Perheiden avoimille kohtaamispaikoille on suuri tarve

Käynnissä oleva Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on nostanut keskiöön lasten ja perheiden avoimet kohtaamispaikat. Kohtaamispaikoilla halutaan vahvistaa vanhemmuutta ja vanhempana toimimista vertaistuen avulla ja samalla tarjota lapsille avointa varhaiskasvatus- ja leikkitoimintaa. Muutosohjelmassa tärkeässä roolissa on perhekeskustoimintamalli. Perhekeskusmallissa kootaan kuntien ja tulevien maakuntien palvelut, järjestöjen sekä seurakuntien lapsi- ja perhetoiminta kokonaisuudeksi. Näin perheet löytävät helposti oman alueensa ammattiavun ja vertaistuen piiriin.

MLL:lla on pitkä kokemus avointen kohtaamispaikkojen, perhekahviloiden järjestämisestä. Eri puolilla maata toimii yli 500 MLL:n paikallisyhdistysten järjestämää perhekahvilaa, jotka toimivat vapaaehtoisvoimin. Viime vuonna perhekahviloissa toteutui yli 300 000 lasten ja aikuisten käyntiä.

Syksyllä 2016 tehdyn perhekahvilakyselyn mukaan niissä käydään, koska siellä tutustuu uusiin ihmisiin (79 %) ja saa vertaistukea muilta vanhemmilta (71 %). Vauvaikäisten lasten vanhempien määrä (63 %) on kasvanut viime vuosien aikana huomattavasti. Perhekahvilassa lapset saavat leikkiä yhdessä muiden lasten kanssa, saavat ystäviä ja harjoittelevat olemaan ryhmässä muiden lasten kanssa ennen päiväkodin aloittamista.
Keskeisimpinä puheenaiheina perhekahviloissa olivat vanhempana jaksaminen, lapsen kehitysvaiheet ja uni. Perhekahvilassa käynnin moni koki tuovan arkeen rytmiä.

”Perhekahvila rytmittää arkea, voi suunnitella viikon sen ympärille. Tulee helpommin lähdettyä kotoa ulos ja tietää, että perhekahvilassa on mukavaa sekä aikuisella että lapsella. Sieltä myös kuulee ajankohtaisia asioita. Siellä pääsee juttelemaan ihan siitä mistä huvittaa.”

Perhekahvilakävijöistä 83 prosenttia oli kokenut perhekahvilassa käymisen kohentaneen mielialaansa. Suurin osa (79 %) vanhemmista on myös kokenut, että perhekahvilassa käyminen on auttanut heitä jaksamaan arjessa. Kolmannes kokee itsetuntonsa kohentuneen perhekahvilakäyntien myötä. Lisäksi viidesosa vanhemmista kokee, että perhekahvilakäyntiensä ansiosta ei ole joutunut tukeutumaan ammattilaisten apuun.
”Paikka missä voi hengähtää ja viettää aikaa. Huomata, että ei ole asioitten kanssa yksin.”

Monet järjestöjen toiminnoista pyörivät vapaaehtoisvoimin. MLL:n perhekahvilan ohjaajina toimivat yleensä vanhemmat itse. Osallistamalla kuntalaisia itse järjestämään toimintaa, vahvistetaan samalla heidän omia voimavarojaan ja tukiverkostojaan sekä lisätään yhteisöllisyyttä. Järjestöt tarvitsevat kunnilta avustuksia ja maksuttomia tiloja kansalais- ja vertaistoiminnan käyttöön.

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman toteuttaminen yhteistyössä julkisen ja kolmannen sektorin kesken edellyttää kansalaisjärjestöjen ja kunnan kumppanuuksien vahvistamista. Tärkeää onkin kirjata yhteistyömuodot kuntastrategiaan. Eduskunnan käsiteltävänä olevaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiesitykseen on kirjattu kunnan ja järjestöjen yhteistyö. Vastaava säännös tarvitaan maakuntien tehtäviin. On tärkeää, että jatkossa sekä kunnat että maakunnat tekevät järjestöjen kanssa yhteistyötä ja tukevat järjestöjen auttamistyön edellytyksiä.

Tarja Satuli-Kukkonen

kehittämispäällikkö