Liikunnallinen elämäntapa muodostuu lapsuudessa

Hallituksen esitysluonnoksessa ehdotetaan säädettäväksi uusi liikuntalaki, joka korvaisi nykyisen lain.

Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) pitää uuden liikuntalain säätämistä tarpeellisena ja kannatettavana. Liikunta on tärkeä osa lasten ja nuorten arkea ja hyvinvointia. Liikunta on paitsi erittäin merkittävä lasten ja nuorten hyvinvoinnin lähde ja terveyden rakentaja myös tärkeä vertaissuhteiden areena. Liikunnalla on myönteiset vaikutukset sekä fyysiseen että psyykkiseen terveyteen ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Liikunta tarjoaa lapsille ja nuorille mielekästä tekemistä, mahdollisuuksia saada uusia kavereita sekä myönteistä minäkuvaa vahvistavia onnistumisen kokemuksia.

Liikuntatottumukset muodostuvat lapsuudessa ja nuoruudessa.  Lapsena ja nuorena omaksuttu liikunnallinen elämäntapa kantaa läpi elämän. Parhaimmat tulokset väestön liikunnallisen elämäntavan edistämisessä saavutetaankin sillä, että valtion ja kuntien liikuntapolitiikan painopisteenä on lasten ja nuorten liikunnan edistäminen.  Lain tavoitesäännöksen 4. kohta lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen edistämisestä onkin aivan keskeinen.

Suuri osa lapsista ja nuorista liikkuu liian vähän. Lasten ja nuorten liikunnallista elämäntapaa tuetaan kuuntelemalla lasten ja nuorten näkemyksiä ja ottamalla ne huomioon. Liikunnan ilo katoaa liiallisella suorituskeskeisyydellä. MLL korostaa lasten liikunnan lapsilähtöisyyttä sekä leikin ja ilon merkitystä liikunnassa. Liikunnan tulee tuottaa lapselle iloa ja onnistumisen kokemuksia ja välttää liian varhaisia suorituspaineita. On myös tärkeää tukea perheiden mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa yhdessä.

MLL pitää erittäin tärkeänä, että lakiuudistuksella vahvistetaan liikunnan asemaa kunnissa kaikille kuuluvana peruspalveluna. Liikunnan peruspalveluluonnetta tukee hallituksen esityksessä korostettu poikkihallinnollinen yhteistyö.

MLL korostaa liikunta- ja urheilujärjestöjen merkitystä lasten ja nuorten liikunnassa. Huomattava osa lapsista ja nuorista osallistuu urheiluseuratoimintaan. Niiden toimintaedellytysten – kuten liikuntapaikat ja toiminta-avustukset – turvaamisen tuleekin olla valtion ja kuntien liikuntapolitiikassa keskeisellä sijalla. Myös muut järjestöt ovat tärkeitä lasten ja nuorten liikuntaharrastusten mahdollistajia. Esimerkiksi MLL:n paikallisyhdistyksissä järjestetään lapsille sekä lapsille ja vanhemmille yhteisiä liikuntakerhoja (vuonna 2012 yli 500 liikuntakerhoa).

Liikunta- ja urheiluharrastusten kallistuminen on johtanut yhdenvertaisuuden heikkenemiseen. Pienituloisten perheiden lasten ja nuorten harrastusmahdollisuudet ovat vaarantuneet. Liikuntalailla tulee edistää liikunnan harrastamismahdollisuuksia perheen taloudellisesta asemasta riippumatta.

Lasten ja nuorten kunnallisilla liikuntapaikoilla ja kuntien liikuntapalveluilla on suuri merkitys juuri lapsille ja nuorille. Liikunnan peruspalveluluonteen vahvistamisen myötä liikunnan eriarvioistumista voidaan vähentää. Tähän liittyy kunnan omien liikuntapaikkojen (hallit, kentät, ulkoilupaikat) mahdollisuuksien parempi hyödyntäminen.  Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnalla ja koulun kerhotoiminnalla on myös tärkeä merkitys lasten liikuntaharrastusten ja liikunnallisen elämäntavan edistämisessä. Myös liikuntapaikkavuorojen (esim. seurojen jäähallivuorot) lapsilähtöisyyteen on kiinnitettävä huomioita (esimerkiksi lapsille sopivat käyttöajankohdat liikuntatiloissa). Koska suurin osa lasten ja nuorten tapaturmista tapahtuu vapaa-aikana, on myös turvallisuusnäkökulmiin kiinnitettävä entistä enemmän huomiota.

