MLL:n lausunto Kansalliselle lapsistrategialle lapsistrategian toimeenpanosuunnitelmasta

Mannerheimin Lastensuojeluliiton lausunto 15.4.2024

Kansalliselle lapsistrategialle (VN/8757/2024)

Kansallisen lapsistrategian toimeenpanosuunnitelma

Osin

(Annetut vaihtoehdot: kyllä, osin, ei lainkaan, en osaa sanoa)

• Lapsistrategian seurannalle (hallituskausittain tehtävälle seurantakertomukselle) on määritelty puitteet toimeenpanosuunnitelmassa. On tärkeää, että seurantakertomus jatkossakin toimii paitsi strategian ja sen toimeenpanosuunnitelman arvioinnin välineenä myös lapsistrategian linjausten siltauksena hallituskausien välillä. Tämä luo jatkuvuutta lapsistrategian toimeenpanoon yli hallituskausien ja vahvistaa lapsipolitiikan pitkäjänteisyyttä.
• Toimeenpanosuunnitelmaluonnoksessa todetaan, että toimeenpanosuunnitelman laatiminen, toteuttaminen ja seuranta tulee kytkeä huolella valittuihin indikaattoreihin, joilla seurataan strategiassa tehtyjen linjausten sekä toimeenpanosuunnitelman toimenpiteiden vaikuttavuutta. Edellisellä hallituskaudella Tilastokeskus kokosi lasten hyvinvoinnin indikaattorit yhteen tietopohjaan ja kartoitti tiedon katvealueita (TP24). Tämä kartoitustyö on yksi hyvä lähtökohta myös lapsistrategian toimenpiteiden seurantaan.
• Keskeistä on, että myös muissa toimenpiteissä kuin niissä, joissa lapsistrategia on päätoteuttajana, on mietitty jo alusta alkaen sopivat indikaattorit toimenpiteen seurantaan. Koska lapsistrategia vastaa toimeenpanokokonaisuudesta, on tärkeää, että em. toimenpiteiden seuranta ei jää pelkästään toimenpidettä toteuttavalle ministeriölle/ministeriöille, vaan lapsistrategialla on selkeä kokonaiskuva ja -vastuu toimeenpanosuunnitelman toimenpiteiden etenemisestä ja vaikuttavuudesta lapsen oikeuksien näkökulmasta.
• Myös määräaikaisraportointi kansainvälisille ihmisoikeusvalvontaelimille ja niiden suositukset Suomelle tukee strategian seurantaa ja osoittaa suuntaa sille, ovatko toimeenpanosuunnitelman toimenpiteet olleet lapsen oikeuksien näkökulmasta keskeisiä ja vaikuttavia.
• Olisi tärkeä arvioida, miten perus- ja ihmisoikeusindikaattoreita voi lapsistrategian seurannassa hyödyntää (perusoikeusseuranta.fi).
• Olennaista on, että lapsistrategian toimeenpanoa seurataan säännöllisesti toimeenpanosuunnitelman toteutuksen aikana ja mikäli ilmenee tarvetta tehdä korjauksia/muutoksia toimenpiteisiin, siihen on hyvä valmius. Seurannan tulee olla avointa ja läpinäkyvää ja tästä syystä tiedottaminen toimenpiteiden etenemisestä ja niiden seurannasta on tärkeää.
• Komiteamietinnössä edellytetään, että strategian toimeenpanoon on osallistettava laajasti yhteiskunnan eri toimijoita, kuten kansalaisyhteiskuntaa. Tämä koskee myös toimeenpanon seurantaa.

