Lapsiin kohdistuvan seksuaalisen väkivallan torjunnassa tarvitaan monia toimia
Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen lapsuuteen. Seksuaalinen väkivalta on vakava loukkaus lapsen koskemattomuutta, hyvinvointia ja kehitystä kohtaan. Oikeus suojeluun seksuaaliselta väkivallalta kuuluu lapsen tärkeimpiin oikeuksiin.
Yhteiskunnan digitalisoituminen on lisännyt riskiä lapsiin kohdistuvalle seksuaaliselle hyväksikäytölle. Lasten houkutteleminen seksuaalisiin tekoihin on siirtynyt keskustelupalstoille ja sosiaaliseen mediaan. Verkossa tapahtuva ahdistelu ja häirintä ovat myös yleistä.
YK:n lapsen oikeuksien sopimus edellyttää valtion ryhtyvän kaikkiin tarpeellisiin lainsäädännöllisiin, hallinnollisiin, sosiaalisiin ja koulutuksellisiin toimiin suojellakseen lapsia kaikelta seksuaaliselta väkivallalta. Tämä edellyttää rikoksia ennaltaehkäiseviä laaja-alaisia toimenpiteitä ja yhteiskunnan eri toimijoiden osallisuutta. Yhdellä tai kahdella helpolla ratkaisulla ongelmaa ei voiteta.
Euroopan neuvoston yleissopimus lasten suojelemisesta seksuaalista riistoa ja seksuaalista hyväksikäyttöä vastaan (ns. Lanzaroten sopimus) asettaa sopimusvaltiolle laaja-alaiset velvoitteet ehkäistä ja torjua lapsiin kohdistuvaa seksuaalista väkivaltaa.
Lapsiin kohdistuvan seksuaalisen väkivallantekojen kriminalisointi ja riittävä rangaistustaso ovat perustana lapsiin kohdistuvan väkivallan torjumisessa. Hallituksen lakiesitys, jolla korotetaan lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistuksia, on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä. Seuraavalla hallituskaudella on tarpeen jatkaa seksuaalirikoksia koskevien rangaistussäännösten tarkastelua ja arvioida, mitä nyt toteutettavia muutoksia laajempia uudistuksia lainsäädäntöön tulisi tehdä. On myös tärkeä huomata, että nykyistä selvästi suuremmalla kiinnijäämisriskillä voitaisiin ehkäistä näitä rikoksia. Tämä edellyttää, että poliisilla on riittävät resurssit seksuaalirikosten torjuntaan ja tutkintaan.
Kriminalisointi ja riittävä rangaistustaso suhteessa tekojen vahingollisuuteen ja tekijöiden syyllisyyteen ovat kuitenkin vasta alku toimenpiteille lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemisessä. Valtaosa seksuaalirikoksista on piilorikollisuutta. Tämä koskee myös lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia.
Rikostilastot antavat vain osatotuuden seksuaalirikosten yleisyydestä. Tämän takia tarvitaan säännöllisiä uhritutkimuksia, joissa lapsilta ja nuorilta kysytään seksuaalisen väkivallan kokemuksista. Näille tutkimuksille kuten Kouluterveyskyselylle on varattava riittävät voimavarat. YK:n lapsen oikeuksien komitea korosti Suomelle vuonna 2011 antamissaan suosituksissa digitaalisessa mediassa tapahtuvan seksuaalisen hyväksikäytön ja seksuaalisen ahdistelun esiintyvyyden selvittämisen tärkeyttä.
Aivan oleellisessa roolissa on oikeus-, media- ja turvataitokasvatus kouluissa. Verkkomaailma ja sosiaalinen media eivät ole erillään lasten muusta sosiaalisesta elämästä, vaan ne ovat osa sitä. Digitaalinen maailma tuo paljon hyviä asioita lasten arkeen, mutta myös uusia uhkia, joihin tulee varautua. Kouluissa tehdään jo nyt paljon lasten ja nuorten nettiturvallisuuden eteen. Tätä työtä tulee edelleen vahvistaa.
Järjestöt kuten Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Pelastakaa Lapset tuottavat aineistoja mediakasvatuksen ja nettiturvallisuustyön tueksi. Myös vanhempien tukeminen lasten ja nuorten nettiturvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä on tärkeää. Esimerkiksi MLL:n Vanhempainnetti ja Vanhempainpuhelin antavat vanhemmille tukea myös tässä. Vanhempien aito kiinnostus lasten ja nuorten netinkäyttöön ja avoin keskustelu siitä lapsen tai nuoren kanssa edistävät turvallisuutta.
