Lapsivaikutusten arvioinnilla parempia päätöksiä

Valtion ja kuntien päätöksenteossa arvioidaan tällä hetkellä lähinnä lyhyen aikavälin taloudellisia ja hallinnollisia vaikutuksia. Ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavat seikat jäävät vähälle arvioinnille, kuten myös pitkän aikavälin taloudelliset vaikutukset. Myös välilliset vaikutukset jäävät pitkälti arvioimatta.

Lapsivaikutusten arvioinnilla parannetaan päätösten laatua ja vahvistetaan lasten oikeuksien toteutumista. Arviointi tuo näkyviin myös pidemmän aikavälin näkökulman. Esimerkiksi peruspalveluihin tehtävät leikkaukset lisäävät korjaavien palvelujen tarvetta. Peruspalvelujen ja varhaisen tuen aliresursointi tulee sekä inhimillisesti että taloudellisesti kalliiksi.

Vaikutusten ennakkoarviointi tukee tietoon perustuvaa päätöksentekoa ja johtamista. Valmistelu- ja päätöksentekoprosessit jäsentyvät ja selkeytyvät. Vaikutusten arviointi tuo esiin sekä lyhyen- että pitkän aikavälin vaikutukset sekä vaikutusten ketjuuntumisen ja verkottumisen.

Arvioinnin yhteydessä toteutettava lasten ja nuorten kuuleminen tuo kokemusasiantuntijuuden päätöksentekijöiden käyttöön. Lasten ja nuorten asiantuntemusta ei saa jättää käyttämättä heitä koskevassa päätöksenteossa.

Lapset ja nuoret eivät muodosta yhtenäistä ryhmää, joten arvioinnilla saadaan esiin erilaisissa tilanteissa elävien lasten ja nuorten tarpeet ja näkökulmat. Arvioinnin kautta saatavan tiedon hyödyntämisellä päätöksenteossa voidaan kaventaa terveys- ja hyvinvointieroja ja siten vähentää eriarvoisuutta. Vaikutusten ennakkoarviointi lisää myös päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja moniarvoisuutta.

Vaikutusten arvioinnin toteuttamiseen voidaan käyttää erilaisia menettelytapoja ja –käytäntöjä. Vaikutusten arviointia tulisi hyödyntää mahdollisimman varhaisessa vaiheessa valmisteluprosessia.

Lapsivaikutusten arviointi päätöksenteossa on edennyt Suomessa valitettavan hitaasti. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimuksen mukaan lapsiin ja nuoriin kohdistuvia vaikutuksia tunnistettiin vuonna 2012 vain kolmessa prosentissa hallituksen lakiesityksiä, mikä on sama määrä kuin vuonna 2009. Näin siitä huolimatta, että vuoden 2011 hallitusohjelmaan oli kirjattu: ”Lapsivaikutusten arviointia lisätään kaikessa päätöksenteossa”.

Pääministeri Stubbin hallituksen ohjelman (2014) mukaan ”hallitus kiinnittää huomiota ja arvioi lainsäädäntötyössä ja päätöksenteossa perheiden, erityisesti lapsiperheiden, asemaa”. MLL vaatii, että hallitusohjelman kirjaus otetaan vakavasti.

Lapsen oikeuksien sopimus edellyttää, että lapsia koskevissa toimissa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Lapsivaikutusten arvioinnilla mahdollistetaan, että lapsen etu voidaan ottaa asianmukaisesti huomioon päätöksenteossa.

YK:n lapsen oikeuksien komitea on korostanut, että lapsen edun ensisijaisuuden periaate vaatii julkiselta vallalta aktiivisia toimia. Valtion ja kuntien toimielimet ovat velvollisia soveltamaan järjestelmällisesti lapsen edun periaatetta ja ottamaan huomioon päätöstensä vaikutukset lasten hyvinvointiin ja oikeuksien toteutumiseen. Komitea painottaa, että lapsivaikutusten arvioinnin on oltava osa toimintaa kaikilla hallinnon tasoilla.

MLL muistuttaa, että lapsen oikeuksien sopimus on oikeudellisesti velvoittava ihmisoikeussopimus ja osa Suomen oikeusjärjestystä. Lapsen oikeuksien sopimus hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa 20.11.1989, joten nyt vietetään sopimuksen 25-vuotisjuhlavuotta.

Kannanotto on hyväksytty MLL:n liittovaltuuston kokouksessa lapsen oikeuksien päivänä, 20.11.2014.

Mannerheimin Lastensuojeluliitto on tehnyt 20.11.2014 yhdessä Suomen Vanhempainliiton, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n, Pelastakaa Lasten, Suomen Unicefin ja Väestöliiton kanssa valtioneuvostolle aloitteen lapsivaikutusten arvioinnin kirjaamiseksi lainsäädäntöön.