Yhteistyöllä parannetaan perheiden hyvinvointia

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kuntien tärkeä tehtävä. Sote-uudistuksen jälkeenkin se säilyy kuntien vastuulla yhdessä hyvinvointialueiden kanssa. Lasten ja nuorten kannalta on tärkeää, että kunnan palvelut – varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus ja toisen asteen koulutus sekä lasten ja nuorten vapaa-ajan palvelut – muodostavat toimivan kokonaisuuden hyvinvointialueiden vastuulla olevien sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa. Tämä edellyttää toimivia yhteistyörakenteita kuntien ja hyvinvointialueiden välille.

Kuntien perhekeskusyhteistyö järjestöjen kanssa on hyvä mahdollisuus lisätä perheiden ennaltaehkäisevää tukea. Näin toimimalla pystymme siirtämään palveluiden tarvetta pois korjaavista palveluista. Perhekeskus kokoaa yhteen lasten ja lapsiperheiden palvelut, jotka edistävät hyvinvointia ja terveyttä, kasvua ja kehitystä, sekä varhaisen tuen ja hoidon palvelut. Perhekeskuksen tarkoituksena on verkostoida palvelut niin, että jokainen lapsi ja perhe saa tarvitsemansa tuen. Palveluiden on tarkoitus olla helposti saavutettavissa perheiden arkiympyröissä, hyvien kulkuyhteyksien päässä tai kotiin jalkautettuina.

Hyvä esimerkki järjestöjen hyvinvointia ja terveyttä edistävästä toiminnasta ovat perheiden avoimet kohtaamispaikat, mm. MLL:n vapaaehtoisten ohjaamat perhekahvilat. Perhekahvilat tarjoavat monenlaista sosiaalista tukea perheille: emotionaalista, tiedollista, toiminnallista ja aineellista. Tärkeintä on muiden perheiden kohtaaminen ja seura niin vanhemmalle kuin lapselle. Yhteiset moniääniset keskustelut, arjen vinkit, kokemustenvaihto ja uusiin ystäviin tutustuminen helpottavat vanhempien väsymystä ja tuovat voimia arjen pyöritykseen.

Vapaaehtoistoiminta vahvistaa kuntalaisten yhteenkuuluvuutta ja lisää lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia, osallisuutta ja elämänlaatua. Ihmisten keskinäinen tuki, avun antaminen ja saaminen perustuvat välittämiseen, jota ei voi siirtää viranomaisille tai yrityksille. Tukemalla kuntalaisten omaehtoista toimintaa vahvistetaan heidän omia voimavarojaan ja tukiverkostoja ja lisätään yhteisöllisyyttä.

Parhaiten kansalaistoimintaa voidaan tukea, kun yhteistyöstä on sovittu kirjallisesti kuntastrategiassa. Esimerkiksi järjestöjen vapaaehtoiset tarvitsevat toimintansa järjestämiseen maksuttomia tiloja ja avustuksia. Monet vapaaehtoistehtävät edellyttävät myös koulutusta, perehdytystä ja tukea ammattilaisilta toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi.

Nyt tulevissa kuntavaaleissa valittavilla päättäjillä on tärkeä tehtävä kutoa eri toimijat ja toiminnat yhteen niin että perheiden turvaverkko vahvistuu. Uskon, että tämä onnistuu yhteistyöllä ja siihen panostamalla. Järjestöjen tekemä ennaltaehkäisevä työ on vaikuttavaa ja siihen kannattaa myös panostaa.

Tarja Satuli-Kukkonen

kehittämispäällikkö