Budjettiriihessä on muistettava hyvinvoinnin rakentuvan lapsuudessa        

Hallitus kokoontuu 3.–4.9. budjettiriiheen, jossa se käy läpi budjettiesitystään. Hallituksen tarkoituksena on sopeuttaa valtiontaloutta ensi vuonna yli 3 miljardilla eurolla. Sopeutustoimet sisältävät sekä menojen leikkauksia että verojen korotuksia.

Viime vuonna ja jo aiemmin tänä vuonna on päätetty mittavista sosiaaliturvan leikkauksista. Ne osuvat voimakkaasti heikossa asemassa oleviin lapsiin, nuoriin ja perheisiin. Asumistukea ja työttömyysturvaa on leikattu merkittävästi, mikä lisää monien lapsiperheiden toimeentulovaikeuksia.

Esimerkiksi asumistuen leikkauksilla on huomattavat pitkäaikaiset vaikutukset pienituloisten lapsiperheiden toimeentuloon. Erityisesti pääkaupunkiseudulla korkea vuokrataso yhdistettynä sosiaaliturvan leikkauksiin vaikeuttaa lapsiperheiden mahdollisuuksia selviytyä asumiskuluistaan. Ensi- ja turvakotien liiton juuri julkaiseman selvityksen mukaan osa lapsiperheistä kamppailee vakavien taloudellisten haasteiden kanssa. Sosiaaliturvan leikkaukset ovat pahentaneet näiden perheiden tilannetta entisestään.

Hyvinvointialueet, jotka järjestävät sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palvelut, saavat rahoituksensa valtaosin suoraan valtiolta. Lisäksi ne saavat asiakasmaksuja ja muita toimintatuloja. Hyvinvointialueiden menot ovat kasvaneet nopeasti, ja valtionrahoitus kattaa tulevina vuosina vain osan menojen kasvusta. Tämä johtaa hyvinvointialueilla palvelujen karsintaan myös lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta.

Sairastamisen hintaa ollaan korottamassa muun muassa leikkaamalla sairausvakuutuskorvauksia. Lisäksi hallitus suunnittelee, että hyvinvointialueet voisivat nostaa huomattavasti terveydenhuollon asiakasmaksuja. Lääkekatto nousi vuoden alusta, ja ensi vuoden alusta lääkkeiden arvonlisäverokanta nousee. Nämä muutokset heikentävät pienituloisten perheiden tilannetta.

Hallitus on ohjelmassaan asettanut tavoitteeksi painopisteen siirtämisen korjaavista palveluista kohti varhaisempaa tukea ja apua sekä ennaltaehkäisyä. Tämä on hyvä tavoite, sillä erityisen kustannusvaikuttavaa on panostaa lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin tukeen. Järjestöt ovat keskeisessä asemassa ehkäisevän ja matalan kynnyksen tuen tarjoamisessa lapsille, nuorille ja perheille.

Keväällä kehysriihessään hallitus kuitenkin päätti aikaistaa ja lisätä sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustusleikkauksia, jotka alkavat jo ensi vuonna. Myös muiden järjestöjen, kuten nuoriso-, liikunta- ja kulttuuritoimijoiden, valtionavustuksia leikataan merkittävästi. Nämä leikkaukset eivät ole säästöjä, sillä ne lisäävät hyvinvoinnin ja terveyden ongelmia ja niistä seuraavia kustannuksia. Tänään ”säästetty” euro voi muuttua huomisen 10 euron kustannukseksi.

Päättäjät korostavat juhlapuheissaan ehkäisevän työn tärkeyttä sekä järjestöjen merkitystä siinä. Valitettavan usein päätöksenteossa tilanne on toinen ja kauniit puheet unohtuvat. Kärsijöinä ovat järjestöjen tukea ja apua tarvitsevat lapset, nuoret ja lapsiperheet.

Haastavassa taloustilanteessa olisi erityisen tärkeä muistaa, että hyvinvoinnin perusta rakentuu lapsuudessa ja nuoruudessa. Lapsuus- ja nuoruusiän olosuhteet vaikuttavat olennaisesti myös myöhempään terveyteen ja hyvinvointiin.

Esa Iivonen

Vaikuttamistyön johtaja

Kirsi Pollari

erityisasiantuntija, lapsen oikeudet