On hyvä, että lakiesityksessä on viitattu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen. MLL pitää myös myönteisenä, että hallituksen esitysluonnoksessa on pohdittu – vaikkakin vain lyhyesti – esityksen lapsivaikutuksia.

MLL korostaa, että lapsen oikeuksien sopimuksen 31. artiklan, jossa turvataan lapsen oikeus vapaa-aikaan ja oikeuteen osallistua vapaa-ajan toimintoihin, lisäksi lapsen oikeuksien sopimuksen yleisperiaatteet ovat erityisen merkittäviä liikuntalain kannalta. Yleisperiaatteet ovat syrjimättömyys (2. artikla), lapsen edun ensisijaisuus (3. artikla), lapsen oikeus kehitykseen (6. artikla) ja lapsen näkemysten kunnioittaminen (12. artikla).

Syrjimättömyyden periaatteen toteutuminen edellyttää esimerkiksi, että

• sekä tytöillä että pojilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet harrastaa liikuntaa
• maahanmuuttajataustaisilla lapsilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet harrastaa liikuntaa
• perheen varattomuus ei ole esteenä liikunnan harrastamiselle
• lapsen vammaisuus ei ole esteenä liikunnan harrastamiselle
• vähemmän liikuntaa harrastavien lasten liikunnan edistämiseen kiinnitetään erityishuomiota

Lapsen edun ensisijaisuuden toteutuminen edellyttää, että lasten liikunnan edistäminen priorisoidaan valtion ja kuntien liikuntapolitiikassa.

Liikunnassa lapsen oikeus kehitykseen toteutuu, kun lapsella on mahdollisuus ikäkautensa, yksilöllisten tarpeidensa ja taipumustensa mukaiseen liikuntaan.

Lapsen näkemysten kunnioittaminen toteutuu liikunnassa, kun lapsi saa itse vaikuttaa liikuntaharrastustensa sisältöön ja hänen mielipiteitään kuunnellaan ja kunnioitetaan. Lakiesityksen 5 §:n 3 momenttiin on kirjattu, että kunnan tulee kuulla asukkaitaan liikuntaa koskevissa keskeisissä päätöksissä. MLL korostaa, että tämä koskee myös alle 18-vuotiaiden kuulemista. Lasten ja nuorten liikunnallista elämäntapaa edistetään sillä, että heillä on mahdollisuus vaikuttaa liikuntaa koskeviin ratkaisuihin.

MLL ei pidä parhaana mahdollisena ratkaisuna, että huippu-urheilu on sisällytetty liikuntalakiin (lakiesityksen 1 §). Koko väestön liikunnan edistäminen ja huippu-urheilun edistäminen ovat jopa keskenään ristiriidassa. Huippu-urheilun edistäminen ei myöskään kuulu kunnan peruspalvelutehtävään. MLL esittää harkittavaksi, että huippu-urheilu rajataan lain soveltamisalan ulkopuolelle.

MLL esittää, että lain yhdeksi tavoitekohdaksi (lakiesityksen 2 §) lisätään eriarvoisuuden vähentäminen liikunnassa. Tämä tavoite on tärkeä, jotta samassa pykälässä lähtökohdiksi mainitut tasa-arvo ja yhdenvertaisuus toteutuvat. Eriarvoisuuden vähentämistavoitteen lisääminen lakiin vahvistaisi myös liikunnan peruspalveluluonnetta kunnissa.

Helsingissä 13.5.2014

Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry

Mirjam Kalland
pääsihteeri

Esa Iivonen
asiantuntijalakimies