Vanhempien huoli lapsen ja nuoren mediankäytöstä perusteltua
Kohtasimme vuonna 2019 noin 7000 huoltajaa ja ammattikasvattajaa MLL:n mediakasvatustilaisuuksissa ympäri Suomea. Näissä kohtaamisissa aikuisia pohditutti ja pelotti usein lasten ja nuorten turvallisuus digitaalisissa ympäristöissä. Aikuisten oma mediankäyttö ja -tuntemus saattavat poiketa suuresti oman lapsen tai nuoren mediankäytön tavoista ja taidoista. Lisäksi lapsen käyttämät mediat voivat tuntua itselle vierailta.
Aikuisten huoli on perusteltua, sillä on totta, että lapsiin ja nuoriin kohdistuu digitaalisissa ympäristöissä riskejä seksuaaliselle houkuttelulle ja häirinnälle. Mediakulttuurissa ja digitaalisissa ympäristöissä eläminen ja turvallinen mediankäyttö vaativat monipuolisia taitoja ja valmiuksia, joiden vahvistamisessa tarvitaan aikuisia.
Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus medioiden käyttöön, osallisuuteen ja mediakasvatukseen. Media- ja digiturvallisuustaidot ovat kansalaistaitoja, jotka vahvistavat nuoren hyvinvointia, toimijuutta ja osallisuutta mediakulttuurissa.
Media- ja digiturvataidot pitävät sisällään kykyä ennakoida uhkaavia ja epäilyttäviä tilanteita sekä tunnistaa houkuttelua, häirintää ja asiatonta käytöstä. Taitoihin kuuluu myös rohkeus toimia ja ottaa ikäviä asioita puheeksi. Lasten ja nuorten on tärkeää tietää, että Suomen lakien mukaan jokaisella on oikeus koskemattomuuteen ja loukkaamattomuuteen – myös digitaalisissa ympäristöissä.
Vertaisilla on suuri vaikutus nuoren mediankäytön tapoihin. Lasten ja nuorten keskinäinen viestittely saattaa sisältää seksuaalisia sävyjä, esimerkiksi seurustelusuhteessa ja myös välillä kavereiden kesken. Tällainen viestittely on yleisesti ok suunnilleen saman ikäisen kanssa, kunhan ketään ei loukata tai painosteta viestittelyyn tai seksuaalisiin tekoihin. Lapsen on tärkeää osata tunnistaa missä normaalin viestittelyn ja houkuttelun sekä häirinnän rajat menevät. Lapsen ja nuoren kanssa kannattaa keskustella ja pohtia millainen käytös on hyväksyttyä ja millainen läpänheitto voi loukata toista.
Lapsi ja nuori on kasvuvaiheensa, kehityksensä tai nupullaan olevan seksuaalisuutensa puolesta haavoittuvassa asemassa mediankäyttäjänä. Lapsi tai nuori saattaa ajautua aluksi harmittomalta tuntuviin tilanteisiin, jotka voivat lopulta aiheuttaa harmia. Tuntemattoman kanssa viestittelyssä saattaa olla kyse uteliaisuudesta, jännityksestä tai siitä, että uusi tuttavuus viehättää. Lapsi tai nuori voi yksinkertaisesti kaivata uusia kavereita.
Kasvottomaan keskustelukumppaniin on helppo ihastua, sillä lapsi voi itse täyttää mieleisellään tavalla mielessään informaatiotyhjiöt, joita ei viestinnässä kasvokkaisen kontaktin puuttuessa saa. Kauniit sanat ja kehut tuntuvat kenestä tahansa mukavilta ja hivelevät itsetuntoa. On hyvä yhdessä pohtia, mitä itsestä kannattaa nettituttavuuksille jakaa ja missä menee normaalin raja sosiaalisen median kautta jaetuissa kehuissa.
Lapset ja nuoret näyttäytyvät julkisessa keskustelussa usein taitavina medioiden käyttäjinä, diginatiiveina. Tosiasiassa heidän mediataidoissaan voi olla suuria eroja ja tuen tarpeet ovat hyvin yksilöllisiä. Turvallisen ja luotettavan aikuisen läsnäoloa tarvitaan juuri niiden asioiden äärellä missä lapset ja nuoret viettävät paljon aikaansa. Jokaisen lapsen ja nuoren kanssa on tärkeää keskustella turvalliseen ja vastuulliseen mediankäyttöön liittyvistä kysymyksistä säännöllisin väliajoin.
Aikuisesta helpoimmalta ja houkuttelevimmalta vaihtoehdolta voi välillä tuntua lapsen mediankäytön rajoittaminen tai sen kokonaan kieltäminen. Mediankäyttöä koskevissa keskusteluissa on hyvä muistaa, että media- ja digiturvataitoja edistäessä keskiössä tulee aina olla lapsen mielipiteiden ja kokemusten kuuleminen, huomioiminen ja niistä oppiminen. He tarvitsevat esimerkkejä myönteisestä ja turvallisesta vuorovaikutuksesta digitaalisissa medioissa. Hyviä kokemuksia saaneen lapsen ja nuoren on helpompi tunnistaa jatkossa arveluttava tai uhkaava vuorovaikutus digitaalisissa ympäristöissä.
Paula Aalto
Kouluyhteistyön ja digitaalisen nuorisotyön päällikkö