten oikeutta varhaiskasvatukseen heidän tai heidän huoltajiensa ominaisuuksista ja elämäntilanteesta riippumatta. MLL pitää tärkeänä, ettei lapsen subjektiivista varhaiskasvatusoikeutta rajata. Varhaiskasvatusoikeuden rajaaminen olisi ristiriidassa lapsen oikeuksien sopimuksen syrjimättömyyskiellon ja perustuslain yhdenvertaisuusvaatimuksen kanssa. Varhaiskasvatusta tulee toteuttaa lapsen edun näkökulmasta ja pyrkiä ratkaisuun, joka on lapsen kannalta paras.

Lapsen yksilölliset tarpeet ja perheiden moninaisuus on otettava huomioon varhaiskasvatuksessa. Yhdenvertaisuus edellyttää, että varhaiskasvatuksessa on valmiudet tunnistaa erilaiset tuen tarpeet sekä resurssit järjestää tarvittavat tukitoimet.

MLL esittää, että pykälään lisätään säännös kotona hoidossa oleville varhaiskasvatusikäisille lapsille tarjottavasta lapsen hyvinvointia ja kehitystä tukevasta kerhotoiminnasta.

MLL pitää lasten ja lasten vanhempien osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien vahvistamista tärkeänä. Lapsi on nähtävä varhaiskasvatuksessa nykyistä vahvemmin toimijana ja osallistujana. Suomen perustuslakiin ja lapsen oikeuksien sopimukseen sisältyy lapsen oikeus ilmaista näkemystä kaikissa heihin liittyvissä asioissa riippumatta heidän iästään tai kehitystasostaan. Lasten näkemykset tulee ottaa huomioon heidän ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti.

MLL korostaa, että lasten osallisuus ja vaikuttaminen on varhaiskasvatuksessa otettava huomioon monella eri tasolla lähtien lapsen ja aikuisen kohtaamisesta ja säännöllisen palautteen keräämisestä lapsilta ja perheiltä. Lapset tulee ottaa mukaan toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen. Lapsen oikeuksien komitean mukaan lapsen edun ensisijaisuuden toteuttaminen edellyttää varhaiskasvatuksessakin lasten näkemysten selvittämistä ja huomioon ottamista.

MLL pitää tärkeänä myös vanhempien osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia varhaiskasvatuksessa. Lain valmistelun yhteydessä OKM:n toteuttaman kyselyn mukaan vanhemmat haluaisivat saada enemmän tietoa lapsensa päivästä ja toimintayksikön toiminnasta, vaihtelua yhteistyön toimintamuotoihin henkilöstön kanssa ja lisäystä yhteistyön määrään. Vanhemmat haluaisivat myös enemmän osallistua toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen.

MLL pitää erittäin tärkeänä lasten varhaisen tuen turvaamista varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatuksella on keskeinen merkitys lasten kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin tukemisessa. Varhaiskasvatuksessa voidaan havaita ja antaa vaikuttavaa tukea lapsen kehityksellisiin viivästymiin ja oppimisen vaikeuksiin. Varhaiskasvatuksella on erittäin tärkeä rooli lapsen kouluvalmiuksien tukemisessa. Laadukas varhaiskasvatus tukee lapsen oikeuksien sopimuksessa turvattujen lapsen koulutuksellisten oikeuksien toteutumista.

Jorma Sipilä ja Eva Österbacka laativat vuonna 2013 valtiovarainministeriölle selvityksen (Enemmän ongelmien ehkäisyä, vähemmän korjailua?) lasten ja perheiden palveluista. Selvityksessään he korostavat varhaiskasvatuksen merkitystä lasten kouluvalmiuksien tukemisessa. Sipilä ja Österbacka vaativat, että Suomessakin on aika huomioida kansainvälinen tutkimus, joka korostaa laadukkaan varhaiskasvatuksen merkitystä lapsille ja erityisesti heikommassa asemassa oleville lapsille.

MLL esittää, että lasten tukemista koskevaan lukuun kirjataan varhaiskasvatuksen konsultoivat psykologipalvelut. Varhaiskasvatuksen psykologipalvelut tukevat varhaiskasvatuksen valmiuksia vastata lasten kehityksellisiin tarpeisiin ja erityisen tuen tarpeisiin. Konsultoivien palvelujen avulla vahvistetaan kykyä havaita lasten kehityksessä ja vanhemmuudessa ilmenevää tuen tarvetta. Palvelujen avulla voidaan suunnitella ja tarjota tukea lapsille ja vanhemmuuteen.