• Toimeenpanosuunnitelmaluonnoksessa tunnistettu lapsitiedon ja sen käytön ongelma. Kehittämistyö on aloitettu edellisen toimeenpanosuunnitelman toimenpiteenä (TP24). Tätä Tilastokeskuksen tekemää kartoitus- ja koontityötä on tärkeää jatkaa myös tällä toimeenpanokaudella. Toimeenpanossa on tärkeää hyödyntää jo tehtyä kattavaa työtä.
• Toimenpiteen toteutuksessa keskeinen kysymys on siihen varattujen resurssien määrä. Resurssointi määrittää pitkälle sen, minkä laajuisia toimenpiteitä tietopohjan kehittämisen osalta voidaan tehdä.
• Kyseinen toimenpide vaatii tiivistä yhteistyötä eri tiedontuottajien kanssa. Se on välttämätöntä jo siitä alkaen, kun määritellään tarkemmin tietopohjatoimenpiteen tavoitteita ja konkreettisia toimia. Myös lapsistrategian rooli ja mahdollisuudet on tässä toimenpiteessä hyvä kirkastaa ja selkeyttää.
• Tilastokeskuksen kartoituksessa (TP24) tuotiin esille merkittäviä tietoaukkoja, jotka liittyivät erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin ja syrjinnälle alttiisiin lapsiryhmiin. Näiden tietoaukkojen tarkempi kartoitus ja niiden pohjalta tehtävä tietopohjatyö on tärkeää.
• Keskeistä on tiivis yhteistyö myös Väkivallaton lapsuus -toimenpidesuunnitelmaan liittyen.
• Lapsiuhritutkimus tuottaa lapsiin kohdistuvasta väkivallasta perustietoa, jota tarvitaan ilmiön vähentämiseksi ja siihen liittyvän viranomaistoiminnan kehittämiseksi. Lapsiuhritutkimuksen rahoitus on turvattava ja vakiinnutettava.
• Eurooppalaisen lapsitakuun kansallisen toimintasuunnitelman seurantatyöhön tarvittavan tietopohjan ja tietopohjayhteistyön kehittäminen erityisesti lapsiperheköyhyyden osalta on strategian toimeenpanon kannalta keskeistä.

• Luonnoksessa tuodaan esille VN:n tiedonantoa yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämiseksi sekä siihen valmisteilla olevaa toimenpideohjelmaa. Syrjinnän- ja rasisminvastaisen toimenpideohjelman tulee sisältää lasten ja nuorten osalta konkreettisia, suunnitelmallisia sekä riittävästi resursoituja toimenpiteitä, joilla edistetään yhdenvertaisuutta ja vähennetään rasismia kaikilla yhteiskunnan eri osa-alueilla. Lapsistrategialla tulisi olla rooli toimenpideohjelman valmistelussa, toimeenpanossa ja seurannassa varmistaa ja vahvistaa lapsen oikeuksien näkökulmaa.
• Lapsistrategian omalle toimenpiteelle latautuu paljon odotuksia, koska toimeenpanosuunnitelmaluonnos on muutoin hyvin ohut haavoittuvassa asemassa ja syrjinnälle alttiiden olevien lasten oikeuksien turvaamisen osalta (erityisesti yhdenvertaisuuden edistämisessä ja syrjinnän ehkäisemisessä).
• Yhdenvertaisuuden edistämisen ja eriarvoistumisen ehkäisyn tulisi olla läpileikkaavasti huomioituna myös muissa toimenpiteissä. Lapsistrategian toimeenpanossa tulisi tehdä edelleen näkyväksi kaikessa yleisesti lapsia tai lapsiryhmiä koskevissa asioissa erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien lasten tarpeet. Esimerkiksi toimeenpanosuunnitelman osa-alueessa ”Lasten ja perheiden hyvinvointi- ja terveyspalvelut” (erityisesti TP 10: Lasten ja nuorten hyvinvoinnin vahvistaminen kunnan ja hyvinvointialueen yhteistyössä) on välttämätöntä tarkastella esimerkiksi vammaisten lasten asemaa ja oikeuksien toteutumista terveydenhuollossa tai eri sosiaalihuollon palveluissa (ks. esim. YK:n lapsen oikeuksien komitean päätelmät Suomelle).
• Tämän osa-alueen tulisi sisältää myös lapsiperheköyhyyteen liittyviä toimenpiteitä. Sosiaaliturvan leikkausten myötä lapsiperheköyhyyden on arvioitu lisääntyvän selkeästi (SOSTEn laskelmien mukaan sosiaaliturvaan kohdistuvien leikkausten vuoksi lähes 17 000 uutta alaikäistä putoaa köyhyysrajan alle). Koska sosiaaliturvaan tehtyjen leikkausten valmistelun yhteydessä lapsivaikutusten arviointi oli puutteellista, seuranta-arviointia tarvitaan selvittämään leikkausten vaikutuksia lapsiperheköyhyyden osalta. Lapsivaikutusten arvioinnin edistäminen (ml. seuranta-arviointi) on lapsistrategian ydintehtävää.
• Edellisellä toimeenpanosuunnitelmakaudella tehtiin toimenpiteenä ”Trauma- ja väkivaltatietoinen sijaishuolto – selvitys kaltoinkohtelun nykytilasta sekä materiaali ammattilaisille ja opiskelijoille”. Olisi tärkeää tehdä vastaavan tyyppinen selvitys myös vammaisten lasten kaltoinkohtelusta, jotta kaltoinkohteluun voidaan tehokkaasti puuttua.

