Elämänkaarimallin mukaisesti organisoitu hyvinvointialue toisi ihmisten tarpeet keskiöön
Tulevien hyvinvointialueiden rakentamisen aika on poikkeuksellisen tärkeä vaihe. Jo varsin pian aluevaltuuston työn alettua se päättää hyvinvointialueen organisaatiorakenteesta ja hallintomallista. Näillä päätöksillä ohjataan hyvinvointialueiden toimintaa pitkälle tulevaisuuteen. Elämänkaareen pohjautuva hyvinvointialueen rakenne tukisi ihmislähtöistä päätöksentekoa ja johtamista.
Jokaisella hyvinvointialueella on oltava aluevaltuuston lisäksi aluehallitus ja tarkastuslautakunta. Kaksikielisillä hyvinvointialueilla tulee olla kansalliskielilautakunta, jonka jäseniksi valitaan hyvinvointialueen kielivähemmistöön kuuluvia henkilöitä. Lapin hyvinvointialueella tulee olla saamen kielen lautakunta, jonka jäseniksi valitaan saamenkielisiä henkilöitä. Lisäksi hyvinvointialueella tulee olla asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien edistämiseksi nuorisovaltuusto, vanhusneuvosto ja vammaisneuvosto. Muut toimielimet ovat hyvinvointialueen päätettävissä. Esimerkiksi se, minkälainen lautakuntarakenne hyvinvointialueella on, on aluevaltuuston päätettävissä.
Hyvinvointialueet ovat kooltaan hyvin erilaisia, jolloin hyvinvointialueen organisaatioissakin tarvitaan erilaisia ratkaisuja. Jokaisen hyvinvointialueen tarkoituksena kuitenkin on asukkaidensa hyvinvoinnin tukeminen. Hallinnon rakenteilla voidaan joko tukea tai vaikeuttaa ihmisten tarpeista lähtevää päätöksentekoa. Hyvinvointialueella on tässä laaja päätösvalta. Sillä, onko rakenne organisaatiokeskeinen vai ihmiskeskeinen, on merkitystä hyvinvointialueen asukkaille ja palvelujen käyttäjille.
Hyvinvointialueiden tulisi järjestää hallintonsa ja organisaationsa elämänkaarimallin mukaisesti. Malli rakentuisi elämänkaaren mukaan jäsennetystä kolmesta kokonaisuudesta. Jokaisella kokonaisuudella olisi oma lautakuntansa. Kokonaisuudet ovat
- lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys,
- työikäisten hyvinvointi ja terveys sekä
- ikäihmisten hyvinvointi ja terveys.
Elämänkaarimallin mukaisessa organisaatiorakenteessa pystyttäisiin tarkastelemaan kokonaisvaltaisesti eri ikävaiheissa olevien ihmisten tarpeita sekä ikävaiheeseen liittyviä hyvinvoinnin ja terveyden haasteita. Ikävaiheesta riippumatta sama ihminen saattaa tarvita sekä peruspalveluita että erityispalveluita tai sekä terveydenhuollon että sosiaalihuollon palveluita. Ja palveluiden lisäksi tarvitaan muita hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimia. näkökulmia. Näitä ei kannata pilkkoa eri hallintosiiloihin vaan koota ne laajemmiksi kokonaisuuksiksi.
Hyvinvointialueella on keskeinen merkitys lasten ja nuorten suotuisan kehityksen tukemisessa ja turvaamisessa. Elämänkaarimallin mukainen organisaatiorakenne kokoaisi lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelut sekä lasten, ja nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhteen kokonaisuuteen.
Kokonaisuuteen voisivat kuulua muun muassa lasten ja nuorten perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, äitiys- ja lastenneuvolapalvelut, oppilas- ja opiskelijahuolto, lasten ja nuorten mielenterveystyö, lasten ja nuorten vammaispalvelut, lapsiperheiden sosiaalipalvelut ja lastensuojelu sekä nuorten päihdehuoltopalvelut.
Elämänkaarimalli varmistaisi lasten, nuorten ja perheiden palveluiden ja toimintojen kokoamisen yhteensovitetuksi kokonaisuudeksi ja edistäisi hyvinvointialueen ja järjestöjen yhteistyötä. Se myös tukisi lapsivaikutusten arvioinnin ja lapsibudjetoinnin käyttöönottoa hyvinvointialueella, mitä eduskuntakin on edellyttänyt.
Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille vuoden 2023 alussa. Aluevaltuusto on hyvinvointialueen korkein päättävä toimielin. Jäsenet aluevaltuustoihin valitaan aluevaaleissa tammikuussa 2022. Aluevaltuustot aloittavat työnsä maaliskuun alussa.
Esa Iivonen
Vaikuttamistyön johtaja
Kommentit
Kiitos tästä erinomaisesta asiantuntevasta kirjoituksestasi!
Eipä ole juuri näkynyt mediassa keskustelua organisaatio- ja hallintomallin merkityksestä sille, onko käytännön sote-toiminta ihmislähtöistä, kokonaisvaltaista, tasa-arvon mahdollistavaa, luukuttamisen ja pompottelun lopettavaa jne.
Demokratian kannalta on suorastaan tragikoomista, että virkamiehet ovat tehneet valmiiksi organisaatio- ja hallintomallit ja strategiatkin tavoitteineen. Niitä on jo julkaistu netissä ja sanomalehdissä. Ne hyväksytään alueilla heti ensimmäisissä kokouksissa.
En ole nähnyt siellä yhtään elämänkaareen perustuvaa ihmislähtöistä mallia! Oulussa on rakennettu useita vuosia potilaan polkua noudattavaa potilaslähtöistä mallia, mutta sekin on sairauskeskeinen, diagnoosien mukaan rakentuva.
