MLL:n lausunto ihmisoikeusselonteosta eduskunnan sivistysvaliokunnalle

Ihmisoikeusselonteko linjaa valtioneuvoston perus- ja ihmisoikeustoimintaa kansallisesti ja kansainvälisesti. Selonteko pohjautuu arvioihin aiempien ihmisoikeusselontekojen ja –selvitysten sekä vuosien 2012-2013 kansallisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman toimeenpanosta.

Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) korostaa, että julkisen vallan tulee aktiivisesti edistää ja turvata ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien toteutumista. Taloudellisesti haastavina aikoina tulee erityisesti kiinnittää huomiota taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen.

MLL pitää valitettavana, että lasten oikeudet ovat jääneet ihmisoikeusselonteossa marginaaliseen asemaan. Lasten oikeuksien tarkastelu on selonteossa vähäistä ja pintapuolista.

MLL pitää tärkeänä, että lasten oikeuksien edistäminen on Suomen painopisteenä sekä kansainvälisessä että kansallisessa ihmisoikeuspolitiikassa. MLL:n mielestä olisi ollut perusteltua nostaa lasten oikeudet omaksi kokonaisuudeksi selonteon viidenteen lukuun, jossa käsitellään ihmisoikeuksia kehittyvänä oikeutena esimerkkialueiden kautta.

MLL pitää tärkeänä, että Suomi harjoittaa aktiivista ihmisoikeuspolitiikkaa niin EU:n ja EU-yhteistyön kautta, Euroopan neuvoston kautta kuin osana kansallista ulko-, turvallisuus- ja kehityspolitiikkaa.

Suomen ihmisoikeuspolitiikan uskottavuuden kannalta olisi tärkeää, että Suomi ratifioisi riittävän nopeassa aikataulussa YK:n, Euroopan neuvoston ja ILO:n ihmisoikeussopimukset. Ihmisoikeussopimusten ratifioinnin edellyttämien lainmuutosten toteuttamiseen tulee valtioneuvostossa varata riittävät henkilöstövoimavarat. Nyt ratifiointiprosessi on monissa tapauksissa venynyt kansainvälisesti vertaillen pitkäksi, kuten on käynyt esimerkiksi vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen kohdalla.

MLL pitää tärkeänä, että Suomi korostaa taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien (TSS-oikeudet) merkitystä ja samanarvoisuutta suhteessa kansalais- ja poliittisiin oikeuksiin (KP-oikeudet). Lapsille TSS-oikeudet ovat erityisen merkittäviä. Esimerkiksi oikeus koulutukseen, terveydenhuoltoon, sosiaaliturvaan ja suojeluun ovat lasten hyvinvoinnin ja kehityksen kannalta olennaisia.

MLL pitää tärkeänä, että Suomi edistää voimakkaasti ihmisoikeuksien kansainvälisten valvontaelinten (kuten YK:n lapsen oikeuksien komitean) riippumattomuutta, asiantuntijuutta ja riittäviä voimavaroja. Ihmisoikeuksien valvontaelinten työn laadukkuus on olennainen tekijä ihmisoikeuksien edistämisen kannalta. MLL korostaa, että valvontaelimillä tulee olla riittävät voimavarat niin valtioiden määräaikaisraporttien, yksilövalitusten kuin tulkintasuositusten käsittelyä varten.

MLL:n mielestä Suomen kansainvälisessä ihmisoikeuspolitiikassa lasten oikeudet jäävät liian pienelle huomiolle ja painoarvolle. Lasten oikeuksien edistämisen tulisi olla yhtenä keskeisenä painopisteenä nykyisten painopisteiden rinnalla.

MLL pitää hyvänä, että selonteossa korostetaan taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien edistämistä, kuten jokaisen yhdenvertaista oikeutta perusopetukseen sekä naisten ja tyttöjen seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyviä oikeuksia.

MLL pitää tärkeänä, että EU:n perusoikeus- ja ihmisoikeusulottuvuutta vahvistetaan ja että Suomi nostaa aktiivisesti ihmisoikeuskysymyksiä esiin EU:n toiminnassa. EU:n tulee ottaa lasten oikeudet huomioon päätöksissään ja toimissaan sekä näyttää mallia jäsenmaille ja kansainväliselle yhteisölle lasten oikeuksien edistämisessä. EU:n tulee tehdä aktiivista yhteistyötä lasten oikeuksien edistämisessä jäsenvaltioiden, kumppanuusmaiden ja muiden kansainvälisten järjestöjen kanssa. Myös EU:n kehityspolitiikassa ja yhteistyössä kehittyvien maiden kanssa lasten oikeuksien ja hyvinvoinnin edistämisen tulee olla painopistealueena.

