MLL:n kirjalliset huomiot STM:lle: Hallitusohjelman tavoitteiden toteuttaminen työelämän tasa-arvosta ja perhevapaista

Aluksi

Toimiva työn ja perheen yhteensovittaminen on tärkeä osa lasten ja vanhempien hyvinvointia ja jaksamisesta. Se on myös lasten vanhempien korkean työllisyysasteen edellytys. Tasapainoinen työn ja perheen yhdistäminen ja syrjimättömyys raskaudesta ja perhehoitovelvoitteista johtuen ovat myös keskeisiä tekijöitä lapsitoiveiden toteutumisen ja syntyvyyden edistämisen kannalta.

Raskauteen ja perhevapaaseen perustuvan syrjinnän ehkäisyyn kohdistetaan tehokkaampia keinoja

Tilastokeskuksen sosiaali- ja terveysministeriölle tekemän selvityksestä mukaan raskaussyrjintää kokee Suomessa joka neljäs raskaana oleva. Kun syrjinnän lisäksi otetaan huomioon myös muut kielteiset kokemukset, kuten pelko oman aseman vaarantumisesta töissä, näitä kokemuksia on ollut miltei puolella kaikista raskaana olleista.

Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) korostaa, että syrjintä raskauden ja perhevapaan perusteella on merkittävä ongelma, johon tulee puuttua nykyistä tehokkaimmin keinoin.

Työnantajien tietoisuutta tulee lisätä ja kielteisiä asenteita raskaana tai perhevapaalla olevia työntekijöitä kohtaan tulee muuttaa. Myönteisen ilmapiirin ja toimintakulttuurin vahvistaminen työpaikoilla perheellistymistä ja perhevapaiden pitämistä kohtaan on tärkeää. Tietoisuutta perhevapaista ja niitä koskevasta lainsäädännöstä tulee vahvistaa niin työnantajien kuin työntekijöiden keskuudessa. Työpaikoilla tulee seurata perheellistymistä ja perhevapaiden käyttöä koskevaa toimintakulttuuria ja ilmapiiriä esimerkiksi työhyvinvointikyselyiden yhteydessä. Mahdollisiin epäkohtiin tulee puuttua tehokkaasti työpaikoilla. Viranomaisten tulee yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa edistää tietoisuutta perhevapaista ja myönteistä ilmapiiriä niiden käyttämistä kohtaan. On myös olennaisen tärkeää, että työnantajilla ja työntekijöillä on nykyistä paremmat tiedot perhevapaista ja niiden käyttämiseen liittyvistä oikeusturvakeinoista.

Vanhemmuuden kustannusten tasaisempaa jakautumista selvitetään

MLL pitää tärkeänä selvityksen tekemistä.

Perhevapaauudistuksen tuloksia seurataan, jatketaan työtä perhevapaiden tasaisemman jakautumisen puolesta ja edistetään isien perhevapaiden käyttöä

MLL pitää tärkeänä perhevapaauudistuksen seurantaa ja isien perhevapaiden käytön edistämistä. MLL:n mielestä perhevapaauudistusta tulisi jatkaa niin, että vanhempainrahan kestoa pidennetään ja vanhempainpäivärahan tasoa korotetaan. Pidemmän aikavälin tavoitteena tulisi olla, että oikeus vanhempainrahaan pidennetään 18 kuukauteen (6+6+6-mallilla).

Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea on moittinut Suomea vähimmäisturvan liian matalasta tasosta. Tämä koskee mm. vähimmäismääräisiä vanhempainpäivärahoja. Ansiosidonnaisen vanhempainpäivärahan korvaustaso on Suomessa matala verrokkimaihin verrattuna. Esimerkiksi Norjassa ja Virossa vanhempainpäivärahan korvaustaso on 100 prosenttia palkasta. Sosiaaliturvauudistuksen yhteydessä tulisi laatia suunnitelma vähimmäismääräisen vanhempainpäivärahan korottamiseksi sekä ansiosidonnaisen vanhempainpäivärahan korvaustason nostamiseksi.

Vanhempainvapaan pidennys ja lyhennetty työaika edistävät lapsen psykososiaalista kehitystä ja hyvinvointia. Vanhempien mahdollisuutta lyhentää työaikaa tulisi parantaa laajentamalla oikeutta joustavaan hoitorahaan. Oikeus joustavaan hoitorahaan tulisi laajentaa kaikkiin alle kouluikäisten lasten vanhempiin sekä perusopetuksen ensimmäisen ja toisen vuosiluokan vanhempiin. Joustavaa hoitorahaa maksetaan tällä hetkellä lapsen hoidosta alle kolmevuotiaiden vanhemmille, jotka tekevät keskimäärin enintään 30 tuntia viikossa tai enintään 80 % normaalista kokopäivätyön työajasta.

Myös laadukas varhaiskasvatus ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta (mukaan lukien yötyössä olevan vanhemman pienten koululaisten vuorohoito, jota tällä hetkellä ei ole) tukevat työn ja perheen yhteensovittamista.

Sosiaaliturvakomitea on välimietinnössään ehdottanut, että ansiotyön tekemisen kynnyksiä lasketaan lapsiperheissä kehittämällä etuus- ja palvelujärjestelmää (erit. työllisyyspalvelut, varhaiskasvatus, asiakasmaksut, aamu- ja iltapäivähoito, pienten koululaisten vuorohoito) sekä työelämän käytäntöjä kehittämällä huomioiden lasten hoidon järjestämisen mahdollisuudet erityisesti pikkulapsiaikana sekä yhden vanhemman ja vuorotyötä tekevien kotitalouksissa.

MLL pitää perusteltuna, että käynnistetään lastenhoidon tukien järjestelmän uudistus huomioiden lapsen etu, perheiden valinnanvapaus sekä uudistuksen yhteys varhaiskasvatuksen palveluihin ja lasten varhaiskasvatusoikeuden toteutumiseen. MLL korostaa sitä, että varhaiskasvatukseen osallistuminen on jokaisen lapsen yksilöllinen oikeus. Lainsäädännöllä tulisikin estää se, että kotihoidon tuen kuntalisän ehtona on velvoite perheen kaikkien alle kouluikäisten lasten hoitaminen kotona. Ehdolla rajoitetaan vanhempien sisarusten mahdollisuutta osallistua varhaiskasvatukseen.

Työelämässä esiintyviä syrjiviä käytäntöjä ja rakenteita poistetaan edistämällä syrjintää koskevan lainsäädännön noudattamista tehokkaammalla informoinnilla, hyvien käytäntöjen levittämisellä ja mm. alustatalouden tehokkaammalla valvonnalla

MLL pitää näitä kaikkia tärkeinä raskaus- ja perhevapaasyrjinnän poistamisen kannalta.

Helsingissä 3.10.2024

Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry

Esa Iivonen, vaikuttamistyön johtaja

Kirsi Pollari, erityisasiantuntija