• Komiteamietinnön mukaisesti strategian toimeenpanon on oltava poikkihallinnollista. Poikkihallinnollisuuden toteutuminen ei tyhjene yhteen tai kahteen toimenpiteeseen vaan se on strategian läpileikkaava periaate, tavoite ja työskentelyote. Se tulee näkyväksi myös lapsistrategiaryhmän perustehtävien kautta (esim. lapsivaikutusten arviointi ja lapsibudjetointi).
• Poikkihallinnollisuuteen kuuluu tiivis yhteistyö eri toimijoiden kanssa erityisesti lapsen oikeuksien edistämisessä ja toteutumisen seurannassa. Poikkihallinnollisuuden fokuksen ja perustan tulee olla lapsenoikeusperustaisessa strategiassa juuri tässä toiminnassa.
• Strategian toimenpiteet, joita tehdään yhteisesti eri hallinnon alojen ja tasojen kanssa edistävät poikkihallinnollisuutta. Lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyvät ilmiöt harvoin asettuvat yhden hallinnonalan kysymykseksi.
• Lapsistrategian kaksitasoinen toteutus – strategia ja sen toimeenpanosuunnitelma – tukee sekä poikkihallinnollisuutta että strategian toteutuksen pitkäjänteisyyttä. Tästä syystä strategian toimeenpanossa on huolehdittava siitä, että toimeenpanossa on jatkuvuutta myös hallituskausien ylitse.
  Viime hallituskaudella tehdyistä toimenpiteistä tehtiin perusteellisia ja ansiokkaita loppuraportteja, joissa oli myös ehdotuksia toimenpiteiden jatkokehittämiseen. Nämä loppuraporttien ehdotukset eivät juurikaan näy toimeenpanosuunnitelmaluonnoksessa. Niiden huolellinen tarkastelu luonnoksen pohjana olisi tarpeellista, jotta strategian toimeenpanolla olisi jatkuvuutta ja pitkäjänteisyyttä eikä toimeenpano näyttäytyisi uusina irrallisina hankkeina. Monet näistä edellisen toimeenpanosuunnitelman toimenpiteistä tukevat selkeästi myös nykyisen hallituksen ohjelman tavoitteita.
  Viime toimeenpanosuunnitelmakaudella tehtiin yhtenä toimenpiteenä ensitietosuositus (Duodecim, Hyvä käytäntö -konsensussuositus, TP15). Ensitietosuosituksen päivittämiseen tulisi varautua riittävän ajoissa ja sille tulisi varata resurssit. Esille tuodut ensitietosuosituksen jatkokehittämistarpeet tulisi huomioida (esim. tarvitaan suositus myös siitä, miten ensitietoa annetaan lapsille ja nuorille itselleen).

• Strategia- ja ohjelmatyön tukemisen lähtökohta on lapsenoikeusperustaisuudessa. Sen juurruttaminen kuntien ja hyvinvointialueiden työhön on olennainen asia. Tässä keskeinen väline on lapsivaikutusten arviointi ja lapsibudjetointi ja niihin liittyvä vaikuttamis- ja koulutustyö.