Lissabonin sopimus on vahvistanut lasten oikeuksien edistämistä ja suojelua EU:n toiminnassa. EU:n perussopimuksen mukaan EU edistää lapsen oikeuksien suojelua ja lapsen oikeudet on kirjattu EU:n perusoikeuskirjaan. Kaikki jäsenvaltiot ovat myös saattaneet voimaan YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen. Lapsen oikeuksien sopimuksen määräykset ja periaatteet ovat ohjenuorana lapsiin vaikuttavissa EU:n päätöksissä ja toimissa. Lapsen oikeuksia koskevan EU:n toimintasuunnitelman mukaisesti lapsiin joko suoraan tai epäsuorasti vaikuttavissa päätöksissä tulee ottaa huomioon lapsen edun periaate, joka on vahvistettu sekä perusoikeuskirjassa että lapsen oikeuksien sopimuksessa.

MLL pitää tärkeänä, että EU:lla on aina voimassa oleva, tavoitteellinen, konkreettinen ja riittävän kunnianhimoinen lapsen oikeuksien toimintasuunnitelma tai –strategia. MLL pitää myös tärkeänä, että EU liittyy Euroopan ihmisoikeussopimukseen.

Vaikka lasten oikeuksilla on vahva oikeudellinen perusta EU:n toiminnassa, se ei yksin riitä lasten oikeuksien toteutumiseen käytännössä. Lasten oikeuksien tulee myös olla yleisesti tunnettuja ja kunnioitettuja, jotta ne toteutuvat. Erityistä huomiota on kiinnitettävä haavoittuvassa asemassa olevien lasten oikeuksien toteutumiseen, kuten vammaisten lasten, etniseen, kielelliseen tai muuhun vähemmistöryhmään kuuluvien lasten, köyhissä perheissä elävien lasten, kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten, lasten, joiden vanhemmat tai vanhempi on töissä toisessa maassa ja pakolaislasten oikeuksien toteutumiseen.

Euroopan talouskriisi on vaikuttanut hyvin kielteisesti kriisimaiden lasten ja nuorten hyvinvointiin ja oikeuksien toteutumiseen. Samanaikaisesti työttömyyden kasvun kanssa lasten, nuorten ja perheiden palveluita ja lapsiperheiden toimeentuloetuuksia on leikattu, mikä on lisännyt lasten ja nuorten syrjäytymistä. Leikkausten seurauksena lasten ja nuorten taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten ihmisoikeuksien toteutuminen on monissa maissa heikentynyt merkittävästi.

MLL pitää hyvänä, että Suomessa laadittiin kansallinen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelma vuosille 2012-2013. MLL pitää tärkeänä, että jokaiselle vaalikaudelle laaditaan vastaavanlainen ohjelma.

MLL pitää tärkeänä, että hallitusohjelmassa ja sektorikohtaisissa toimintaohjelmissa ja –strategioissa vahvistetaan perus- ja ihmisoikeusnäkökulmaa. Lainvalmistelussa ja talousarviovalmistelussa on arvioitava vaikutukset perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen. Vaikutusten arviointi on tällä hetkellä puutteellista. Vuonna 2012 vain kolmessa prosentissa hallituksen lakiesityksiä arvioitiin lapsiin ja nuoriin kohdistuvia vaikutuksia.

MLL pitää valitettavana, että erityisesti taloudellisiin, sosiaalisiin ja sivistyksellisiin ihmisoikeuksiin ja perusoikeuksiin (TSS-oikeudet) ei tällä hetkellä suhtauduta riittävällä vakavuudella valtion ja kuntien päätöksenteossa. Taloudellisesti haastavana aikana on erityistä huomiota kiinnitettävä TSS-oikeuksien toteutumiseen.

Hallitus on tehnyt mm. rakennepoliittisen ohjelman ja kehysriihen yhteydessä useita merkittäviä lapsia ja lasten oikeuksia koskevia linjauksia, joiden vaikutuksia taloudellisiin, sosiaalisiin ja sivistyksellisiin oikeuksiin tai yhdenvertaisuuteen ei ole pohdittu ennen kuin hallitus on linjauksesta päättänyt. Hallituksen tekemän poliittisen linjauksen jälkeisessä lainvalmistelussa vaikutusten arviointi jää usein näennäiseksi ja puutteelliseksi.

