Lasten koulutukselliseen tasa-arvoon on panostettava

Koulutus on lapsen keskeisimpiä oikeuksia. Sen toteutuminen on olennaisessa roolissa niin lapsen oppimisen, sosiaalisten suhteiden ja osallisuuden kuin lapsen kokonaisvaltaisen kehittymisen, hyvinvoinnin ja terveyden kannalta. Ilman koulutusta lapsen muutkin oikeudet jäävät toteutumatta tai toteutuvat puutteellisesti.

Suomea on pidetty koulutuksen mallimaana, jossa kaikille lapsille ja nuorille tarjotaan laadukas koulutus perheen tuloista, varallisuudesta ja muusta taustasta riippumatta. Oppiminen ja oppimistulokset ovat kuitenkin aiempaa eriytyneempiä myös Suomessa. Koulutuksellinen tasa-arvo on heikentynyt. Hyvinvoinnin ja oppimisen erot ovat kasvaneet ja oppilaiden sosioekonominen tausta – kuten vanhempien tulot, koulutus ja työmarkkina-asema – vaikuttaa aiempaa enemmän lasten ja nuorten oppimistuloksiin ja koulupolkuun.

Sukupuolen yhteys oppimistuloksiin on Suomessa kansainvälisesti vertaillen suuri. Poikien osaaminen on tyttöjä selvästi heikompaa. Maahanmuuttotaustaisten oppilaiden osaaminen on kantaväestöä heikompaa. Tästä merkittävä osa selittyy maahanmuuttotaustaisten oppilaiden keskimääräistä heikommalla sosioekonomisella asemalla.

Koulujen ja oppilaitosten riittämättömät resurssit vaikuttavat eniten heikommassa asemassa oleviin lapsiin ja nuoriin. Koulukohtaisessa rahoituksessa on huomioitava kyseisen koulun oppilaiden tausta ja tarpeet. Tämä koskee myös hyvinvointialueiden vastuulle kuuluvaa opiskeluhuoltoa – kuten kouluterveydenhoitaja-, -kuraattori- ja -psykologipalveluja. Koulut, joissa on enemmän sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevia oppilaita tai maahanmuuttotaustaisia oppilaita, tarvitsevat enemmän resursointia niin opetus- kuin opiskeluhuollon henkilöstöön.

Riittävien resurssien lisäksi myös koulujen eriytymisen ehkäisemiseen tulee kiinnittää huomiota oppilaaksiottoalueita koskevassa päätöksenteossa ja lähikoulujen houkuttelevuuden varmistamisessa. Kunnan kaavoituksella on varmistettava asuinalueiden liiallinen eriytymiskehitys.

YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan koulutuksen tulee pyrkiä lapsen persoonallisuuden, lahjojen sekä henkisten ja ruumiillisten valmiuksien mahdollisimman täyteen kehittämiseen. Tämä koskee myös vammaisia lapsia ja nuoria. Esi- ja perusopetuksen oppimisen tuen uudistuksessa onkin huomioitava neurokirjon ja kehitysvammaisten lasten yksilölliset tuen tarpeet. Oppimisen tuen sääntelyn on oltava riittävän joustavaa, jotta esimerkiksi neurokirjon ja kehitysvammaisten lasten yksilölliset tuen tarpeet voidaan huomioida riittävällä tavalla ja turvata lapsen yhdenvertainen asema muiden kanssa sekä oppilaana että kouluyhteisön jäsenenä.

YK:n vammaissopimus edellyttää, että vammaisilla lapsilla on yhtäläiset edellytykset osallistua ja toimia yhteisössään. Myös tukitoimien on mahdollistettava lapsen täysimääräinen osallisuus. Esimerkiksi järjestely, jossa vammaiselle lapselle järjestetään oppimiseen tarvittavat tukitoimet, mutta hän joutuu sosiaalisesti eristyksiin muista oppilaista, ei täytä sopimuksen vaatimuksia. Lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa sopimusvaltioita helpottamaan vammaisen lapsen aktiivista osallistumista yhteisönsä toimintaan.

YK:n lapsen oikeuksien komitea on Suomelle kesäkuussa 2023 antamissaan suosituksissa kehottanut Suomen valtiota varmistamaan kaikille lapsille yhdenvertaiset mahdollisuudet päästä hyvälaatuiseen koulutukseen. Tämä tulee toteuttaa muun muassa riittävillä resursseilla, joilla varmistetaan koulutuksen laatu ja saavutettavuus. Koronakriisin myötä kouluakäymättömyys kääntyi merkittävän kasvuun. Komitea kehotti vähentämään ja ehkäisemään koulunkäynnin keskeyttämisiä ja toistuvia koulupoissaoloja.

Kiusaaminen ja muu väkivalta ovat vakava uhka lasten hyvinvoinnille, oppimiselle ja terveydelle. Lapsen oikeuksien komitea suositteli tehostamaan toimia, joilla torjutaan kouluissa esiintyvää väkivaltaa, kiusaamista ja ahdistelua. Komitea kehotti myös varmistamaan, että kouluissa tarjotaan hyvälaatuista monikielistä ja monikulttuurista opetusta, jossa ei sallita syrjiviä asenteita. Komitea kannusti turvaamaan lasten ja nuorten aktiivisen osallistumisen koulutusta koskevaan päätöksentekoon sekä tehostamaan ihmisoikeuskasvatusta.

Blogi johdattelee  Lapsen oikeuksien viikkoon,18.–24.11.2024 ja sen teemaan, joka  tänä vuonna on jokaisen lapsen oikeus oppimiseen. Teema paitsi kutsuu pohtimaan oppimisen merkitystä lapsen hyvinvoinnille ja kehitykselle, myös muistuttaa uuden oppimisen ilosta.

Esa Iivonen

Vaikuttamistyön johtaja

Kirsi Pollari

erityisasiantuntija, lapsen oikeudet