Lasten oikeudet kuntastrategiaan

Kuntien uudet valtuutetut pääsevät päättämään kuntalain mukaisesta strategiasta, joka ohjaa kunnan päätöksentekoa ja toimintaa. Jokaisessa kunnassa on oltava kuntastrategia, joka sisältää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteet. Strategiaan on muun muassa kirjattava, miten kunnan asukkaiden hyvinvointia edistetään, palveluita järjestetään ja tuotetaan sekä asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet turvataan.
Kunta ja sen palvelut ovat lapsille ja nuorille tärkeitä. Lapsen oikeuksien sopimus on kuntia velvoittavaa lainsäädäntöä ja tärkeä väline lasten hyvinvoinnin ja kehityksen turvaamiseen. Lasten oikeudet eivät toteudu kunnassa itsestään. Ne vaativat aktiivista täytäntöönpanoa. Oikeuksia pitää toteuttaa joka päivä lasten ja nuorten kaikissa kasvuympäristöissä ja heihin vaikuttavassa päätöksenteossa.

Kuntastrategiaan on kirjattava lasten hyvinvoinnin ja oikeuksien nykytila ja keskeiset toimet sen parantamiseksi. Strategiassa on myös kuvattava keinot, miten lapset ja nuoret voivat osallistua ja vaikuttaa kunnan toiminnan kehittämiseen ja päätöksentekoon. Lasten ja nuorten kokemusasiantuntijuutta on tärkeä hyödyntää myös kuntastrategian valmistelussa ja seurannassa. Kun strategiaa aletaan kirjoittaa, on hyvä kerrata lapsen oikeuksien sopimuksen yleisperiaatteet: syrjinnän kielto, lapsen edun ensisijaisuus, lapsen oikeus elämään ja kehittymiseen sekä lapsen näkemysten kunnioittaminen.

Syrjinnän kielto ei ole vain passiivinen velvollisuus, joka kieltää kaikenlaisen syrjinnän, vaan se edellyttää kunnalta aktiivisia toimenpiteitä lasten eriarvoisuuden vähentämiseksi. On monia lapsiryhmiä, jotka ovat muita lapsia haavoittavammassa asemassa ja joiden oikeuksien toteutumiseen on kiinnitettävä erityistä huomioita. Näitä ovat esimerkiksi vammaiset lapset, etniseen tai kielelliseen vähemmistöön kuuluvat lapset, maahanmuuttaja- ja pakolaislapset, kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja köyhissä perheissä elävät lapset.

Lapsia koskevissa päätöksissä on ensisijaisena perusteena huomioitava lapsen etu. Lapsivaikutusten arviointi on väline lasten edun selvittämiseen. Lapsivaikutusten arviointi on otettava säännönmukaiseksi osaksi kunnan päätöksentekoa ja valmistelua. Tämä on syytä kirjata kuntastrategiaan, kuten myös se, että lapsia ja nuoria kuullaan vaikutusten arvioinnin yhteydessä.

Sote-uudistuksen jälkeenkin varhaiskasvatus, koulu ja vapaa-ajan palvelut ovat kuntien vastuulla. Ne ovat perheen jälkeen tärkeimmät lasten ja nuorten kasvu- ja kehitysympäristöt. Kehittyminen on laaja käsite, joka sisältää lapsen hyvinvoinnin ja kehityksen eri osa-alueet, kuten fyysisen, henkisen ja sosiaalisen kehityksen. Kyse ei ole vain lapsen kehityksen varmistamisesta kohti aikuisuutta vaan myös parhaiden mahdollisten olosuhteiden järjestämisestä lapsen nykyistä elämää varten.

Lapsella on oikeus tulla kuulluksi ja vaikuttaa elämäänsä vaikuttaviin päätöksiin. Näkemysten kuuleminen koskee sekä yksittäistä lasta että lapsiryhmää, kuten esimerkiksi päiväkodin lapsia, koululuokkaa, kunnan vammaisia lapsia tai kunnan lapsia yleisesti. Kuntastrategiassa on huolehdittava, että kaikkien lasten ääni tulee kuuluviin. Erityistä huomiota on kiinnitettävä heikommassa asemassa olevien lasten kuulemisen ja vaikutusmahdollisuuksien turvaamiseen.

Esa Iivonen

Vaikuttamistyön johtaja