Mm. näissä hallituksen linjauksissa perus- ja ihmisoikeusvaikutusten arviointi on jäänyt puutteelliseksi:

• Lapsilisän leikkaaminen: Lapsilisän indeksikorotukset jäädytetty jo aiemmin ja lapsilisän taso on merkittävästi alempi kuin 20 vuotta sitten; perheiden tukeminen, sosiaaliturva
• Kuntien peruspalvelujen valtionosuuden leikkaaminen: Valtionosuuksien leikkaukset heikentävät kuntien edellytyksiä hyvinvointipalvelujen järjestämiseen, vaikutukset TSS-oikeuksien ja yhdenvertaisuuden toteutumiseen
• Lukio- ja ammatillisen koulutuksen valtionosuuksien leikkaaminen sekä toisen asteen koulutuksen rakenteellinen uudistaminen: Rahoituksen leikkaukset ja oppilaitosverkoston harventaminen heikentävät koulutuksen laatua sekä alueellista ja sosioekonomista saavutettavuutta ja lisäävät koulutuksen keskeyttämistä; sivistykselliset oikeudet ja yhdenvertaisuus
• Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen: Uudistus heikentäisi lasten yksilöllisten tarpeiden ja perheiden erilaisten tilanteiden huomioon ottamista; perheiden tukeminen, yhdenvertaisuus
• Kotihoidon tukiajan puolittaminen vanhempien kesken: Uudistus heikentäisi lasten yksilöllisten tarpeiden ja perheiden erilaisten tilanteiden huomioon ottamista; perheiden tukeminen, yhdenvertaisuus
• Muiden uskontojen kuin evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen uskonnon opetusperusteiden tiukentaminen perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa: Uudistus olisi heikentänyt yhdenvertaisuuden toteutumista, perustuslakivaliokunta totesi lausunnossaan, ettei hallituksen esityksessä ole esitetty sellaista hyväksyttävää perustetta, jonka vuoksi oppilaat olisi ryhmäkoon määrittelemisellä esitetyllä tavalla mahdollista asettaa eri asemaan uskonnon tai vakaumuksen perusteella).

Myös sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistuksessa (sote-uudistus) vaikutusten arviointi lasten ja nuorten sosiaalisten oikeuksien toteutumiseen on jäänyt vähäiseen rooliin.

MLL korostaa, että taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevilla perus- ja ihmisoikeussäännöksillä on useita oikeusvaikutuksia, joista yksi on heikennyskieltovaikutus. Tällä tarkoitetaan sitä, että perus- tai ihmisoikeussäännös kieltää heikentämästä oikeuden toteutumisessa saavutettua tasoa. Perus- ja ihmisoikeussäännös tulee nähdä lainsäätäjän tekemänä prioriteettilinjauksena, joka tulee ottaa sekä valtion että kuntien päätöksenteossa vakavasti. Tällä hetkellä valtion ja kuntien päätöksenteossa tehdään TSS-oikeuksien toteutumiseen vaikuttavia leikkauksia ilman riittävää vaikutusten arviointia ja ilman sitä, että olisi selvitetty muita leikkauskohteita.

Lasten oikeuksien toteutumisen kannalta on ongelmallista, että Suomessa ei edelleenkään tunneta riittävällä tavall

• YK:n lapsen oikeuksien sopimusta ja sen sisältöä
• YK:n lapsen oikeuksien komitean antamia yleiskommentteja lapsen oikeuksien sopimuksen tulkinnasta
• YK:n lapsen oikeuksien komitean Suomella antamia päätelmiä ja suosituksia (viimeisimmät vuodelta 2011)

MLL pitää välttämättömänä, että tiedotusta ja koulutusta lapsen oikeuksien sopimuksesta lisätään lapsille ja nuorille, lasten vanhemmille, lasten kanssa työskenteleville, lapsia koskevia päätöksiä valmisteleville virkamiehille, valtion ja kuntien päätöksentekijöille sekä suurelle yleisölle.

MLL pitää välttämättömänä, että lapsen oikeuksien komitean yleiskommentteja ja komitean Suomea koskevia päätelmiä ja suosituksia levitetään laajalti. Sekä yleiskommentit että Suomea koskevat päätelmät ja suositukset tulee ottaa vakavasti julkisen vallan päätöksenteossa ja muussa toiminnassa.