Olennaisen tärkeää on pitää kynnys matalana avun saamiselle ja ilmoittamiselle seksuaalisesta väkivallasta tai sen uhasta. Tätä kynnystä tulee eri keinoin pyrkiä madaltamaan. Koulujen oppilashuollon palvelujen helppo saavutettavuus on tärkeässä roolissa lapsiin ja nuoriin kohdistuvan seksuaalisen väkivallan ilmitulossa ja siihen puuttumisessa.
Järjestöjen netti- ja puhelinpalvelut ovat helposti saavutettavissa. Järjestöjen nettisivuilla, kuten MLL:n, Pelastakaa Lasten ja Väestöliiton, on tietoa ja aineistoja lasten ja nuorten nettiturvallisuudesta.
Pelastakaa Lapset ylläpitää Nettivihje-palvelua, jonne kuka tahansa voi tehdä ilmoituksen verkossa olevasta lasten seksuaaliseen kaltoinkohteluun liittyvästä laittomasta toiminnasta tai aineistosta. MLL:n Lasten ja nuorten puhelin päivystää vuoden jokaisena päivänä ja sinne tai MLL:n Nuortennetin kirjepalveluun voi olla yhteydessä, jos nettiturvallisuuteen liittyvät kysymykset askarruttavat.
Lapsiin kohdistuva seksuaalinen väkivalta on hyvin sukupuolittunutta. Tekijät ovat valtaosin miehiä ja uhrit ovat valtaosin tyttöjä. #Metoo-kamnpanja on tullut tarpeeseen niin meillä kuin muissakin maissa. Tasa-arvotyötä tyttöjen ja naisten turvallisuuden parantamiseksi tulee edelleen vahvistaa koko yhteiskunnassa.
Valtaosassa lapsiin kohdistuvissa seksuaalirikoksissa tekijänä on kantasuomalainen. Ulkomaalaistaustaiset tekijät ovat kuitenkin väestömääräänsä nähden ylisedustettuina. Maahanmuuttajien kotoutumisen onnistuminen on tärkeässä roolissa kaikessa rikoksentorjunnassa. Suomen- tai ruotsinkielen oppiminen, työllistymistä edistävä koulutus ja työelämään kiinnittyminen ovat keskeisessä roolissa kotoutumisessa. Maahanmuuttajien oikeuskasvatusta on myös tarpeen korostaa. Suomeen muuttavien on sitouduttava ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, jossa seksuaalisen koskemattomuuden suoja on olennainen osatekijä. Tämä on huomioitava myös maahanmuuttopolitiikassa kuten oleskelulupien ja kansalaisuuden myöntämisessä sekä vakaviin rikoksiin syyllistyneiden karkottamisessa.
Seksuaalisen väkivallan uhriksi joutuneille lapsille on turvattava riittävät ja saumattomat tuki-, hoito- ja kuntoutuspalvelut. Rikosten tutkinnassa tarvitaan muun muassa niin sanotun lastenasiaintalo-mallin mukaisesti toteutettuja yhteensovitettuja palvelukokonaisuuksia.
YK:n lapsen oikeuksien komitea on kehottanut Suomea vahvistamaan keinoja selvittää lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia ja vahvistamaan tarvittavia toimia digitaalisessa mediassa esiintyvän seksuaalisen väkivallan torjumiseksi. Komitea on myös suositellut, että varmistetaan riittävät resurssit erityisesti internetissä tapahtuvan lasten seksuaalisen hyväksikäytön torjumiseksi ja parantaa toimia ja koordinointia tällä alalla.
Nämä suositukset täytyy ottaa vakavasti. Seuraavalla hallituskaudella olisi perusteltua käynnistää laaja-alainen lapsiin ja nuoriin kohdistuvan seksuaalisen väkivallan torjuntaohjelma, jolle myös varataan sen tarvitsemat voimavarat. Suomessa ohjelmia toteutetaan usein ilman riittäviä voimavaroja tai jopa kokonaan ilman niitä, mikä luonnollisesti heikentää ohjelmien vaikuttavuutta.
Euroopan neuvoston Lanzaroten sopimus on sisällöllisesti yksityiskohtainen lapsen ihmisoikeuksia koskeva teemasopimus, joka tarjoaa hyvä perustan lapsiin kohdistuvan seksuaalisen väkivallan vastaiselle työlle. Lapsen oikeudet eivät toteudu itsestään, vaan niitä pitää toteuttaa aktiivisesti niin lainsäädännöllä, voimavarojen kohdentamisella, toiminnan kehittämisellä ja eri toimijoiden yhteistyönä.
Esa Iivonen
Vaikuttamistyön johtaja