Paremman digiarjen rakennuspalikoita perheisiin
Mikä siinä kapineessa voi noin paljon kiinnostaa? Nyt pois se puhelin! Ootkohan pelannut jo tarpeeksi?
Vanhempi, kuulostaako tutulta? Väsyttääkö kinastelu laitteista ja ajankäytöstä? Tässä kirjoituksessa tarjotaan rakennuspalikoita vanhemmille ja kasvattajille perheiden tasapainoisemman arjen ja digihyvinvoinnin talkoisiin.
Jokainen lapsi ja nuori on omanlaisensa mediankäyttäjä. Kaikki eivät seuraa samoja sisältöjä, pelaa samoja pelejä tai käytä sosiaalista mediaan samalla tavalla. Siksipä: istu oman lapsen tai nuoren viereen. Pyydä näyttämään ja kertomaan, mitä netti, some tai pelit hänen näkökulmastaan merkitsevät.
Kuuntele avoimin mielin ja kysy lisää. Jos on tarve jutella haasteista, voi olla hyvä idea lähteä liikkeelle myönteisistä tekijöistä. Mikä omalle lapselle tai nuorelle on netissä tärkeää, hauskaa tai kiinnostavaa? Mitä hän tekee median parissa mieluiten? Entä millaiset asiat netissä häntä surettavat tai hämmentävät? Lapsen hyvinvointi on vanhemman vastuulla myös digitaalisissa ympäristöissä. Herätä ajattelemaan toisesta näkökulmasta ja tarjoa vaihtoehtoja.
Moni lapsi ja nuori tuntee nettiympäristöjä paremmin kuin arvaisi. Median äärellä nuorelle voi tarjoutua tilaisuuksia kokea pystyvyyttä ja mahdollisuus kääntää rooleja vastavuoroisemman oppimisen suuntaan. Selittämisen sijaan kysy, kuuntele ja anna nuoren opettaa. Pyydä apua omaan mediankäyttöösi. Kerro mistä nuoren mediataidosta olet ylpeä. Entä nuori itse? Missä asiassa haluaisitte molemmat kehittyä?
Hyvinvoinnin näkökulmasta tärkeää on se, mitä laitteiden parissa tehdään. Pelkkä minuuttien tiiraaminen ei vielä edistä hyvinvointia. Kaikki ruutuaika ei ole samanarvoista. Aktiivinen ote tuottaa passiivista seuraamista ja kuluttamista todennäköisemmin myönteisiä ja mielekkäitä kokemuksia.
Oman mediankäytön laatua voi tutkiskella esimerkiksi tarkkailemalla omia mielialoja tai tunnetiloja mediankäytön yhteydessä. Myös tietoinen pysähtyminen, rauhoittuminen ja ärsykkeiden rajaaminen auttaa fokusoimaan virikkeitä tulvivassa ympäristössä.
Kohtuudesta on hyvä pitää kiinni myös median parissa. Pienen lapsen kanssa mediaa kannattaa käyttää vasta pienin annoksin ja yhdessä aikuisen kanssa. Toisinaan vanhemman kärsivällisyys voi olla koetuksella lapsen mediankäyttöä ohjatessa, mutta aikuisen tuki ja yhteiset sopimukset ovat tärkeitä ajantajuaan ja impulssien hallintaa vasta harjoittelevalle lapselle ja nuorelle.
Maistuuko uni ja liikunta, sujuuko koulu ja muu arki, kiinnostaako perhe, kaverit ja kasvokkaiset kohtaamiset? Jos vastaisit oman lapsesi tai nuoresi kohdalla useasti kyllä, on moni hyvinvoinnin kulmakivi paikallaan, vaikka aikaa joskus median ja laitteiden äärellä vierähtäisikin.
Jos lapsen mediankäyttö kiristää ja sitä on tarve rajata, muista tarjota tilalle muuta mieluisaa tekemistä ja myös omaa läsnäoloasi. Tekniset estot tai aikaa laitteilla rajaavat sovellukset voivat olla hyödyllisiä, mutta eivät korvaa mediataitoja vahvistavia keskusteluja ja yhteistä tekemistä.