Hallitukselta/eduskunnalta meni viisitoista vuotta leipoa hyvin yleisellä tasolla oleva rakenteellinen kehikko hyvinvointialueiden toteuttamiseksi. Se ei muuta käytännön toiminnassa mitään. Nyt aluevaltuustoilla on aikaa kaksi kuukautta päättää tulevia vuosia määrittävästä käytännön toiminnasta! Oikeastaan se joutaakin melkeinpä eläkkeelle sen jälkeen.
Sitä paitsi valtuutetuilla ei ole käytännössä mitään mahdollisuuksia päättää mistään, virkamiehet ovat päättäneet jo kaiken valmiiksi ja tosiasiassa vesittäneet koko uudistuksen. Pelkään pahoin, että valtuustot ovat vain kumileimasimia, jotka eivät ymmärrä, mistä oikeasti päättävät. Harvat heistä ymmärtävät näiden päätösten merkitystä ja kauaskantoisuutta, ja vielä harvemmat tietävät vaihtoehtoisista malleista.
Voisitko sinä julkaista tämän blogisi esim. Hesarissa? Pyydän sitä hartaasti demokratian toteutumisen nimissä!
Kiitos Marja kommentistasi! Kuten viestissäsi tuot esille hyvinvointialueiden rakenteet luodaan todella nopealla aikataululla. Aluevaltuutetuilla onkin suuri vastuu sen pohtimisessa, että hyvinvointialueen hallinto- ja organisaatiorakenne edistää ihmislähtöisten palveluiden toteuttamista. Joillakin hyvinvointialueilla on ainakin valmisteluvaiheessa ollut esillä elämänkaarimalliin perustuva hallintorakenne. Tästä teemasta on tarkoitus jatkaa kirjoittamista. Kiitos sinulle kannustuksesta tähän.
Mikä olisi lasten ja nuorten palveluiden vs. työikäisten elinkaaripalvelujen ikäraja? Nuorisolaissa alle 29-vuotiaat ovat nuoria, mutta esim. työvoimahallinnon määrittelyissä alle 25-vuotiaat. Ja psykiatrian palveluissa jo 18-vuotiaina ohjaudutaan aikuisten puolelle ainakin osastohoidon tarpeenarvioinnissa. Nuoruuden määrittely on tuntunut olevan melko vaikea rasti monissa kehittämishankkeissa, johtuen juuri näistä kirjavista aikuistumisen käsityksistä. Samalla kun ollaan alle kolmekymppisiä nuoria, ollaan usein myös kirjoituksessa määriteltyjä työikäisiä.
Kiitos kommentistasi. Juuri näin. Elämänkaarimallin mukaisessa rakenteessa Lapset ja nuoret -kokonaisuuteen on tarpeen ottaa mukaan myös täysi-ikäistyneet nuoret. Lapsuuden ja aikuisuuden nivelvaihe on ihmisen kehityksen kannalta erityisen tärkeä siirtymävaihe. Vaikka lapsuuden ja aikuisuuden oikeudellinen 18 vuoden raja on selkeä, kehityksellisesti lapsuuden ja aikuisuuden raja ei ole yksiselitteinen. Lapsuus ja nuoruus limittyvät toisiinsa vahvasti ja monet kasvua tukevat toimenpiteet on tarpeen ulottaa myös täysi-ikäisyyden jälkeiseen varhaisaikuisuuteen. Esimerkiksi toisen asteen koulutus sijoittuu lapsuuden ja aikuisuuden nivelvaiheeseen. Myös nuorten ulkopuolisuuden ja syrjäytymisen ehkäisemisessä nivelvaihe on keskeinen ajanjakso. Kuten kommentissasi toteat, lainsäädännössä ”nuoren” määritelmä ei ole yksiselitteinen vaan se vaihtelee eri laeissa. Nuorisolain mukaan nuoria ovat kaikki alle 29-vuotiaat, kun taas esimerkiksi sosiaalihuoltolain ja lastensuojelulain mukaan nuoria ovat 18-24-vuotiaat. Mielestäni hyvinvointialueen lasten ja nuorten palveluiden kokonaisuus olisi perustelluinta ulottaa 25 vuoden ikärajaan saakka.
Kiitos vastauksesta! Tuo rajaus kyllä jo vähentäisi nuorten mielenterveyspalvelujen katkoksellisuutta. Nuorten moniammatilliset ja monikanavaisen Ohjaamot on kuitenkin kehitetty alle 30-vuotiaille ja niiden konsepti on niin toimiva, että olisi varmasti iso heikennys, jos ne eivät enää palvelisi nykyistä kohderyhmää – joka on kunnolla alkanut löytää tiensä ko. matalan kynnyksen palveluun.
Lämmin kiitos kannustavasta palautteesta. Tarkoituksena on edelleen jatkaa ja syventää MLL-blogissa sitä, miten tulevien hyvinvointialueiden toiminta ja palvelut olisivat mahdollisimman lapsi-, nuori- ja perhelähtöisiä.
Loistava kirjoitus. Toivoisin, että tämä viesti menisi kaikkiin maakuntiin (hyvinvointialueille) ja kaikille MLL paikallisyhdistyksille. Me kaikki voimme vaikuttaa siihen, että nyt tapahtuva uudistus oikeasti auttaa lapsia, nuoria ja perheitä. Kaiken toiminnan lapsivaikuttavuus ja lapsibudjetointi on tärkeää nostaa esiin. Tätä tukevat jo monet päätökset mm valtioneuvostossa.