Hyvä kuntapäättäjä on kiinnostunut lasten ja nuorten arjesta
Kunnassa päätetään lasten ja nuorten arjen asioista. Perheen jälkeen tärkeimmät lasten ja nuorten kasvuympäristöt – varhaiskasvatus, koulu ja vapaa-ajan palvelut – ovat kuntapalveluita. Onko päiväkotipaikkoja tarjolla kohtuullisen matkan päästä, ovatko ryhmä- ja luokkakoot riittävän pieniä, miten hyvin oppimiseen ja hyvinvointiin saa koulussa ja sen oppilashuollossa tukea tai onko lapsille ja nuorille tarjolla mielekästä tekemistä vapaa-aikana? Nämä kaikkia ovat asioita, joista kuntien valtuustoissa päätetään.
Kuntapäättäjien on syytä tiedostaa, että suurin osa kunnan tehtävistä liittyy suoraan lasten ja nuorten palvelujen järjestämiseen, kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät sote-uudistuksen myötä hyvinvointialueille. Varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus, toisen asteen koulutus ja vapaa-ajan palvelut muodostavat jatkossa valtaosan kunnan toiminnasta, henkilöstöstä ja budjetista. Tulevaisuuden kuntaa voikin hyvällä syyllä kutsua lasten ja nuorten kunnaksi. Kiinnostus lasten ja nuorten arkea ja hyvinvointia kohtaan onkin hyvän kuntapäättäjän perusedellytyksiä. Kunnan elinvoiman turvaaminen edellyttää lasten ja nuorten hyvinvointiin panostamista.
Lasten, nuorten ja perheiden parissa toimivat järjestöt ovat kunnille tärkeitä kumppaneita. Järjestöjen toiminta, kuten MLL:n perhekahvilat ja tukioppilastoiminta, tukee lasten, nuoren ja perheiden hyvinvointia ja osallisuutta. Kunnan kannattaa edistää järjestöjen toimintamahdollisuuksia esimerkiksi ottamalla järjestöjä mukaan yhteistyöverkostoihin, antamalla tiloja järjestöjen käyttöön ja antamalla avustuksia järjestöjen toimintaan. Perhekeskusmalli tarjoaa hyvän tavan yhteensovittaa kunnan, hyvinvointialueen sekä järjestöjen palvelut ja toiminnot.
Kunta ja sen palvelut ovat lapsille ja nuorille tärkeä, mutta miten kunnan päätöksenteossa ratkaisujen vaikutukset lapsiin ja nuoriin arvioidaan ja huomioidaan? Laaja ja monipuolinen vaikutusten arviointi ei usein toteudu käytännössä. Vaikutusten arvioinnissa painottuvat taloudelliset ja organisatoriset tekijät. Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset, kuten lapsiin ja nuoriin kohdistuvat vaikutukset, jäävät helposti vähemmälle huomiolle. Tämä on ongellista siitäkin näkökulmasta, että ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnilla saadaan esille myös pidemmän aikavälin taloudellisia vaikutuksia. Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin tekemättä jättäminen tai pintapuolinen tekeminen onkin huonoa kuntatalouden hoitoa.
Lapsiin ja nuoriin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin merkitys kunnissa korostuu entisestään sote-uudistuksen myötä, kun jatkossa valtaosa kuntien palveluista liittyy suoraan lapsiin ja nuoriin. Lapsivaikutusten arvioinnin erityispiirteenä on lapsen edun ensisijaisuuden periaate. Kuntia velvoittavan YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaisesti lapsia koskevissa toimissa lasten etujen on oltava ensisijainen harkintakriteeri. Lapsivaikutusten arviointi on väline lasten etujen selvittämiseen. Lasten ja nuorten näkemysten kuuleminen on tärkeä osa lapsivaikutusten arviointia. Lapsivaikutusten arviointi on siten hyvä tapa edistää lasten ja nuorten osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia.
Lapsiin ja nuoriin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin merkitys korostuu myös koronakriisin jälkihoidossa. Koronakriisin psykososiaaliset vaikutukset lapsiin ja nuoriin ovat olleet suuret. Poikkeusolot ovat lisänneet monin tavoin lasten, nuorten ja perheiden tuen tarvetta ja palveluiden ohentuminen poikkeustilanteen aikana on aiheuttanut palveluvajetta ja -velkaa. Kriisin kielteiset vaikutukset kohdistuvat erityisen vahvasti niihin lapsiin, nuoriin ja perheisiin, joilla on ollut hyvinvoinnin haasteita tai haurautta ja haavoittuvuutta jo aiemmin. Onkin välttämätöntä, että kunnissa kartoitetaan koronatilanteesta aiheutuneet lasten ja nuorten tuen tarpeet ja vastataan niihin.
Esa Iivonen
Vaikuttamistyön johtaja