Ryhmäyttäminen lisää oppilaiden hyvinvointia
Sanotaan, että yläkoululuokka on haastavin ryhmä, johon ihminen elämänsä aikana kuuluu. Seitsemäsluokkalaiset saattavat olla syksyn alussa täysin vieraita toisilleen, ja samalla luokalla voi olla hyvin erilaisia nuoria erilaisin taustoin, taidoin ja asentein. Tilanne on oppilaille jännittävä, joillekin jopa pelottava ja on paljon vaadittu, jos tässä tilanteessa oppilaille jaetaan kylmästi kynät, kumit ja kirjat ja käsketään alkaa opiskelemaan. Ihmisellä on luontainen tarve kuulua ryhmään ja jännitys jää päälle, jollei tämä tarve täyty. Jännitys voi purkautua luokassa levottomuutena, keskittymiskyvyttömyytenä, huonona käytöksenä tai jopa kiusaamisena.
Onneksi oppilaiden jännitystä voidaan lieventää ryhmäyttämisellä. Ryhmäyttäminen on sitä, että ryhmän jäsenten välille luodaan ohjatusti ja tarkoituksellisesti pieniä kohtaamisia erilaisten vuorovaikutusharjoitusten avulla. Kun oppilaat tutustuvat ryhmänsä jäseniin, jännitys helpottuu ja turvallisuuden tunne lisääntyy. Hyvin ryhmäytyneen luokan jäsenet uskaltavat olla helpommin omia itsejään ja ilmaista omia mielipiteitään. Hyvinvoivassa ryhmässä on helppo keskittyä opiskeluun ja työrauhan parantuessa myös opettajan työ kevenee.
Oppilaat arvostavat sitä, että opettaja välittää heidän hyvinvoinnistaan. He tuntevat tulevansa hauskojen harjoitusten ansiosta paremmin nähdyksi ja kuulluksi ja kokevat pääsevänsä helpommin osaksi porukkaa. Ryhmän toiminnasta ja hyvinvoinnista keskusteleminen yhdessä oppilaiden kanssa ennalta ehkäisee ryhmän jäsenten välisiä ristiriitoja ja helpottaa niiden puheeksi ottamista.
Kaikki opettajat ovat nähneet niitä luokkia, jotka eivät ole kunnolla ryhmäytyneet. Sellaisessa luokassa naljaillaan ikävästi, syrjitään, ei uskalleta sanoa omia mielipiteitä eikä viitata. Toisin sanoen ryhmän ilmapiiri ei ole hyvä eikä sen jäsenillä ole turvallinen olo toistensa seurassa. Voi vain kuvitella, millainen tunne on niillä oppilailla, jotka kulkevat läpi yläkoulun tällaisessa ryhmässä.
Yläkoululaiset hyötyvät sosiaalisen kanssakäymisen ja vuorovaikutustaitojen harjoittelusta erityisen paljon, sillä murrosikä myllertää mieltä ja sosiaalisia kuvioita. Kolmen vuoden aikana kaverisuhteet ja koko ryhmän toiminta voivat muuttua, joten ohjattua ryhmäyttämistä tarvitaan tasaisin väliajoin koko yläkoulun ajan.
Tiedostamme ryhmäyttämisen tarpeen ja hyödyt, mutta koemme, että kouluilla on edelleen liian vähän tietoa ja konkreettisia keinoja riittävän ryhmäyttämisen toteuttamiseksi. Haluamme levittää opettajille asiaan liittyvää tietoa ja käytännön osaamista, jotta voimme yhdessä suunnata kohti paremmin voivaa koulua.
Monessa yläkoulussa ryhmäyttämistehtävää hoitavat tukioppilaat ohjaajineen, mutta jokainen aineenopettajakin voi ryhmäyttää. Mannerheimin Lastensuojeluliitto järjestää aineenopettajille suunnattuja ryhmäyttämiskoulutuksia, missä tutustutaan ryhmädynamiikkaan ja harjoitellaan vuorovaikutusharjoituksia käytännössä. Kun opettaja on itse osallistunut erilaisiin harjoituksiin, niitä on helpompi ohjata oppilaillekin.
Laura Jääskeläinen
MLL:n nuorisotyön kouluttaja, aineenopettaja ja tukioppilasohjaaja
Birgitta Nurmi
MLL:n nuorisotyön kouluttaja, aineenopettaja ja tukioppilasohjaaja