Lapsiin investoiminen tuo yhteiskunnalle säästöä

Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) perää päätöksentekijöiltä rohkeutta investoida lasten ja nuorten peruspalveluihin. Lapsen hyvinvointi rakentuu perheen turvallisissa ihmissuhteissa sekä laadukkaissa peruspalveluissa, kuten varhaiskasvatuksessa, koulussa ja harrastuksissa. Lapsiystävällinen yhteiskunta investoi lapsiin. Investoimalla peruspalveluihin edistetään parhaiten lasten ja nuorten hyvinvointia ja ehkäistään ongelmien muodostumista. Panostamalla ehkäisevään työhön säästetään kalliista korjaavista toimenpiteistä.

Lähiaikoina on tulossa voimaan useita lasten ja perheiden kannalta tärkeitä lakeja kuten oppilas- ja opiskelijahuoltolaki, varhaiskasvatuslaki, oppivelvollisuuslaki, sosiaalihuoltolaki ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki.

Lainsäädäntöuudistusten hyvät tavoitteet eivät toteudu vain pykäliä muuttamalla, vaan varmistamalla että palvelujen laatu voi toteutua. Esimerkiksi varhaiskasvatuksessa tärkeimmät laatutekijät ovat hyvin koulutettu ja riittävä henkilökunta sekä pienet lapsiryhmät. Tarvitaan myös toimintatapojen kehittämistä ja yhteistyön lisäämistä sektorirajojen yli.

Lasten ja nuorten kannalta on tärkeää, että peruspalvelut kuten neuvolat, varhaiskasvatus ja oppilas- ja opiskelijahuolto toteutuvat lähellä perheen asuinpaikkaa. Lapset ja nuoret tarvitsevat kasvuympäristöönsä kynnyksettömiä palveluja, joihin on helppo ottaa yhteyttä ja tulla. Näin tukea ja apua voidaan tarjota varhaisessa vaiheessa eivätkä pienet pulmat pääse kasvamaan suuriksi ongelmiksi. Esimerkiksi lapsiperheiden kotipalveluiden saatavuudessa on valitettavan suuria eroja kuntien välillä. Hyvänä varhaisen tuen palveluna sen tulisi olla tasapuolisesti kaikkien saatavilla. Peruspalveluilla tulee olla mahdollisuudet konsultoida erityistason ammattilaisia.

Hyviä kokemuksia on saatu perhekeskusyhteistyöstä, jossa kootaan yhteen lasten ja perheiden palveluita ja toimijoita. Perhekeskus vahvistaa lasten ja vanhempien osallisuutta, lisää vertaissuhteita ja perheiden keskinäistä kanssakäymistä. Kunnallisten toimijoiden lisäksi perhekeskusverkostoon voivat kuulua järjestöt, seurakunnat ja yksityisen sektorin toimijat. Perhekeskuksessa perheet voivat kokoontua ja lapsille voidaan tarjota avointa varhaiskasvatusta.

Lapsen oikeuksien sopimus edellyttää, että kaikissa lapsia koskevissa toimissa otetaan huomioon lapsen etu. Lapsen oikeuksien sopimus on valtion ja kuntien päättäjiä velvoittava laki, jota ei vieläkään tunneta Suomessa riittävän hyvin. Sopimus täyttää ensi marraskuussa 25 vuotta.

Lapsen edun turvaaminen päätöksenteossa edellyttää lapsiin kohdistuvien vaikutusten arviointia. Esimerkiksi lapsiin vaikuttavia kunnan tai valtion säästöpäätöksiä valmisteltaessa ratkaisuvaihtoehtojen vaikutukset lasten oikeuksiin ja hyvinvointiin tulee arvioida ennakolta.

Lapsivaikutusten arviointiin tulee liittää YK:n lapsen oikeuksien komitean suosittama lapsibudjetointi, jossa valtion ja kuntien talousarviota ja muita talouspäätöksiä seurataan lapsen oikeuksien näkökulmasta.

Tiedotusta ja koulutusta lasten oikeuksista tulee lisätä niin lapsille, lasten vanhemmille, lasten kanssa työskenteleville, ammattiin opiskeleville, päätöksiä valmisteleville virkamiehille kuin päätöksentekijöille.

MLL:n liittokokous hyväksyi kannanoton Turussa 15.6.2014