Ohjaus ja neuvontaa koskeva säännös (23 §) on tärkeä lapsen yksilöllisten tarpeiden mukaiseen varhaiskasvatuksen muotoon. Palveluohjauksen avulla voidaan havaita myös mahdolliset lapsen erityisen tuen tarpeet ja ohjata lapsi tarvittaessa varhaiskasvatuksen piiriin. Palveluohjaus on osa hyvää hallintoa, jota on noudatettava myös varhaiskasvatuksessa.

MLL pitää tärkeänä, että Opetushallituksen päättämät varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ovat oikeudellisesti velvoittavat. Tämä parantaa lasten yhdenvertaisuutta toimintayksiköstä ja kunnasta riippumatta.

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa on huomioitava eri-ikäisten lasten erilaiset tarpeet. Pienten lasten kohdalla on kiinnitettävä huomiota päivittäisen hoitoajan pituuteen niin, että se tukee lapsen ja vanhempien kiintymyssuhdetta ja lapsen hyvinvointia.

Varhaiskasvatuksen henkilökunnan ja lapsiryhmän pysyvyyteen sekä lapsen pysyviin ihmissuhteisiin tulee varhaiskasvatuksen järjestämisessä kiinnittää erityistä huomiota. Varhaiskasvatuksen järjestämisessä tulee luoda edellytykset lapsiryhmän pysyvyydelle ja lapsen mahdollisuudet luoda hänen hyvinvointiaan ja kehitystä tukevia vertaissuhteita.

MLL pitää tärkeänä, että paikallisen varhaiskasvatussuunnitelman laatiminen on velvoittavaa. Vastaavalla tavalla perusopetuksessa opetuksen järjestäjän tulee laatia opetussuunnitelma.

Henkilökohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman laatiminen tukee lapsen yksilöllisten tarpeiden huomiointia varhaiskasvatuksen toteutuksessa. Lastentarhanopettaja vastaa suunnitelman laatimisesta.

MLL esittää, että perhepäivähoidossa laadittaisiin lapsikohtainen hoito- ja kasvatussuunnitelma. MLL pitää tärkeänä perhepäivähoidon ohjauksen varmistamista.

MLL korostaa, että arvioinnissa on lakiesityksen 16 §:n mukaisesti kuultava lasten ja huoltajien näkemyksiä.

Korkeasti koulutettu, osaava ja sitoutunut henkilökunta on keskeinen varhaiskasvatuksen laatutekijä.

MLL korostaa, että varhaiskasvatuksen henkilöstön koulutuksen riittävyydestä tulee huolehtia. On myös tärkeää mahdollistaa varhaiskasvatuksessa työskentelevien jatkokouluttautuminen.

Varhaiskasvatuksen koulutuksen arviointiraportissa todetaan, että varhaiskasvatuksen ammatillisiin tehtäviin johtava useampi tutkinto on tuottanut epäselvyyttä. Raportissa todetaan, että varhaiskasvatuslain uudistamisen yhteydessä selkeytetään, millaista osaamista varhaiskasvatuksen henkilöstöltä vaaditaan ja millaisella ammattirakenteella tätä osaamista tuotetaan (Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 7:2013).

Varhaiskasvatuksen kelpoisuuksia tulee tarkastella lapsen kasvun ja kehityksen näkökulmasta. Lain tulee turvata parhaat edellytykset laadukkaalle varhaispedagogiikalle. Se edellyttää, että henkilöstön koulutus perustuu lapsuutta tukeviin sisältöihin ja lapsuuteen liittyvään asiantuntemukseen. Kun tiedossa on, että pedagogisen koulutuksen saaneiden lastentarhanopettajien osuus koko henkilöstöstä on enää alle viidesosa koko henkilöstöstä, on uudella lailla tarpeen korjata tilannetta varhaispedagogiikkaa painottavaan suuntaan. Varhaiskasvatus on ennen kaikkea lapsille suunnattu, lapsen oppimista ja kokonaisvaltaista kehitystä tukeva palvelu ja henkilöstön kelpoisuuksissa ja henkilöstörakenteessa tulee ottaa tämä huomioon. Tutkimusten mukaan keskeistä päivähoidon laadussa on henkilökunnan koulutus tehtäväänsä – kun lapsiryhmässä toimii pedagogisen koulutuksen saanut lastentarhanopettaja, se vähentää oppimisvaikeuksia ja tukee lasten kielellistä kehitystä.