• Lapsistrategiaryhmän perustehtävää on lapsivaikutusten arvioinnin ja lapsibudjetoinnin edistäminen ja vahvistaminen kaikilla hallinnon aloilla ja tasoilla.
• Viime hallituskaudella lapsivaikutusten arvioinnin tueksi tuotettiin materiaalia ja tehtiin yhteistyötä vaikutusten arvioinnin kehittämisessä erityisesti valtionhallinnossa.
• Lapsistrategian toimeenpanossa tulee jatkaa ja syventää jo aiemmin aloitettua lapsivaikutusten arvioinnin vakiinnuttamista osaksi lainvalmistelua sekä hyvinvointialueiden ja kuntien päätöksentekoa ja toimintaa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää eri selvityksissä havaittuihin tarpeisiin sekä epäkohtiin ja niihin vaikuttamiseen. Valtionhallinnosta, hyvinvointialueilta ja kunnista on toivottu konkreettisia, selkeitä esimerkkejä arviointiprosesseista.
• Hyväksyessään hyvinvointialueiden perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistamista koskevan lainsäädännön eduskunta edellytti, että hallitus kehittää lapsibudjetointia ja lapsivaikutusten arviointia siten, että ne voidaan ottaa käyttöön hyvinvointialueilla vuosittaisessa talousarviossa mahdollisimman pian hyvinvointialueiden toiminnan käynnistyttyä (EV 111/2021 vp HE 241/2020 vp, lausuma 13). Lapsivaikutusten arvioinnin kehittäminen hyvinvointialueilla lapsistrategian toimintana on tästäkin syystä tärkeää. Aloitettua lapsibudjetointityötä (pilotointi ja verkostoituminen) hyvinvointialueilla tulee myös jatkaa.

• Lapsistrategian lapsen oikeuksien viestintätyön tukena on Lapsen oikeuksien kansallinen viestintästrategia vuosille 2022–2026. Se on hyvä ottaa laaja-alaisesti huomioon viestinnässä.
• Lapsistrategian Lapsen oikeudet -koulutuskokonaisuutta eOppivassa tulee päivittää ja siihen tulee toteuttaa myös uusia koulutusmoduuleita (esim. koulutusmoduuli tuomioistuimille ja koulutusmoduuli pakolais- ja turvapaikanhakijalasten oikeuksista).
• Lapsille ja nuorille itselleen tulee edelleen tuottaa tietoaineistoja lapsen oikeuksista. Viime toimeenpanosuunnitelmakaudella tehtiin mm. tietoaineistot lastensuojelun asiakkaana oleville lapsille THL:n lastensuojelun käsikirjan yhteyteen. Tietoaineistoissa tulee huomioida erityisesti haavoittuvassa asemassa olevat ja syrjinnälle alttiit lapsiryhmät. Esimerkiksi vammaisille lapsille voitaisiin tehdä oma tietoaineisto erityisesti heidän oikeuksiinsa liittyen esimerkiksi THL:n vammaispalvelujen käsikirjan yhteyteen. Myös kulttuuri- ja kielivähemmistöt tulisi ottaa tässä huomioon.
• Lapsistrategiassa edellisellä hallituskaudella toteutettua demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen pilottihanketta olisi tarpeen laajentaa myös toisen asteen koulutukseen.
• Kansallinen lapsen oikeuksien viestintäverkosto perustettiin vuonna 2010 laaditun kansallisen lapsen oikeuksien viestintästrategian pohjalta. Verkoston muodostavat yhdessä valtion ja kirkon toimijat sekä lapsi- ja nuorisojärjestöt ja lapsiasiavaltuutetun toimisto. Verkoston tavoitteena YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen velvoitteen mukaisesti sopimuksen tunnettuuden lisääminen, lapsen oikeuksien toteutumisen edistäminen sekä lapsen oikeuksien näkökulmien esiin tuominen julkisessa keskustelussa. Lapsistrategian on tärkeää olla mukana viestintäverkoston toiminnassa ja tukea sen jatkuvuutta.
• Tiedonannossan yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämiseksi hallitus on sitoutunut käsittelemään vuosittain ihmisoikeussopimusten valvontaelinten Suomelle antamat suositukset. Kansallisella lapsistrategialla on tässä tärkeä rooli, jotta käsittelyssä tarkastellaan ihmisoikeusvalvontaelinten suosituksia perusteellisesti myös lasten näkökulmasta. Tämä tukee parlamentaarista yhteistyötä toimeenpanosuunnitelman toteutuksessa.

