Lasten yksinolo ja turvattomuus kuuluvat 116 111 -palvelussa
Alkuiltapäivästä puhelimessa on hengästynyt ja itkuinen lapsi. Koulumatkalla puistossa nähty puukko yläkoululaisten kädessä on pelästyttänyt pahasti. Päivystäjä juttelee lapsen kanssa niin kauan, että lapsi pääsee turvallisesti kotiin ja rauhoittuu.
Samaan aikaan toisella linjalla 10-vuotias tarkistelee, mitä pitää tehdä, kun pikkusisko on syönyt salaa kissanruokaa.
Nuoren puhelun taustalta kuuluu liikenteen tasainen kohina ja ääni on kuiskaileva. Bussissa matkustaminen ahdistaa, mutta puhuminen helpottaa ja ihan kohta ollaan jo perillä.
MLL:n Lasten ja nuorten puhelimen numerossa 116 111 ja chatin iltapäivissä korostuvat lasten ja nuorten yksinolo ja turvallisen aikuisen kaipuu.
Ilmaiseen ja anonyymiin palveluun yhteyttä ottaessaan lapsen tai nuoren ei tarvitse pohtia, millaisella asialla aikuisen saa pysähtymään ja kuuntelemaan, vaan aikuisen huomion saa olemalla oma itsensä. Vuodessa yli 20 000 lasta ja nuorta käyttää tätä mahdollisuutta.
Palvelun päivystäjät kulkevat lasten ja nuorten kanssa hetken arjessa. He kuuntelevat, rauhoittelevat ja pohtivat ratkaisuja ongelmiin, mutta myös nauravat yhdessä lasten kanssa.
Arkinen turva ja läsnäolo on itsessään tärkeää ja itsetuntoa tukevaa, mutta toisinaan keskustelun lomasta piirtyy vakavavia huolia. Päivystäjälle äksyily saattaa vaihtua itkuksi ja lapsi kertoo, että isä on sairastunut vakavasti. Toista mietityttävät äidin yhtäkkiset raivokohtaukset. Yhden sisko on joutunut vakavan rikoksen uhriksi. Yksi suunnittelee kuristavansa luokkatoverinsa, joka kiusaa. Joku on jätetty yksin illaksi vauvaikäisen sisaruksen kanssa.
Vuoden jokaisena päivänä MLL:n päivystäjät kohtaavat kiireettä sekä arvoivat yhdessä MLL:n ammattilaisen kanssa lapsen ja nuoren tarpeen ja tilan. Yhteistyötä tehdään Hätäkeskuksen ja muiden viranomaisten kanssa.
Läheskään kaikki eivät tarvitse akuuttia apua. Keskustelut päivystäjien kanssa eivät myöskään ratkaise yhteiskunnan rakenteissa olevia ongelmia, mutta moni saa keskusteluista tukea ja lohtua. Joku uskaltaa kertoa peloistaan ja suruistaan ensimmäistä kertaa. Joku saa uutta tietoa, tai uuden tarkastelukulman tilanteeseensa. Jonkun olo rauhoittuu. Joku pystyy nukkumaan.
Jollekin lapselle 116111-palvelun päivystäjän lämmin, kunnioittava ja kiireetön suhtautuminen on kokemuksena elämän ensimmäinen.
Kuva: Unsplash
Tatjana Pajamäki
Auttavien palvelujen päällikkö, psykoterapeutti