MLL ja Vanhempainliitto: Lapsia koskevassa päätöksenteossa toteutettava lapsivaikutusten arviointi

Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Suomen Vanhempainliitto vaativat, että hallitusohjelman kirjaus lapsivaikutusten arvioinnin lisäämisestä kaikessa päätöksenteossa toteutetaan. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen viime vuonna julkaiseman tutkimuksen mukaan lapsiin ja nuoriin kohdistuvia vaikutuksia tunnistettiin vuonna 2012 vain kolmessa prosentissa hallituksen esityksiä, mikä on sama määrä kuin vuonna 2009. Myös kuntien päätöksenteossa lapsivaikutusten arviointi on edelleen vähäistä.

Ennakoivalla lapsivaikutusten arvioinnilla mahdollistetaan, että lapsen etu voidaan ottaa asianmukaisesti huomioon päätöksenteossa. Esimerkiksi kunnan tai valtion lapsiin kohdistuvia säästöpäätöksiä valmisteltaessa ratkaisuvaihtoehtojen vaikutukset lasten oikeuksiin ja hyvinvointiin tulee arvioida ennakolta. Esimerkiksi tilanteessa, jossa kunnassa suunnitellaan varhaiskasvatuksen tai koulujen voimavarojen leikkaamista tai kouluverkon harventamista, tulee tehdä ennakollinen lapsivaikutusten arviointi eri vaihtoehdoista. Lapsivaikutusten arvioinnissa lasten ja perheiden kuuleminen ja osallisuus ovat tärkeässä roolissa.

Lapsen oikeuksien sopimus edellyttää, että kaikissa lapsia koskevissa toimissa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Lapsen oikeuksien sopimus ei ole hyvän tahdon ohjelmajulistus, vaan oikeudellisesti velvoittava ihmisoikeussopimus. Lapsen oikeuksien sopimuksen täytäntöönpanoa valvova YK:n lapsen oikeuksien komitea on korostanut, että lapsen edun periaate vaatii julkiselta vallalta aktiivisia toimia. Jokainen valtion ja kunnan toimielin on velvollinen soveltamaan järjestelmällisesti lapsen edun periaatetta ja ottamaan huomioon päätöstensä vaikutukset lasten oikeuksien toteutumiseen ja lasten etuun.

Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Vanhempainliitto muistuttavat kuntien ja valtiovallan päättäjiä siitä, että lasten hyvinvointi rakentuu perheessä, vertaissuhteissa ja peruspalveluissa, joista varhaiskasvatus ja koulu ovat keskeisimmät. Ihmisen hyvinvoinnin sekä työ- ja toimintakyvyn perusta rakentuvat lapsuudessa. Varhaiskasvatus ja koulu luovat edellytykset elinikäiselle oppimiselle. Lapsuusiän olosuhteilla on olennainen merkitys hyvinvoinnille läpi elämän. Päättäjien on otettava nämä asiat huomioon myös talouspäätöksiä tehtäessä.

Varhaiskasvatukseen ja koulutukseen kohdistuvat leikkaukset vahingoittavat lasten oppimista ja hyvinvointia. Varhaiskasvatuksen ja koulun riittämättömät voimavarat vaikuttavat kaikkein eniten heikossa asemassa olevien lasten tilanteeseen. Esimerkiksi ryhmäkokojen kasvattaminen päiväkodeissa ja kouluissa, koulunkäyntiavustajien tai iltapäivätoiminnan vähentäminen, tukiopetuksen karsiminen tai oppilashuoltopalvelujen huono saatavuus vaikuttavat eniten heikossa asemassa lasten asemaan.

Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Vanhempainliitto vaativat myös, että toisen asteen koulutuksen alueellisesta saavutettavuudesta tulee huolehtia. Rakennepoliittisen ohjelman linjaukset toisen asteen koulutuksen rahoituksen leikkaamisesta eivät saa johtaa koulutuksen saavutettavuuden heikentämiseen. Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Vanhempainliiton mukaan koulutuksen keskeyttämisen ehkäisyyn kannattaisi panostaa nykyistä enemmän muun muassa opiskelun ohjausta ja tukea vahvistamalla.

Tilastokeskuksen Pekka Myrskylän selvityksen mukaan kouluttautuminen nostaa merkittävästi työllisyysastetta ja pidentää työuria. Koulutuksen jääminen peruskoulun varaan leikkaa keskimäärin kolmanneksen työurasta. Vuoden 2010 työllisyysasteilla perusasteen tutkinnon suorittaneelle miehelle kertyy työvuosia 25,4 ja naiselle 22,7. Työttömyys on perusasteen koulutuksen varassa oleville hyvin tavallista, ja työttömyysvuosia kertyy miehille 6,2 keskimäärin ja naisille 5,6. Toisen asteen tutkinto nostaa miesten työvuosien odotearvoa kuudella ja naisten kymmenellä.

Päättäjien on hyvä tiedostaa, että kansainvälisten tutkimusten mukaan lapsuuteen investointi on julkiselle taloudelle tuottavaa sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Esimerkiksi talousnobelisti James Heckman on todennut, että lasten palveluihin käytetty raha tuo moninkertaisen tuoton.

Lisätietoja:

Mannerheimin Lastensuojeluliitto:

Mirjam Kalland, pääsihteeri p. 050 598 8133, mirjam.kalland(at)mll.fi

Esa Iivonen, asiantuntijalakimies, p. 050 411 1562, esa.iivonen(at)mll.fi

Suomen Vanhempainliitto:

Tuomas Kurttila, toiminnanjohtaja, p. 050 544 375, tuomas.kurttila(at)vanhempainliitto.fi

Tuija Metso, erityisasiantuntija, 044 755 1371, tuija.metso(at)vanhempainliitto.fi