• Lapsistrategiassa tulisi toteuttaa toisen kerran Osallistavan budjetoinnin malli.
• Lasten ja nuorten vaikuttamismahdollisuuksien edistämisen tulisin olla läpileikkaavaa toimintaa lapsistrategiassa.
• Erityistä huomiota tulisi kiinnittää haavoittuvassa asemassa oleviin ja syrjinnälle alttiisiin lapsiin ja nuoriin.
• Lasten ja nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia tulisi edistää myös lapsivaikutusten arvioinnin ja lapsibudjetoinnin yhteydessä.

• Lapsistrategian toimeenpanossa keskeistä on koordinaatio ja yhdyspinnat eri valtionhallinnon strategioiden ja ohjelmien kanssa. Tämä ei selkeästi tule näkyviin toimeenpanosuunnitelmaluonnoksen toimenpiteissä, vaikka luonnoksessa luetellaan jonkin verran eri ohjelmia ja strategioita. Niitä olisi kuitenkin tarpeen tarkastella nimenomaan lasten oikeuksien näkökulmasta ja samalla tarkentaa lapsistrategian roolia suhteessa näihin esille tuotuihin eri ohjelmiin ja strategioihin.

• Ks. kohta 3.3 Lapsi- ja perhepolitiikan poikkihallinnollisesta koordinaatiosta.