MLL pitää parempana ja selkeämpänä varhaiskasvatuslakia valmisteleen työryhmän esitystä, jossa henkilöstössä määritellään erikseen varhaiskasvatuksen opettaja, varhaiskasvatuksen sosionomi ja varhaiskasvatuksen lastenhoitaja ja varhaiskasvatuksen erityisopettaja.

MLL pitää tärkeänä, että lähihoitajakoulutukseen sisällytetään riittävä määrä varhaiskasvatuksen opintoja.

MLL pitää erittäin tärkeänä varhaiskasvatuksen erityisopettajan palvelujen turvaamista. MLL esittää, että lakiin kirjataan myös varhaiskasvatuksen konsultoivat psykologipalvelut.

MLL pitää tärkeänä, että sekä henkilöstön ja lasten määrän suhteesta että lapsiryhmän enimmäiskoosta säädetään laissa. Varhaiskasvatuksen keskeiset laatutekijät ovat hyvin koulutettu, osaava ja sitoutunut henkilöstö sekä riittävän pienet lapsiryhmät.

MLL pitää kuitenkin ongelma nyt ehdotetun ryhmäkokosääntelyn muotoa osapäiväisessä varhaiskasvatuksessa olevien lasten osalta. Päiväkodissa tulee hoito- ja kasvatustehtävissä olla vähintään yksi vaadittavan ammatillisen kelpoisuuden henkilö enintään seitsemää kokopäivähoidossa olevaa kolme vuotta täyttänyttä lasta kohden. Enintään neljää alle kolmivuotiasta lasta kohden tulee olla vähintään yksi ammatillisen kelpoisuuden omaava henkilö.

Ehdotettu sääntelymalli tulee ongelmaksi osapäiväisessä varhaiskasvatuksessa olevien lasten kohdalla. Päiväkodissa tulee hoito- ja kasvatustehtävissä olla vähintään yksi ammatillisen kelpoisuuden omaava henkilö enintään 13 osapäivähoidossa olevaa kolme vuotta täyttänyttä lasta kohden. Henkilöstön ja lasten määrän suhteessa ja ryhmäkoossa on lisäksi otettava huomioon erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevien lasten määrä.

MLL pitää ongelmana, että tilanne voi johtaa ylisuuriin ryhmiin. Jos ryhmä koostuisi vain osapäiväisessä varhaiskasvatuksessa olevista lapsista, ryhmässä voisi olla jopa 39 lasta. MLL pitää tärkeänä, että ryhmäkokoa koskevaa sääntelyä täydennetään osapäiväisen varhaiskasvatuksen osalta.

MLL pitää myös tärkeänä, että päiväkodin jokaisessa lapsiryhmässä toimii vähintään yksi lastentarhanopettaja.

MLL esittää, että päiväkodin henkilöstön rakennetta koskevaan pykälään (40 §) kirjataan, että jokaisessa lapsiryhmässä tulee olla lastentarhanopettaja. MLL esittää myös, että siirtymäajan jälkeen vähintään 50 prosentilla päiväkotien henkilöstöllä tulee olla OECD:n suosituksen mukaisesti korkeakoulututkinto.

Hallinnonalasiirron loppuunsaattamisen kannalta on perusteltua, että Opetushallitus toimii varhaiskasvatuksen asiantuntijavirastona. Opetushallitukselle tulee turvata riittävät henkilöstövoimavarat varhaiskasvatuksen valtakunnalliseen suunnitteluun, kehittämiseen ja ohjaukseen.

Valtakunnallisen (opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus) ja alueellinen (aluehallintovirastot) ohjausjärjestelmän toimivuus on tärkeää laadun ja lasten keskinäisen yhdenvertaisuuden turvaamiseksi.

