Lapsille ja nuorille kävi huonosti kehysriihessä 

Hallitus päätti kehysriihessään lisätoimista, jotka sopeuttavat julkista taloutta noin 3 miljardilla eurolla. Toimet sisältävät sekä menojen leikkauksia että verojen korotuksia. Lasten ja nuorten kannalta kehysriihen linjaukset sisältävät monia huonoja asioita, vaikka hallitus on antanut ymmärtää, että lasten ja nuorten hyvinvointi olisi hallituksen erityisenä huolenaiheena.  

Kehysriihessä päätettiin lapsille ja nuorille suunnatusta toimenpidepaketista. Paketti on kuitenkin suuruudeltaan hyvin vaatimaton (5 miljoonaa euroa). Samaan aikaan hallitus leikkaa lapsilta ja nuorilta kymmenillä miljoonilla euroilla. Isona ongelmana on myös se, että lapsiperheiden ja nuorten toimeentuloa on heikennetty jo aiemmin tehdyillä lukuisilla sosiaaliturvan leikkauksilla. Kehysriihessä päätettiin kertapanostuksesta (5 miljoonaa euroa) koulukiusaamisen vastaiseen työhön. Sillä ei ratkaista kiusaamisongelmaa, kun tarvitaan pitkäjänteistä ja systemaattista työtä mukaan lukien opiskeluhuollon vahvistamista.  

Hallitus rajaa lukiolaisten ja ammattiin opiskelevien oikeutta maksuttomaan oppimateriaaliin ja palauttaa opiskelijat yleiseltä asumistuelta asumislisän piiriin. Molemmat heikentävät nuorten toimeentuloa ja mahdollisuuksia opiskella.  

Hallitus tavoittelee 100 miljoonan euron säästöä purkamalla kuntien velvoitteita ja tehtäviä.  Suurella todennäköisyydellä leikkaus kohdistuu myös lapsiin ja nuoriin, koska varhaiskasvatus ja koulutus ovat kuntien merkittävimpiä tehtäviä.  

Sosiaalipalveluihin kohdistetaan 100 miljoonan euron leikkaukset muun muassa rajaamalla palveluvalikoimaa, mikä heikentää lasten, nuorten ja perheiden mahdollisuuksia saada tukea vaikeissa elämäntilanteissa ja haasteissa.  

Ongelmallista on myös se, että sosiaalityöntekijäpulaa pyritään helpottamaan kelpoisuuksia höllentämällä eikä esimerkiksi aikuiskoulutuksen tukemisen avulla tai sosiaalityön aloituspaikkoja nostamalla. Lastensuojelun sosiaalityö on alan kaikkein vaativinta työtä eikä kelpoisuusehtojen alentamista voida pitää lasten ja perheiden oikeusturvan kannalta hyvänä ratkaisuna.  

Nuoren kuntoutusrahan ja kansaneläkkeen ikärajan nostaminen 16 vuodesta 18 vuoteen osuu kipeästi haavoittuvassa asemassa oleviin, kuten kehitysvammaisiin ja vastaavaa tukea tarvitseviin nuoriin. Tästä aiheutuu inhimillisesti ja taloudellisesti kalliiksi tulevaa syrjäytymistä. 

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen korotukset vaikuttavat lapsiperheisiin, jos vanhemmat joutuvat käyttämään paljon palveluita. Myös lääkekorvaukset pienenevät. Hallitus päätti jo aiemmin nostaa lääkkeiden arvonlisäverokannan 10 prosentista 14 prosenttiin.  

Hoitotakuuta heikennetään merkittävästi, mikä heikentää perustason palveluihin pääsyä ja siirtää painetta erikoissairaanhoitoon. Terveysongelmat eivät jonottamalla helpotu vaan vaikeutuvat, jolloin perustasolla ei pystytä enää vastaamaan potilaan tarpeisiin. Suunta on täysin päinvastainen kuin hallitus on aiemmin linjannut.  

Kehysriihessä hallitus päätti aikaistaa ja lisätä sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustusleikkauksia (STEA-avustukset). Avustusten rajut leikkaukset alkavat jo ensi vuonna. Vuonna 2027 järjestöjen avustukset ovat kolmanneksen nykyistä pienemmät. Järjestöjen avustusten massiiviset leikkaukset vähentävät myös lasten, nuorten ja perheiden tukea ja avunsaantia. Leikkaukset luovat myös painetta julkista palvelujärjestelmää kohtaan rapauttamalla järjestöjen tarjoamaa ennaltaehkäisevää toimintaa. MLL:n keskusjärjestön rahoituksesta noin 30 prosenttia rahoitetaan STEA-avustuksilla. Avustuksilla rahoitetaan tällä hetkellä mm. Lasten ja nuorten puhelinta, Vanhempainpuhelinta, tukioppilastoiminnan toteuttamista kouluissa ja lapsiperheiden matalan kynnyksen tukea ja perhekeskustoimintaa.  

1990-luvun laman aikana tehdyt leikkaukset ovat osoittaneet, että niiden aiheuttamat inhimilliset ja taloudelliset vaikutukset ovat pitkäkestoisia. Lyhytnäköiset säästöpäätökset kostautuvat lasten ja nuorten pahoinvoinnin lisääntymisenä. Investoiminen lapsiin ja nuoriin luo pohjaa muun muassa korkealle työllisyysasteelle, julkisen talouden kestävyydelle sekä terveydellisten ja sosiaalisten ongelmien ehkäisemiselle. 

Nyt päätetty julkisen talouden sopeutus olisi voitu toteuttaa niin, ettei olisi tarvinnut turvautua lasten ja nuorten hyvinvointia heikentäviin leikkauksiin. Hallitus päätti jättää käyttämättä monia keinoja, joilla olisi voitu kasvattaa valtion tuloja ja vähentää menoja. Esimerkiksi pääomatulojen verotukseen olisi voitu tehdä korotuksia.  Kilpailua vääristäviä tai ympäristölle haitallisia yritystukia olisi voitu vähentää merkittävästi. Myös alkoholiverotusta olisi voitu nostaa kaikkien alkoholijuomien osalta. Huomionarvioista on myös se, että monet hallituksen suunnittelemat kasvupanostukset ovat vaikuttavuudeltaan heikkoja ja niitä olisi voinut karsia.  

Esa Iivonen

Vaikuttamistyön johtaja

Kirsi Pollari

erityisasiantuntija, lapsen oikeudet