• Ensimmäiseen kysymykseen ei sisältynyt mahdollisuutta selittää valittua vaihtoehtoa. MLL vastasi kysymykseen ”osin”. Vaikka yksittäiset toimenpiteet voivatkin vastata lapsistrategian visioon, niin luonnoksen kokonaisuus näyttäytyy hajanaiselta. Luonnoksessa todetaan, että onnistuessaan toimenpiteet muodostavat vahvan perustan lapsen oikeuksien edistämiselle ja niiden toteutumisen seurannalle Suomessa sekä auttavat sovittamaan työtä laajasti yhteen viranomaisten, sidosryhmien ja muiden toimijoiden välillä. Toimeenpanosuunnitelmaluonnoksen perusteella on haastavaa saada kokonaiskuvaa siitä, miten jo sovitut, muut kuin lapsistrategian toteuttamisvastuulla olevat toimenpiteet, muodostavat lapsenoikeusperustaisen lähtökohdan vastata kokonaisvaltaisesti ajankohtaisiin lapsen oikeuksien haasteisiin (vrt. komiteamietinnön kuvio strategian oikeudellisesta ja yhteiskunnallisesta perustasta).
• Lapsistrategia perustuu kolmeen pääajatukseen, joista visio on yksi niistä. Muut ovat: 1) Lapsen oikeudet ja asema vakiinnutetaan niin, että lapset huomioidaan johdonmukaisesti kaikessa poliittisessa ja tosiasiallisessa toiminnassa muiden yhteiskunnan jäsenten rinnalla ja että lapset saavat tietoa heille kuuluvista oikeuksista. 2) Haavoittuvassa asemassa olevien lasten asema turvataan ja heidän tarpeensa tunnistetaan paremmin.
  Näiden komiteamietinnön pääajatusten/periaatteiden tulee näkyä läpileikkaavasti toimeenpanosuunnitelman luonnoksessa ja kaikessa lapsistrategiatoiminnassa.
• Oikeusperustaltaan vankka lapsistrategian toimeenpanosuunnitelma luo edellytykset sille, että lasten oikeuksia voidaan toteuttaa tavalla, joka parhaiten kulloisessakin tilanteessa turvaa niiden täysimääräisen toteutumisen. Toimeenpanosuunnitelman oikeusperustan vahvistamiseksi ja myös seurantaa varten on tarpeen huolellisesti tarkastella toimenpiteitä eri ihmisoikeusvalvontaelinten (myös muiden kuin YK:n lapsen oikeuksien komitean) Suomelle antamien suositusten sekä huolenaiheiden näkökulmasta. Jotta lapsistrategia ja sen toimeenpano säilyttävät lapsenoikeusperustaisuutensa ja sillä voidaan tukea aidosti lasten oikeuksien aktiivista täytäntöönpanoa, em. tarkastelu on välttämätöntä. (Ks. Kansallisen lapsistrategian oikeudellinen perusta).
• Lapsistrategian komiteamietintöön on kirjattu, että strategian toimeenpanoon on osallistettava laajasti yhteiskunnan eri toimijoita, kuten kansalaisyhteiskuntaa. Kansallisen lapsistrategian toimintaa tukeva verkostotyöryhmä perustettiin lapsiasianeuvottelukunnan kokouksessa vuonna 2022. Verkostotyöryhmän kausi on 1.2.2022 – 30.11.2024. Verkostotyöryhmän jäsenten valinnassa on kiinnitetty huomiota kansallisen lapsistrategian seurantatyöryhmän työn jatkuvuuteen, kiinteään yhteyteen lapsiasianeuvottelukuntaan, poikkihallinnollisuuteen sekä yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon. Verkostotyöryhmällä oli tärkeä tehtävä lapsistrategian toimeenpanossa edellisellä hallituskaudella. Työryhmä ei ole kokoontunut enää tällä hallituskaudella eikä täten osallistunut myöskään toimeenpanosuunnitelmaluonnoksen valmisteluun tai kommentointiin. Lapsistrategiatyön tukena toimii virkamiestyöryhmä, mutta strategiaryhmän työn tueksi ja toimeenpanon edistämiseksi tarvitaan myös muita toimijoita kuin ministeriöiden edustajia. Lapsistrategiaryhmän perustamispäätöksessä ryhmän yhdeksi keskeiseksi tehtäväksi on asetettu lapsistrategian lapsioikeusverkoston työn koordinointi. Tällä varmistetaan monialaisempi ja -puolisempi edustus lapsistrategiatyön tueksi.
• Toimeenpanosuunnitelmassa tuodaan esille myös kansallisen lapsistrategian roolia eurooppalaisen lapsitakuun toteuttamisessa. Ensimmäinen lapsitakuun kansallisen toimintasuunnitelman raportti on jätetty EU:lle keväällä 2024. Toimintasuunnitelmaan on kirjattu, että lapsitakuun toimintasuunnitelman edistämiseen ja seuraamiseen tarvitaan kansallista yhteistyöverkostoa. Tällainen tukirakenne kokoaisi yhteen eri sidosryhmiä ja toimijoita arvioimaan lapsitakuun toimintasuunnitelman toteutumista, nostamaan esiin keinoja toimintasuunnitelman tavoitteiden edistämiseksi sekä tiedottamaan lapsitakuusta omien verkostojensa kautta. Yhteistyöverkosto toimisi kansallisen lapsistrategian yhteydessä myöhemmin tarkemmin määriteltävällä tavalla. Tässä yhteistyöverkostossa myös järjestöillä tulee olla vahva rooli ja useat kansalaisjärjestöt ovat myös ilmaisseet halukkuutensa olla mukana yhteistyössä. Kyseinen yhteistyöverkosto tulee perustaa ja sen asiantuntemusta hyödyntää tulevissa raportointiprosesseissa. On ongelmallista, että lapsitakuun kansallisen toimintasuunnitelman seurantaraportti valmisteltiin ja toimitettiin EU:lle ilman kuulemiskierrosta.

Helsingissä 15.4.2024

Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry

Milla Kalliomaa
pääsihteeri

Esa Iivonen
vaikuttamistyön johtaja

Kirsi Pollari
erityisasiantuntija