Mikä on lasten etu perhevapaiden uudistamisessa?

Perhevapaiden uudistaminen on noussut kuumaksi poliittiseksi kysymykseksi. Vaikka kyse on mitä suurimmassa määrin lapsia koskevasta asiasta, lasten näkökulma jää tarkastelussa helposti sivurooliin.
Lapsia koskevissa ratkaisuissa ensisijaisena harkintakriteerinä on oltava lapsen etu. Lapsen etu muodostuu lasten oikeuksien kokonaisuudesta ja on monen tekijän summa. Vain yhteen asiaan keskittymällä ei saada lasten kannalta hyvää ratkaisua. Perhevapaauudistuksen valmistelussa onkin tehtävä huolellista lapsivaikutusten arviointia.

Perhevapaajärjestelmän uudistamisessa on ensinnäkin huomioitava perheiden monimuotoisuus.  On tunnistettava erilaisten perheiden, kuten yksinhuoltaja-, adoptio-, monikko- ja sateenkaariperheiden tarpeet. On huomioitava, että monet pienten lasten vanhemmat eroavat ja lapsella on kaksi kotia. Perhevapaamalleja arvioitaessa on myös muistettava, että kaikissa perheissä ei ole kahta vakituisessa työsuhteessa olevaa vanhempaa eikä kaikilla ole samanlaisia mahdollisuuksia jakaa perhevapaita vanhempien kesken. On paljon pienten lasten perheitä, joissa toinen tai molemmat vanhemmat ovat pois työstä esimerkiksi opiskelun, työttömyyden tai sairauden vuoksi. Myös näillä perheillä tulee olla oikeus riittävään toimeentuloon lasten hoidon aikana.

Hyvän perhevapaa- ja etuusjärjestelmän tärkeä ominaisuus onkin joustavuus. Yksi malli ei sovi kaikille perheille ja kaikkiin tilanteisiin. Mallia voidaan hakea myös Ruotsista, jossa vanhempainvapaajärjestelmä on Suomea joustavampi, vanhempainvapaan kesto pidempi ja vanhempainpäivärahojen korvaustaso parempi.

Lapsen kaikkein tärkeimpiä oikeuksia on oikeus kehitykseen. Lapsen kehityksessä varhaislapsuuden merkitys on erityisen suuri. Perhevapaat mahdollistavat lapselle turvallisen hoivan sekä lapsen ja vanhemman välisen kiintymyssuhteen rakentumisen. Lapsen kehitystä edistetään myös varhaiskasvatuksella. Lasten tilanteet ja tuen tarpeet ovat yksilöllisiä. Toiselle lapselle on hyvä ratkaisu mennä päiväkotiin aiemmin, kun taas toisen on hyvä olla pidempään kotona.

Varhaiskasvatuspalveluiden saatavuudella ja laadulla sekä asiakasmaksujen edullisuudella on keskeinen merkitys työn ja perheen yhteensovittamisessa. Päiväkotipaikka hankalan matkan päässä, varhaiskasvatuksen heikko laatu ja korkeat asiakasmaksut muodostavat kynnyksen vanhemman työllistymiselle.

Viimeaikaisessa keskustelussa varhaiskasvatuksen laatu on jäänyt vähemmälle huomiolle. Varhaiskasvatuksen keskeiset laatutekijät ovat riittävän pienet ja pysyvät lapsiryhmät, koulutettu ja sitoutunut henkilökunta, toiminnan pedagoginen sisältö sekä hyvä yhteistyö vanhempien kanssa.

Varhaiskasvatuksen laatua on heikennetty suurentamalla päiväkotien ryhmäkokoja ja saatavuutta rajaamalla kokoaikaista varhaiskasvatusoikeutta. Nämä molemmat ovat heikennyksiä lasten ja perheiden kannalta. Ne heikentävät myös työn ja perheen joustavaa yhteensovittamista.

Vanhemmat vastaavat yhteisesti lapsen kasvatuksesta ja kehityksestä. Tämä toteutuu parhaiten siten, että molemmat vanhemmat osallistuvat lapsen hoitoon ja kasvatukseen. Isien perhevapaiden käytön lisääminen on tärkeää ja se voidaan toteuttaa pidentämällä ansiosidonnaista vanhempainvapaata. Sitä ei pidä tehdä leikkaamalla äidin käytössä olevaa vanhempainvapaata, kuten joissain perhevapaamalleissa on esitetty.

Tärkeä asia, mikä on pikaisesti korjattava, on vanhempainpäivärahojen minimitaso. Se ei täytä perus- ja ihmisoikeusvaatimuksia. Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea on todennut, ettei päivärahojen vähimmäismäärä (tällä hetkellä 23,73 euroa arkipäivältä) täytä Euroopan sosiaalisen peruskirjan edellyttämää tasoa. YK:n lapsen oikeuksien komitea on myös kehottanut Suomea tehostamaan pyrkimyksiään tukea vähäosaisia perheitä sekä takaamaan kaikille lapsille oikeuden riittävään elintasoon. Vanhempainpäivärahojen vähimmäistasoa onkin välttämätöntä nostaa.

Perhevapaauudistus ei saa olla uusi pienten lasten perheisiin kohdistuva leikkaus. Päinvastoin. Perhevapaajärjestelmää on parannettava ja varhaiskasvatukseen on investoitava. Tämä on niin lasten, perheiden kuin koko yhteiskunnan etujen mukaista.

Esa Iivonen

Vaikuttamistyön johtaja