Lasten ja perheiden hyvinvointiin investoiminen hallitusohjelmaan
Lasten ja nuorten peruspalveluihin ja perheiden tukeen satsataan. Varhaiskasvatus, koulu ja vapaa-ajanpalvelut ovat lapsille ja nuorille tärkeitä arjen kasvuympäristöjä. Investoimalla lasten ja nuorten arjen palveluihin ja perheiden tukeen, kuten neuvoloihin, lisätään lasten ja nuorten hyvinvointia. Samalla ehkäistään syrjäytymistä ja säästetään kalliista korjaavista toimenpiteistä.
Varhaiskasvatuslainsäädännön uudistamista jatketaan. Varhaiskasvatuksen resurssit turvataan. Korkeakoulutetun henkilöstön osuutta varhaiskasvatuksen henkilöstöstä lisätään OECD:n suosituksen mukaisesti (tavoitteena 50 % henkilöstöstä). Varmistetaan, että jokaisessa lapsiryhmässä on vähintään yksi lastentarhanopettajakoulutuksen saanut työntekijä. Korkeasti koulutettu, osaava ja sitoutunut henkilökunta sekä riittävän pienet lapsiryhmät ovat varhaiskasvatuksen tärkeimmät laatutekijät.
Esi- ja perusopetuksen sekä toisen asteen koulutuksen voimavarat turvataan. Suuria opetusryhmiä pienennetään ja koulun ihmissuhteiden pysyvyyteen kiinnitetään huomiota. Opiskelun yksilöllisen tuen saatavuus varmistetaan. Maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten koulunkäynnin tukeen kiinnitetään erityistä huomiota. Oppilaiden vaikutusmahdollisuuksia kouluyhteisössä vahvistetaan. Oppilaat otetaan vahvasti mukaan kouluhyvinvoinnin kehittämiseen. Lasten ja nuorten tuki koulutuksen nivelvaiheissa (siirtyminen yläkouluun ja toiselle asteelle) varmistetaan. Lukio- ja ammatillisen koulutuksen alueellinen saavutettavuus turvataan. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanoa arvioidaan ja varmistetaan kouluterveydenhuollon ja muun opiskeluhuollon voimavarat. Koululaisten oppimistulokset ovat heikentyneet. Joka viidenneltä 20-24-vuotiaalta nuorelta puuttuu peruskoulun jälkeinen tutkinto, mikä lisää työelämän ulkopuolisuutta ja alentaa työllisyysastetta. Tämä kehitys katkaistaan investoimalla koulutukseen ja opiskeluhuoltoon.
Kaikille lapsille ja nuorille turvataan mahdollisuus harrastamiseen. Lasten ja nuorten liikunta-, kulttuuri- ja kirjastopalvelujen saatavuus turvataan. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan saatavuus varmistetaan kaikille toimintaan hakeville 1. ja 2. vuosiluokan oppilaille. Koulun kerhotoiminta turvataan kaikissa peruskouluissa. Harrastukset ovat kallistuneet ja eriarvoisuus vapaa-ajan vietossa kasvanut. Tämä kasvattaa hyvinvointi- ja terveyseroja, sillä esimerkiksi liikunta- ja lukemistottumukset omaksutaan lapsuudessa.
Sote-uudistuksessa vahvistetaan lasten, nuorten ja perheiden palveluiden yhteensovittamista. Pirstaleisia palveluja kootaan vastaamaan paremmin perheiden tarpeita ja huolehditaan palvelujen saavutettavuudesta. Palveluissa lasten ja nuorten kohtaamista ja lapsiystävällisyyttä parannetaan. Järjestöjen osaamista hyödynnetään palvelujen tuottamisessa. Hyvinvointia edistävää ja ongelmia ehkäisevää työtä sekä varhaista tukea vahvistetaan. Tämä tuo säästöjä, koska korjaavan työn tarve vähenee.