Vanhemman on hyvä myös pysähtyä hetkeksi oman huolen äärelle. Mikä asiassa pohjimmiltaan huolettaa? Arjen sujumattomuus? Kohtaamattomuus? Pelko yhteyden menettämisestä? Huoli nuoren hyvinvoinnista, kaverisuhteista tai koulunkäynnistä? Jokin ihan muu? Huolen perustelu voi auttaa viestin välittämisessä nuorelle. Muiden aikuisten kanssa juttelu auttaa vanhemman omien tunteiden käsittelyssä ja asiaan perehtyminen ratkaisujen etsimisessä.
Muista, että vanhempana olet esimerkki digilaitteiden käyttäjänä sekä kasvokkaisissa ja digitaalisissa kohtaamisissa. Jokaisen on hyvä aika ajoin pohtia, miten oma mediankäyttö vaikuttaa paitsi itseen, myös niihin kaikkein läheisimpiin ihmisiin.
Vanhemman läsnäolo ja huomio on lapselle ja nuorelle äärimmäisen tärkeää. Välittämistä voi näyttää arjen pyörteissä moninaisilla keinoilla. Lentävätkö teidän perheenne viestiryhmässä kannustavat sanat, sydämet tai tsemppipeukut? Kysy lapselta tai nuorelta, saako hän riittävästi kannustusta ja tukea sinulta tai muilta perheen aikuisilta, oli tapa tai kanava mikä vain.
Kaikenikäiset tarvitsevat naama-aikaa ja yhdessä olemista. Erityisen tärkeää tämä on kehittyvälle lapselle ja nuorelle. Nähdyksi ja kuulluksi tuleminen on kaikenikäisten ihmisten perustarve. Hektisessä arjessa mediavapaat tilanteet ovat tärkeitä, jotta voimme rauhassa kohdata toisiamme ja ladata akkujamme.
Me kaikki harjoittelemme olemista, tekemistä ja kohtaamista jatkuvasti arjessa, joka digitalisoituu ja jota digitalisoidaan. Perheet ovat erilaisia ja kukin valitsee tapansa hallita ja hyödyntää digitaalista maailmaa parhaansa mukaan. Sujuvan arjen ja digihyvinvoinnin tueksi on mahdollista luoda käytäntöjä ja sopimuksia. Tukea tarjoaa esimerkiksi MLL:n Vanhempainnetti.
Julkinen keskustelu mediassa tai netin foorumeilla täyttyy toisinaan syyllistävistä sävyistä, kun keskustelua käydään eri-ikäisten mediankäytöstä. Kohti tasapainoisempaa tulevaisuuden media-arkea päästään todennäköisimmin syventämällä ymmärrystä erilaisista vuorovaikutuksen tavoista, tarpeista ja mediankäytön motiiveista. Yhtä lailla tärkeää on huomioida lapsen ja nuoren hyvinvointia, tarpeita ja näkökulmaa.
Digiajan surina edellyttää uusia käytäntöjä, hallinnan taitoja, olennaisen näkemistä sekä haasteiden ja mahdollisuuksien punnitsemista. Millaista tulevaisuutta ylipäänsä toivomme ja mikä on teknologian rooli ja merkitys hyvinvoinnin kannalta? Lisäksi kaivataan tutkittua tietoa mediankäytön tavoista ja vaikutuksista eri-ikäisten elämään ja arjen hyvinvointiin.
Ennen kaikkea tarvitaan sukupolvia yhteen tuovaa keskustelua ja luottamusta siihen, että haluamme ymmärtää ja kohdata toisiamme, lapsina, nuorina ja vanhempina digiajassa.
Lisää tukea ja tietoa lasten ja nuorten digitaalisen median käytöstä saat MLL:n tuoreista, ala- ja yläkouluikäisten vanhemmille suunnatuista Lapsi ja media ja Nuori ja media -lehtisistä.
Hyvää Mediataitoviikkoa!
Rauna Rahja
Mediakasvatuksen asiantuntija