Lapsi- ja perhejärjestöt: Lapsiin ja perheisiin investoiminen hallitusohjelmaan

Lapsuusiän olosuhteet heijastuvat koko elämän hyvinvointiin ja terveyteen. Perusta toiminta-, opiskelu- ja työkyvylle muodostuu lapsuudessa. Myös hyvinvointi- ja terveyserojen perusta muodostuu lapsuusiässä, joten lasten kasvuympäristöissä tehdyt toimet niiden kaventamiseksi ovat kaikkein tehokkaimpia.

Lasten ja perheiden hyvinvointiin panostaminen on paras investointi tulevaisuuteen. Suomi voi menestyä vain, jos kasvavan sukupolven hyvinvoinnin edellytyksistä huolehditaan. Suomella ei ole varaa lasten ja nuorten ulkopuolelle jäämiseen ja syrjäytymiseen. Koulutuksen, sosiaalisten suhteiden ja työelämän ulkopuolelle jääminen ei ole vain inhimillinen ja sosiaalinen vaan myös taloudellinen kysymys. Syrjäytyminen alentaa työllisyysastetta ja kasvattaa julkisen talouden menoja.

Työn ja perheen yhteensovittamisen edistäminen ja työelämän joustavuuden lisääminen tukevat vanhempien jaksamista, perheiden arkea ja työllisyyttä. Tarvitaan nykyistä parempia mahdollisuuksia työaikajoustoihin, perhevapaiden pitämiseen, työn jakamiseen tai epätyypillisen työn ja muun elämän yhteensovittamiseen.

Investoimalla peruspalveluihin ja ehkäisevään työhön säästetään kalliista korjaavista toimenpiteistä. Kunnissa, joissa on tehty panostuksia lasten ja perheiden varhaiseen tukeen, on saatu lyhyessä ajassa hyviä tuloksia. Sen sijaan ehkäisevään työhön kohdistetut leikkaukset ovat nostaneet lastensuojelun, lasten ja nuorten psykiatrisen hoidon ja muun korjaavan työn tarvetta ja kustannuksia.

Lapset ja perheet tarvitsevat kynnyksettömiä palveluja, joihin heidän on helppo ottaa yhteyttä. Peruspalveluiden, kuten päivähoidon, peruskoulun, opiskeluhuollon, neuvoloiden, liikunta- sekä kirjastopalvelujen toimivuus tulee turvata. Palvelujen uudistamisessa ja kehittämisessä tulee kuulla lapsia, nuoria ja heidän vanhempiaan. Uuden lainsäädännön, kuten oppilas- ja opiskelijahuoltolain ja sosiaalihuoltolain, toimeenpanosta tulee huolehtia.

Painopisteen siirtäminen hyvinvoinnin edistämiseen ja ehkäisevään työhön edellyttää lainsäädännön kehittämisen lisäksi riittäviä henkilöstövoimavaroja sekä palvelujen yhteensovittamisen parantamista. Myös järjestöjen osaaminen tulee hyödyntää. Erityistä huomiota tulee kiinnittää haavoittavissa olosuhteissa, esimerkiksi erotilanteissa, toimeentulovaikeuksissa ja perheväkivaltatilanteissa elävien perheiden sekä sijaishuollossa olevien lasten tukemiseen.

Hyvä koulutustaso on Suomen menestystekijä, jonka ylläpito edellyttää vahvaa panostusta varhaiskasvatukseen ja koulutukseen. Suomalaisten koulutustaso on jäämässä jälkeen kansainvälisessä vertailussa. Koululaisten oppimistulokset ovat heikentyneet ja joka viidenneltä 20-24-vuotiaalta nuorelta puuttuu peruskoulun jälkeinen tutkinto.

Yleisen, tehostetun ja erityisen tuen saatavuus on varmistettava niin varhaiskasvatuksessa, peruskoulussa kuin toisella asteella. Koulutuksen nivelvaiheisiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Koulutuksen alueellisesta saavutettavuudesta tulee pitää kiinni. Maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten koulunkäyntiä ja työllistymistä on tuettava erityistoimin.

Lapsivaikutusten arviointi on sisällytettävä lapsia ja perheitä koskevaan päätöksentekoon. Lakina voimassa oleva YK:n lapsen oikeuksien sopimus edellyttää, että lapsia koskevissa päätöksissä on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Lapsivaikutusten arviointi on väline lapsen edun selvittämiseen. Vaikutusten arvioinnin on oltava osa toimintaa kaikilla hallinnon tasoilla. Vaikutusten arvioinnilla voidaan osoittaa, millaiset päätökset ovat lasten ja perheiden hyvinvoinnin kannalta perusteltuja. Lasten ja perheiden kuuleminen on tärkeä osa vaikutusten arviointia.

Vaikutusten arvioinnilla saadaan esiin myös välilliset ja pitkän aikavälin vaikutukset, jotka jäävät päätöksentekoprosessissa yleensä vähäiselle huomiolle. Vaikutusten ennakkoarviointi on tärkeää sekä hyvinvoinnin että järkevän julkisen taloudenhoidon kannalta. Vaikutusten arviointiin tulee liittää YK:n lapsen oikeuksien komitean suosittama lapsibudjetointi, jossa valtion ja kuntien talousarviota seurataan lapsen oikeuksien näkökulmasta.

Ensi- ja turvakotien liitto
Toimitusjohtaja Riitta Särkelä

Lastensuojelun Keskusliitto
Toiminnanjohtaja Seppo Sauro

Mannerheimin Lastensuojeluliitto
Vt. pääsihteeri Milla Kalliomaa

Pelastakaa Lapset
Pääsihteeri Hanna Markkula-Kivisilta

Suomen Vanhempainliitto
Toiminnanjohtaja Ulla Siimes

Väestöliitto
Toimitusjohtaja Eija Koivuranta