Kuka määrittelee millainen on hyvä kohtaamispaikka – viranomaiset vai perheet?
Suomessa parhaillaan käynnissä oleva iso uudistus, hallituksen lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE), kokoaa kaikki lasten ja perheiden palvelut ja toiminnot yhteen perhekeskustoimintamalliksi. Perhekeskuksen keskiössä ovat lasten ja perheiden kohtaamispaikat.
MLL:n yli 600 perhekahvilaa ovat yksi esimerkki kansalaisjärjestöjen voimannäytteestä perheiden vertaistuen kohtaamispaikkana. Vapaaehtoisten toteuttamissa perhekahviloissa pyörii vuosittain noin 1000 vapaaehtoista, jotka antavat aikaansa yli 40 000 tuntia lapsiperheiden hyväksi. Perhekahvilaohjaajien motivaatio syntyy usein kokemuksesta, että on itse saanut apua ja lisää iloa elämäänsä perhekahvilasta ja haluaa sitä siksi tarjota myös muille. Vuosittain perhekahviloissa toteutuu yli 350 000 lasten ja aikuisten kohtaamista. Vanhemmat kertovat perhekahvilassa käymisen ja siellä saadun vertaistuen lisänneen arjen hyvinvointia ja sosiaalisia verkostoja.
Mikä sitten on hyvä kohtaamispaikka ja kuka sitä voi ohjata? Kohtaamispaikan määrittelyä tehdään osana LAPE-muutosta niin valtakunnallisella kuin alueellisella tasolla useiden eri toimijoiden kesken.
Kohtaamispaikkojen määrittelyssä voi käyttää apuna viiden kysymyksen mallia. Se auttaa näkemään sitä, mikä on kävijöiden näkökulmasta tärkeää toimivalle kohtaamispaikalle, jossa toimijoita on useita. Ensimmäiseksi kannattaa varmistaa, miten lapsiperheet löytävät kohtaamispaikan. Perheet eivät tiedä eri toimijoiden järjestämisistä kohtaamispaikoista, jos niitä ei aktiivisesti markkinoida hyödyntämällä eri tiedotuskanavia. Toiseksi kannattaa selvittää, mistä löytyy toimiva tila kohtaamispaikalle. Mikä on se paikka, mihin lapsiperheiden on helppo ja turvallinen eri-ikäisten tulla, joka on lähellä perheitä ja jonne on esteetön pääsy, esimerkiksi lastenvaunuilla tai muilla apuvälineillä.
Kolmanneksi on tärkeä tunnistaa, miten kohtaamispaikassa halutaan tulla kohdatuksi. Miten varmistetaan, että kaikki kävijät kokevat itsensä hyväksytyiksi ja tervetulleiksi omina itsenään? Yhteinen toiminta tai kahvihetki voi murtaa jäätä ja luoda ympäristön, jossa vanhemmat voivat aidosti jakaa arjen iloja ja suruja, saada vertaistukea ja lapset leikkiseuraa.
Mitä toimintaa kohtaamispaikassa halutaan järjestää? MLL:n tekemien perhekahvilaselvityksien mukaan perheet haluavat erityisesti paikkoja, joissa voi keskustella muiden samassa elämäntilanteessa olevien kanssa, saada tietoa olemassa olevista palveluista lapsiperheille ja lapsille mahdollisuuksia tavata muita saman ikäisiä. Lopuksi, mikä saa perheen tulemaan kohtaamispaikkaan uudelleen?
Lapsiperheillä on erilaisia ja suuruisia tarpeita arjen pyörittämiseen ja siksi tarvitaan myös monenlaisia paikkoja kohdata muita vanhempia. Hyvä kohtaamispaikka on sellainen, joka lisää hyvinvointia ja tekee arjesta paremman. Yhteistyö järjestöjen ja niiden vapaaehtoisten kanssa kannattaa, sen tuloksena matalan kynnyksen kohtaamispaikkojen määrä lisääntyy, perheiden keskinäinen tuki ja omaehtoinen toiminta kasvaa ja osallisuus toteutuu näin paremmin
Tarja Satuli-Kukkonen
kehittämispäällikkö