MLL pitää tärkeänä varhaiskasvatuslainsäädännön uudistamisen jatkamista. Varhaiskasvatus on lapselle tärkeä kasvu- ja kehitysympäristö ja kokonaisvaltaisin lapsille kuuluva peruspalvelu. Varhaiskasvatusta on tarkasteltava lapsen hyvinvoinnin, kehityksen, oppimisen näkökulmasta. Varhaiskasvatus on tärkeä osa elinikäisen oppimisen jatkumoa. Laadukas varhaiskasvatus tukee lapsen kasvua ja kehitystä ja kaventaa lasten hyvinvointi- ja terveyseroja. Varhaiskasvatuksella edistetään lapsen kognitiivisia, motorisia, emotionaalisia ja sosiaalisia valmiuksia. Varhaiskasvatuksella on tärkeä tehtävä oppimisvalmiuksien kehittämisessä, syrjäytymisen ehkäisyssä ja maahanmuuttajataustaisten lasten kotoutumisessa.

Varhaiskasvatuslainsäädännön uudistamisessa tulee vahvistaa varhaiskasvatuspedagogiikan asemaa. Ei ole riittävää, että päivähoidon nimi muutetaan varhaiskasvatukseksi. MLL pitää ongelmana, että esityksessä varhaiskasvatus käsitetään samanlaiseksi ja saman sisältöiseksi riippumatta siitä, millainen koulutus sitä antavalla henkilöstöllä on ja missä varhaiskasvatusta annetaan. Perhepäivähoidolle ei voida asettaa samanlaisia pedagogisia tavoitteita kuin päiväkotien varhaiskasvatukselle. MLL esittää, että varhaiskasvatuksen käsite määritellään niin, että sillä tarkoitetaan joko päiväkodissa tai lastentarhanopettajan johdolla jossain muussa ympäristössä annettavaa varhaiskasvatusta.

MLL esittää, että lain nimeksi muutetaan laki varhaiskasvatuksesta ja perhepäivähoidosta. Lakia sovellettaisiin päiväkotien varhaiskasvatuksen lisäksi perhepäivähoitoon. Perhepäivähoidossa toteutettaisiin varhaiskasvatuksen tavoitteita soveltuvin osin. Perhepäivähoito on edelleen hyvä vaihtoehto ja sopii lapselle ja perheelle monessa tilanteessa. MLL pitää tärkeänä perhepäivähoitajien ohjauksen ja tehtävään soveltuvan koulutuksen varmistamista.

Varhaiskasvatusympäristön tulee tukea lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista turvallisuutta. Varhaiskasvatuksessa tulee vahvistaa lasten sosiaalisia taitoja ja edistää myönteisten sosiaalisten suhteiden syntymistä vertaisten kanssa. MLL esittää, että varhaiskasvatusympäristöä koskevaan pykälään lisätään nimenomainen kiusaamisen ehkäisyvelvoite. Kiusaamisen ehkäisy tulee myös huomioida toiminnan suunnittelussa valtakunnallisella, kunnallisella ja toimintayksikkökohtaisella tasolla.

MLL pitää parempana ja selkeämpänä varhaiskasvatuslakia valmisteleen työryhmän esitystä, jossa henkilöstössä määritellään erikseen varhaiskasvatuksen opettaja, varhaiskasvatuksen sosionomi ja varhaiskasvatuksen lastenhoitaja ja varhaiskasvatuksen erityisopettaja. MLL esittää myös, että lakiin kirjataan myös varhaiskasvatuksen konsultoivat psykologipalvelut.

MLL korostaa, että henkilöstön mitoitusta koskeva sääntely ei saa johtaa ylisuuriin ryhmiin. Jos ryhmä koostuisi vain osapäiväisessä varhaiskasvatuksessa olevista lapsista, ryhmässä voisi olla jopa 39 lasta. MLL pitää tärkeänä, että ryhmäkokoa koskevaa sääntelyä täydennetään osapäiväisen varhaiskasvatuksen osalta.

MLL esittää, että päiväkodin henkilöstön rakennetta koskevaan pykälään kirjataan, että jokaisessa lapsiryhmässä tulee olla vähintään yksi lastentarhanopettaja. MLL esittää myös, että siirtymäajan jälkeen vähintään 50 prosentilla päiväkotien henkilöstöllä tulee olla OECD:n suosituksen mukaisesti korkeakoulututkinto.

Helsingissä 7.4.2015
Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry

Milla Kalliomaa
Vt. pääsihteeri

Esa Iivonen
johtava asiantuntija