Perhekeskustoimintaa kehitetään. Kuntia tuetaan perhekeskuspalveluiden kehittämisessä. Perhekeskus on tapa järjestää lasten ja perheiden peruspalvelut helposti lähestyttäväksi, monialaiseksi ja monitoimijaiseksi kokonaisuudeksi. Kunnallisten toimijoiden, perheiden, vapaaehtoisten ja järjestöjen kumppanuuteen perustuva perhekeskustoiminta vahvistaa lasten perheiden osallisuutta ja edistää perheiden arjen hallintaa ja jaksamista. Vapaaehtoistoiminnan edellytykset turvataan.
Pidennetään vanhempainvapaata ja laajennetaan oikeutta joustavaan hoitorahaan. Vanhempainvapaa- ja –rahakautta pidennetään ja kiintiöidään osa pidennyksestä isän käyttöön. Hyvä perusta uudistukselle on Väestöliiton esittämä joustomalli, jossa äidille ja isälle on kummallekin varattu omat vapaajaksot (3 kk + 3 kk) ja äidille ennen lapsen syntymää 1 kk. Joustoa vapaiden pitämisessä lisätään pidentämällä vanhempien vapaasti jakaman osuuden kesto 9 kuukauteen. Osa-aikatyötä tekeville vanhemmille suunnattua joustavaa hoitorahaa laajennetaan. Nyt etuutta maksetaan vain alle 3-vuotiaiden lasten vanhemmille. Sairaan lapsen hoitamiseksi tarkoitetun tilapäisen hoitovapaan ikäraja nostetaan 10 vuodesta 13 vuoteen. Työn ja perheen tasapaino tukee lasten hyvinvointia, vanhempien jaksamista ja korkeaa työllisyysastetta. Lasten vanhempien työllisyysaste on Suomessa korkeampi kuin lapsettomien aikuisten ja vanhemmat ovat muita maita useammin kokopäivätyössä. Isien perhevapaiden käytön lisäämisen edistäminen tukee tasavertaista vanhemmuutta.
Lapsilisää ei enää leikata. Lapsilisän ostovoiman kehitys turvataan. Lapsilisän tarkoituksena on kompensoida lapsista aiheutuvia kustannuksia. Lapsilisä säilytetään universaalina, kaikki lapsiperheet kattavana etuutena. Lapsiperheiden köyhyyttä vähennetään turvaamalla perusturvaetuuksien riittävä taso ja parantamalla työn ja perheen yhteensovittamista. Lapsilisän reaaliarvo on tällä hetkellä merkittävästi alemmalla tasolla kuin 1990-luvun puolivälissä. Lapsilisän reaaliarvo laski entisestään, kun lapsilisää leikattiin 8 %:lla vuoden 2015 alusta ja indeksikorotukset jätettiin toteuttamatta 2013–2015. Lapsiperheköyhyys on kääntynyt jälleen kasvuun.
Lapsen oikeuksien sopimus pannaan täytäntöön. Laaditaan toimintasuunnitelma, jolla varmistetaan lapsen oikeuksien sopimuksen toteutuminen. Lapsivaikutusten arviointi sisällytetään säännönmukaisesti lapsia ja perheitä koskevaan päätöksentekoon. Lapsen oikeuksien sopimus edellyttää, että lapsia koskevissa päätöksissä on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Lapsivaikutusten arviointi on väline lapsen edun selvittämiseen. Vaikutusten arviointi ja ajankohtaisen tutkimustiedon hyödyntäminen otetaan osaksi toimintaa kaikilla hallinnon tasoilla. Lapsi-, nuoriso- ja perheasioiden koordinaatiota parannetaan valtioneuvostossa.
Lisätietoja:
Linnea Karlsson, liittohallituksen puheenjohtaja, lasten -ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, p. 040 744 5052, s-posti linnea.karlsson(at).utu.fi
Milla Kalliomaa, vt. pääsihteeri, p. 040 838 6778, milla.kalliomaa(at)mll.fi
Esa Iivonen, johtava asiantuntija, p. 050 411 1562, esa.iivonen(at)mll.fi