Väkivalta jää pinnan alle
Yhteydenotot MLL:n Lasten ja nuorten puhelimessa ja chatissa ovat viimeisten kymmenen vuoden aikana vakavoituneet. Psyykkiseen hyvinvointiin liittyvät aiheet ovat yleisimpiä keskusteluteemoja. Syyt huonovointisuuteen ovat moninaisia ja yksilöllisiä, mutta yhteydenottojen taustalta piirtyy yksi vakava ilmiö, joka uhkaa jäädä aikuisilta piiloon.
Väkivalta, sen monissa muodoissaan puhuttaa palvelussa viikoittain. Eniten puhutaan kouluväkivallasta, jonka kohteeksi moni lapsi tai nuori edelleenkin joutuu päivittäin.
Huonovointisuuden taustalta löytyy myös lähiaikuisen tekemää väkivaltaa. Monesti kyseessä on pitkään jatkunut tilanne. Joskus pintaan ovat nousseet lapsuudessa tapahtuneet väkivaltakokemukset. Myös sisarusten itseen kohdistamasta väkivallasta kerrotaan yhteydenotoissa. Toisinaan puheissa ovat myös nuorten kokemat huolet omista tunteenhallinnan kyvyistä, väkivaltaisista ajatuksista ja teoista.
Väkivallan kokeminen voi aiheuttaa monia kivuliaita ja haitallisia oireita. Kokemukset heijastuvat masennusoireina; omanarvontunnon laskuna, tyhjyyden tunteina ja itsetuhoisena käyttäytymisenä. Myös ääripäistä toiseen heittelevät tunteet ja ajatukset sekä oma aggressiivinen käyttäytyminen on saattanut lisääntyä.
Suuri osa yhteyttä ottaneista nuorista ei ole puhunut asiasta kellekään. Kynnys kertoa siitä, että lähiaikuinen on ollut väkivaltainen itseä kohtaan, on iso. Harva nuori tekee sen oma-aloitteisesti, eikä perheen tilanteesta monesti tiedä kukaan. Suurin syy kertomatta jättämiseen on pelko vanhemman reaktiosta itseä kohtaan. Myös tietämättömyys kertomisen seurauksista pelottaa nuoria. Väkivaltaisessa arjessa kasvanut lapsi tai nuori ei myöskään välttämättä tunne oikeuksiaan, eikä koe tarvetta olla yhteydessä keneenkään – ennen kuin oma olo muuttuu sietämättömäksi.
Yhteydenottojen perusteella omien sisarusten väkivaltaisuudesta puhutaan vielä harvemmin. Sisarusten välisestä väkivallasta harva kertoo kenenkään koskaan kysyneen. Oman sisaruksen uhkaava tai suora väkivaltainen käyttäytyminen on kuitenkin kokemuksena kuormittava, vakava ja haitallinen.
Kun nuoren käyttäytymisestä tai voinnista herää huoli, on lähellä oltava aikuisia, jotka osaavat ottaa huomioon myös väkivallan mahdollisuuden lapsen tai nuoren oireilun selittäjänä. On uskallettava kysyä riittävän usein ja suoraan lapsen suhteista lähiaikuisiin ja muihin perheenjäseniin.
Onko teillä turvallista kotona? Minkälaisia riitoja teillä käydään? Pelottaako sinua joskus? Onko joku uhkaillut sinua? Onko joku joskus koskenut sinuun kipua aiheuttavalla tavalla? Tärkeää on myös muistaa kysyä erikseen sisaruksista ja heidän toimistaan.
Nuorten lisääntyneen psyykkisen oireilun syille ei ole olemassa yhtä yksinkertaista selittäjää, eikä kaikkien huonostivoivien lasten ja nuorten taustalta löydy väkivaltakokemuksia. Ilmiön mahdollisuus on kuitenkin muistettava ja huomioitava aina kohdatessa lapsia tai nuoria, joiden vointi tai käyttäytyminen herättää huolta.
Väkivallan uhan alla eläminen on pelottavaa ja ahdistavaa. Mitä kauemmin tilanteet jatkuvat, sitä vaikeammin korjattavat vaikutukset niillä on kasvavaan ja kehittyvään lapseen ja nuoreen.
Kevään 2023 eduskuntavaalit lähestyvät ja MLL:n vaaliblogeissa nostetaan esille lasten, nuorten ja lapsiperheiden etua edistäviä aiheita. Ne nousevat MLL:n eduskuntavaaliohjelman teemoista.
Tatjana Pajamäki
Auttavien palvelujen päällikkö, psykoterapeutti