Samalta viivalta?

Tulevina vuosina pääsykokeiden merkitys korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa vähenee ja lukiomenestys tulee tärkeämmäksi valintakriteeriksi. Uudistuksella tavoitellaan pääsykoeluku-urakan keventämistä ja välivuosien välttämistä lukion jälkeen. Arvo annetaan lukiossa ahkerasti puurtaneille lapsille.  Ja hyville lukioille. Bisneksen on jo aloittanut maksullinen lukiovalmennus pääsykoevalmennusten rinnalla.

Lukion aloittavat nuoret ovat keskimäärin 15–16-vuotiaita. Uudistus suosii niitä, joiden nuoruusiän kehitys on tasaista, koulujärjestelmään nähden oikea-aikaista sekä niitä nuoria, joilla ei ole muita, esimerkiksi perheeseen liittyviä kuormitustekijöitä, jotka haittaisivat koulunkäyntiä.

Lasten ja nuorten puhelimessa ja -nettipalveluissa koulunkäyntiin liittyvät keskustelut ovat yleisiä tyttöjen ja poikien keskuudessa. Jaksaminen, pärjääminen ja uupuminen kuuluvat monessa yhteydenotoissa. Osa kärsii suorituspaineista, joita läheiset heille kasaavat. Osa yhdistää huonovointisuutensa persoonaansa liittyvään täydellisyyden tavoitteluun.

Monesti mielenterveysongelmilla oireilevat nuoret kantavat kuitenkin harteillaan vanhempiensa kuormia: mielenterveys ja -päihdeongelmia, työuupumusta tai vakavia fyysisiä sairauksia. Jotkut ottavat vastuuta koulutyönsä ohella sisaruksistaan tai omista vanhemmistaan. Osaa kuormittavat perheelle kasautuneet taloudelliset vaikeudet. Joltain puuttuu kotoa oma ja rauhallinen tila tehdä koulutöitä. Osa on asuinpaikkansa vuoksi ollut pakotettu muuttamaan 16-vuotiaana yksin asumaan. Koulunkäynti on muuttunut ensimmäisten kuukausien aikana raastavaksi koti-ikäväksi ja yksinäisyydeksi. Opiskeluun ei ole riittänyt energiaa.

Nuoret suorittavat koulunsa hyvin erilaisissa tilanteissa ja eriarvoisessa asemassa. 15-vuotiaana lapsi on pitkälti riippuvainen omien lähiaikuistensa antamasta fyysisestä ja psyykkisestä hoivasta. Vaikka tilanne voi nuorelle olla haastava vielä täysi-ikäisenäkin, on helpompaa lähteä rakentamaan omaa elämänpolkuaan ja itsenäistä opiskelutietään 18–20-vuotiaana kuin 15-vuotiaana. Pääsykokeisiin valmistautuminen on myös erilaista nuoruusiän kehityksen myöhäisvaiheessa kuin sen kuohuissa.

Jos erilaisia kasvuolosuhteita ei huomioida, eikä nuorelle anneta mahdollisuutta kuroa kiinni lukioaikaista koulumenestymättömyyttään myöhemmin, otetaan askel kohti epätasa-arvoisempaa yhteiskuntaa. Todennäköisesti menetetään myös tulevaisuuden kykyjä ja osaajia yliopistouralta. Kun pääsykoeuudistus on toteutettu, onhan varmasti arvioitu, keitä toteutuva uudistus palvelee ja mikä merkitys sillä on erilaisista taustoista tuleville lapsille tulevaisuudessa?

Tatjana Pajamäki

Auttavien palvelujen päällikkö, psykoterapeutti