Kehysriihen linjauksilla vahvistettava lasten hyvinvointia

Hallituksen kehysriihi, jossa linjataan tärkeitä julkista taloutta koskevia päätöksiä, pidetään 15.–16.4. Linjaukset vaikuttavat myös lasten, nuorten ja lapsiperheiden arkeen ja pärjäämiseen. Kehysriihessä on varmistettava, ettei tehdä enää päätöksiä, joilla heikennetään lasten, nuorten ja lapsiperheiden tilannetta. Samalla on varmistettava, että lapset, nuoret ja perheet saavat tarvitsemansa palvelut ja tuen.

Lapsiperheiden riittävä toimeentulo kuuluu lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin perusedellytyksiin. MLL on lausunnoissaan sosiaali- ja terveysministeriölle ja eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle kritisoinut sosiaaliturvan leikkauksia, joilla on tuntuvat vaikutukset monen lapsiperheen toimeentuloon. Leikkaukset heikentävät pienituloisten lapsiperheiden asemaa ja johtavat lapsiperheköyhyyden kasvuun. On syytä muistaa, että leikkaukset toteutetaan tilanteessa, jossa elinkustannukset ovat nousseet tuntuvasti.

Useat näistä sosiaaliturvan leikkauksia koskevista lainsäädännön muutoksista tulivat voimaan huhtikuun alussa. Esimerkiksi työttömyysturvasta poistettiin suojaosa ja lapsikorotukset ja yleisen asumistuen korvausprosentti pieneni ja perusomavastuu kasvoi. Pienituloisten perheiden toimeentuloa vaikeuttaa myös se, että indeksitarkistusta ei tehdä vuosina 2024–2027 huomattavaan osaan sosiaaliturvaetuuksista. Lisäksi syksyllä on tarkoitus tulla voimaan lisää leikkauksia muun muassa työttömyysturvaan.

Leikkaukset aiheuttavat toimeentulovaikeuksia muun muassa nuorten aikuisten ja yksinhuoltajaperheiden keskuudessa. Esimerkiksi STM on arvioinut, että leikkaukset voivat pienentää 150–300 eurolla kuukaudessa kahden lapsen yksinhuoltajaperheen käytettävissä olevia tuloja. Ensi- ja turvakotien liiton laskelman mukaan Helsingissä asuvan osa-aikatyötä tekevän, peruspäivärahaa saavan alle 3-vuotiaan yksinhuoltajan käytettävissä olevien reaalitulojen vähennys on noin 321 euroa kuukaudessa eli yli 13 prosenttia pienempi nykytilanteeseen verrattuna.

STM, THL ja Kela ovat arvioineet, että toimeentulotuen tarve lisääntyy leikkausten myötä. On myös odotettavissa, että toimeentulotukeen turvautuminen tulee olemaan pidempiaikaista. Vähävaraisten perheiden taloudellista selviämistä heikentää lisäksi se, että myös toimeentulotukeen on tehty leikkauksia ja niitä on tarkoitus tehdä edelleen. Kyse ei ole vähäpätöisestä asiasta, sillä perheen toimeentulovaikeudet muodostavat merkittävän riskitekijän lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnille. Perheen taloudelliset vaikeudet aiheuttavat stressiä ja epävarmuutta niin vanhemmille kuin lapsille. Pitkäaikainen stressi on tunnettu riskitekijä mielenterveysongelmien kehittymiselle.

Kehysriihessä on muistettava, että hyvinvoinnin perusta rakentuu lapsuudessa ja nuoruudessa. Vaikeista taloudellisista ajoista huolimatta Suomen on huolehdittava lasten hyvinvoinnin edellytyksistä. 1990-luvun laman myötä tehdyt leikkaukset ovat osoittaneet, että niiden aiheuttamat inhimilliset ja taloudelliset vaikutukset ovat pitkäkestoisia. Lyhytnäköiset säästöpäätökset kostautuvat lasten ja nuorten pahoinvoinnin lisääntymisenä. Investoiminen lapsiin ja nuoriin luo pohjaa muun muassa korkealle työllisyysasteelle, julkisen talouden kestävyydelle sekä terveydellisten ja sosiaalisten ongelmien ehkäisemiselle.

Kehysriihen päätöksiä tehtäessä on hyvä pitää mielessä, että lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin turvaamiseksi tarvitaan sekä universaalia hyvinvointipolitiikkaa että kohdennettuja toimia. On myös huomattava, että kansalaisjärjestöt tekevät kyseisellä saralla arvokasta ja vaikuttavaa työtä, jota suunnitellut järjestörahoituksen leikkaukset toteutuessaan heikentävät merkittävästi.

Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia on tuettava laadukkaasti ja pitkäjänteisesti. Esimerkiksi vanhemmuuden tuella lisätään vanhempien voimavaroja, ehkäistään uupumista ja vaikutetaan koko perheen hyvinvointiin. Lapsiperheiden ja vanhemmuuden tukea tuleekin vahvistaa muun muassa lastenneuvoloissa sekä kasvatus- ja perheneuvoloissa. Varhaiskasvatus ja koulu ovat keskeisiä lasten kasvuympäristöjä, joissa tulee olla riittävät resurssit oppimisen ja hyvinvoinnin tukeen sekä opiskeluhuollon laadukkaaseen toteuttamiseen. Koronapandemian aika heikensi lasten ja nuorten psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Mielenterveyteen liittyvät ongelmat ovat olleet viime aikoina paljon esillä, ja niihin liittyvien palveluiden riittämättömyys on noussut isoksi huolenaiheeksi. On välttämätöntä. että lasten, nuorten ja vanhempien mielenterveyttä tuetaan riittävästi ja mielenterveyden pulmissa turvataan pikainen pääsy laadukkaisiin varhaisen tuen palveluihin.

Miten voidaan varmistaa, että päätöksissä ja toimissa on otettu riittävästi huomioon lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi sekä oikeuksien toteutuminen? Sen mahdollistaa järjestelmällinen ja laadukas lapsivaikutusten arviointi, jonka avulla voidaan tunnistaa, mitä tosiasiallisia ja konkreettisia vaikutuksia suunnitelluilla toimenpiteillä on. Lapsivaikutusten arvioinnin perimmäisenä tavoitteena on varmistaa, että kaikessa lapsiin vaikuttavassa päätöksenteossa ja toiminnassa ensisijainen harkintaperuste on lapsen etu, joka saa sisältönsä lapsen oikeuksista ja tarpeista.

Esa Iivonen

Vaikuttamistyön johtaja

Kirsi Pollari

erityisasiantuntija, lapsen oikeudet