Lapsivaikutukset on arvioitava kuntien ja hyvinvointialueiden päätöksenteossa

Lapsivaikutusten arvioinnissa selvitetään päätöksen tai toiminnan vaikutuksia lasten hyvinvointiin ja oikeuksien toteutumiseen. Myös vaikutukset perheiden hyvinvointiin on tärkeä arvioida. Monissa tilanteissa on syytä laajentaa arviointi nuoriin aikuisiin, kuten arvioitaessa toisen asteen koulutusta tai sen opiskeluhuoltoa koskevaa asiaa. Tämä siksi, koska osa opiskelijoista on lapsia eli alle 18-vuotiaita ja osa jo täysi-ikäisiä nuoria aikuisia.

Kuntien ja hyvinvointialueiden tulee arvioida päätöstensä vaikutukset lapsiin. Siihen velvoittaa YK:n lapsen oikeuksien sopimus, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki ja useat eri palveluja koskeva sisältölait, kuten varhaiskasvatuslaki ja koulutusta koskevat lait.

YK:n lapsen oikeuksien sopimus edellyttää lapsen edun huomioimista ensisijaisena harkintaperusteena lapsia koskevissa asioissa. Lapsivaikutusten arviointi on väline lasten etujen selvittämiseen lapsiryhmiä tai yleisesti lapsia koskevissa asioissa.  Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaissa edellytetään, että kunta ja hyvinvointialue ottavat päätöksenteossaan huomioon arvioidut vaikutukset ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen väestöryhmittäin. Vaikutukset on siten arvioitava ja huomioitava lapsiväestön osalta.

Lapsilta ja nuorilta saadun tiedon hyödyntäminen on tärkeä osa lapsivaikutusten arviointia. Lapsilta ja nuorilta saadaan tärkeää tietoa, kokemuksia ja näkemyksiä asian valmistelua varten. Arvioinnissa voidaan hyödyntää aiemmin kerättyä lasten ja nuorten kokemustietoa, jos se liittyy arvioitavaan asiaan, ja on edelleen ajankohtaista ja aiempi tiedonkeruu on ollut riittävän kattavaa huomioiden ne lapsiryhmät, joita asia koskee. Ja vaikka lapsia kuultaisiinkin arviointia tehtäessä, niin silti voidaan hyötyä myös aiemmin lapsilta ja nuorilta kerätystä tiedosta ja esimerkiksi paikata tiedonkeruun aukkopaikkoja tällä tavoin.

Arvioinnissa on tärkeä huomioida erilaisissa tilanteissa olevat lapset, koska lapset eivät muodosta yhtenäistä ryhmää. Arvioinnissa on kiinnitettävä erityistä huomioita haavoittuvassa asemassa oleviin lapsiryhmiin. Näitä ovat esimerkiksi vammaiset lapset, maahanmuuttotaustaiset lapset sekä kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset.

Vaikutuksia voidaan arvioida eri vaiheissa. Vaikutusten ennakkoarvioinnissa valmisteilla olevan päätöksen vaikutuksia arvioidaan osana valmistelua ja ennen päätöksen tekemistä. Vaikutusten seuranta-arvioinnissa selvitetään, mitkä ovat aiemmin tehdyn päätöksen vaikutukset. Vaikutus on mikä tahansa tietyn päätöksen tai toiminnan seurauksena tapahtunut muutos. Se voi olla myönteinen, neutraali tai kielteinen. Päätöksenteossa kielteisiä vaikutuksia tulee pyrkiä poistamaan tai ainakin lieventämään. Kun arvioidaan lapsivaikutuksia, huomio on lasten hyvinvoinnissa ja oikeuksien toteutumisessa.

Toiminnan arvioinnissa tarkastelunäkökulmana on yleensä jonkin palvelun tai toiminnan vaikuttavuus. Vaikuttavuus kuvaa sitä, kuinka hyvin tietyllä päätöksellä tai toiminnalla on onnistuttu saavuttamaan halutut tulokset ja vaikutukset. Vaikuttavuus kertoo, millaisia tosiasiallisia muutoksia ja hyötyjä palvelut tuottavat yksilöille ja yhteiskunnalle suhteessa niihin käytettyihin resursseihin. Sekä päätösten vaikutusten että palvelujen vaikuttavuuden tarkastelua tarvitaan lapsen oikeuksien toteuttamisessa.

Esa Iivonen

Vaikuttamistyön johtaja

Kirsi Pollari

erityisasiantuntija, lapsen oikeudet