Lasten oikeuksia on edistettävä ja suojeltava EU:ssa 

Kesäkuussa järjestettävät EU-vaalit ovat mahdollisuus vaikuttaa Euroopan tulevaisuuteen. Suomesta valitaan 15 jäsentä Euroopan parlamenttiin. Euroopan unioni ja EU-vaalit ovat jääneet etäisemmiksi kuin kansalliset vaalit ja päätöksenteko, vaikka EU:lla on huomattava merkitys jokaisen arkeen. Tällä hetkellä, kun erilaiset kriisit koettelevat Eurooppaa, EU:n merkitys korostuu entisestään.  

Ilmastonmuutos, luontokato, koronapandemia ja Venäjän hyökkäys ovat heijastuneet eri tavoin myös lasten ja nuorten elämään ja hyvinvointiin. Lasten ja nuorten turvallisuuden tunne, luottamus tulevaisuuteen ja mielenterveys ovat joutuneet koetukselle. On yhä tärkeämpää myös EU-tasolla varmistaa, että lasten ja nuorten tarpeet huomioidaan.  

Euroopan unionin perustana olevat arvot ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vähemmistöihin kuuluvien oikeudet mukaan luettuina. Ne on määritelty Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessa. Oikeusvaltio, demokratia ja ihmisoikeuksien muodostavat oikeudellisen kolmiyhteyden. Oikeusvaltio saa sisältönsä ihmisoikeuksien kunnioittamisesta ja on olemassa vain demokratiassa.  

Heikommassa asemassa olevien ihmisryhmien, kuten lasten oikeudet tarvitsevat erityistä suojelua. Siinä EU:lla ja sen jäsenvaltioilla on aktiivinen toimintavelvoite. EU:n perusoikeuskirjassa huomioidaan lasten erityisasema. Lapsella on oikeus suojeluun ja huolenpitoon ja hänen on saatava ilmaista mielipiteensä vapaasti. Kaikissa lasta koskevissa toimissa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. 

EU on sitoutunut johdonmukaiseen ja tavoitteelliseen lasten oikeuksien edistämiseen. Se on hyväksynyt lukuisia lasten oikeuksia koskevia oikeudellisia ja poliittisia asiakirjoja. Yksi keskeisimpiä on lasten oikeuksia koskeva EU-strategia. Se auttaa huomioimaan lasten oikeudet EU:n kaikissa lapsia koskevissa päätöksissä ja asiakirjoissa. Strategian jatko on varmistettava ja sen kansallista toimeenpanoa on vahvistettava osana kansallista lapsistrategiaa.  

Jotta lasten oikeudet tosiasiallisesti toteutuisivat EU:n päätöksenteossa, tarvitaan säännönmukaista lapsivaikutusten arviointia ja lapsibudjetointia. Lapsivaikutukset on arvioitava kaikissa lapsiin vaikuttavissa päätöksissä ja arviointien tulokset on myös otettava huomioon.  

Kestävän kehityksen tavoitteet ovat tärkeitä lasten oikeuksien edistämisessä ja toteuttamisessa. Merkittävä Kestävän kehityksen -toimintaohjelman läpileikkaava ”Ketään ei jätetä” (Leave no one behind) -periaate vahvistaa myös lasten yhdenvertaisuutta.  

Kestävään kehitykseen liittyy myös hyvinvointitalouden näkökulma, millä pyritään sosiaalisen, taloudellisen ja ekologisen kestävyyden nykyistä parempaan tasapainoon. Sen päämääränä on ihmisten hyvinvoinnin tukeminen ja hyvän elämän edellytysten vahvistaminen sekä turvaaminen. Hyvinvoinnin perusta rakentuu lapsuudessa. Sekä EU- että kansallisella tasolla tuleekin vahvistaa lapsiin investoimista.  

 Lapsiperheköyhyydellä on pitkäaikaiset ja laaja-alaiset vaikutukset, jotka heijastuvat koko yhteiskuntaan. Köyhyyden vähentäminen onkin keskeinen päämäärä Euroopan unionissa. EU:ssa sovitun tavoitteen mukaisesti köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien määrää tulisi pienentää vähintään 15 miljoonalla henkilöllä vuoteen 2030 mennessä. Näistä vähintään viiden miljoonan olisi oltava lapsia. Suomen kansallinen tavoite on vuoteen 2030 mennessä vähentää köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien määrää 100 000 henkilöllä, joista kolmasosan tulisi olla lapsia.  

Eurooppalaisen lapsitakuun tavoitteena on torjua sosiaalista syrjäytymistä ja vahvistaa yhdenvertaisuutta. EU-parlamentin on varmistettava lapsitakuun riittävät resurssit sekä täytäntöönpanon, seurannan ja arvioinnin toteutuminen. On tärkeää, että jäsenvaltiot sitoutuvat sen toimeenpanoon. Suomi toteuttaa EU:n lapsitakuuta osana kansallisen lapsistrategian työtä ja raportoi EU:lle lapsiperheköyhyystilanteesta ja sen muutoksista. Ensimmäinen Suomen raportti lapsitakuun toteutuksesta on toimitettu tänä keväänä EU:lle. 

Esa Iivonen

Vaikuttamistyön johtaja

Kirsi Pollari

erityisasiantuntija, lapsen oikeudet