Komitea on mm. suositellut, että Suomi kehittää kattavan toimintapolitiikan ja -suunnitelman lapsen oikeuksien sopimuksen täysimittaiseksi täytäntöön panemiseksi.

MLL pitää tärkeänä, että lapsen oikeuksien sopimus ja sen täytäntöönpano otetaan lapsi- ja perhepolitiikan ja alle 18-vuotiaita nuoria koskevan nuorisopolitiikan perustaksi.

MLL pitää tärkeänä, että perus- ja ihmisoikeuskysymysten koordinaatiota vahvistetaan valtioneuvostossa. Lasten oikeuksien osalta tätä on Suomelle esittänyt myös lapsen oikeuksien komitea.

Selonteon viidenteen lukuun on kirjattu neljä merkittävää esimerkkialuetta, joissa uudet sopimusmääräykset, kansainväliset suositukset tai kansainvälinen ihmisoikeuspoliittinen keskustelu ja päätöksenteko ohjaavat uudella tavalla kansallista perus- ja ihmisoikeustoimintaa. Jaksoon on nostettu sananvapaus, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien yhdenvertaisuus, vammaisten henkilöiden oikeudet ja taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet.

MLL pitää kaikkia neljää selontekoon valittua aluetta tärkeänä. Niiden lisäksi olisi tullut ottaa tarkasteluun lasten oikeudet. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen kolmas valinnainen pöytäkirja, jolla mahdollistetaan yksilövalitukset, valtiovalitukset ja tutkintamenettely on tullut hiljattain voimaan. Valinnaisen pöytäkirjan ratifiointi Suomessa on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä. YK:n lapsen oikeuksien komitea on myös antanut viime vuosina useita lasten oikeuksien kannalta erittäin merkittävää yleiskommenttia, kuten vuonna 2013 yleiskommentin lapsen edun ensisijaisuuden periaatteesta (yleiskommentti nro 14).

MLL pitää valitettavana, että vaikka selonteossa korostetaan taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien (TSS-oikeudet) velvoittavuutta, valtion ja kuntien leikkauspäätöksissä päätösten vaikutuksia TSS-oikeuksien toteutumiseen tarkastellaan riittämättömällä tavalla.

Lasten oikeudet ovat jääneet kansallisessa päätöksenteossa liian vähäisen huomion kohteeksi. MLL pitää tärkeänä, että sekä lapsia, nuoria ja lapsiperheitä koskevassa päätöksenteossa että ohjelmatyössä (sekä hallitusohjelma että sektorikohtaiset toimintaohjelmat ja –strategiat) oikeusperusteista tarkastelua vahvistetaan.

MLL esittää myös, että seuraavalla hallituskaudella toteutetaan kansallinen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelma, jossa lasten oikeudet ovat yhtenä keskeisenä alueena.

Ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien toteutumisen seurantaan tarvitaan ajankohtaista ja monipuolista tietoa. Lapsen oikeuksien komitea on kehottanut Suomea vahvistamaan lapsen oikeuksien sopimuksen täytäntöönpanoa koskevaa tietojen kokoamista ja analysointia. MLL pitää tärkeänä indikaattori- ja tutkimustiedon hyödyntämistä oikeuksien toteutumisen seurannassa. Sekä indikaattori- että tutkimustiedossa tarvitaan lapsilta ja nuorilta kerättyä tietoa. Tiedon tuotannon voimavarat tulee turvata. Lasten ja nuorten oikeuksien toteutumisen seurannassa tärkeässä roolissa on mm. THL:n toteuttama Kouluterveyskysely. THL:n henkilöstövoimavarojen leikkaukset muodostavat uhan lasten oikeuksien seurannan kannalta tärkeiden indikaattoritietojen tuottamiselle.

MLL pitää tärkeänä perus- ja ihmisoikeuskasvatuksen ja –koulutuksen vahvistamista. Lapsen oikeuksien komitea on suositellut Suomea tehostamaan lapsen oikeuksien sopimusta koskevaa koulutusta ja tiedotusta.

MLL pitää hyvänä, että kansallinen Ihmisoikeuskeskus aloitti toimintansa vuonna 2012. MLL korostaa kansalaisjärjestöjen roolia ihmisoikeuksia ja perusoikeuksia koskevassa keskustelussa ja vuoropuhelussa.

Helsingissä, ihmisoikeuksien päivänä, 10.12.2014
Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry

Mirjam Kalland
pääsihteeri

Esa Iivonen
asiantuntijalakimies