Tavoitteena laadukas lapsivaikutusten arviointiprosessi hyvinvointialueilla
Lapsivaikutusten ennakkoarvioinnin tavoitteena on tuottaa viranhaltijoille, päättäjille ja sidosryhmille tietoa suunnitteilla olevan päätöksen vaikutuksista lasten oikeuksien ja hyvinvoinnin näkökulmasta. Lapsivaikutusten arviointiin kuuluu olennaisena osana, että lapsia ja nuoria koskevaa tietoa kerätään johdonmukaisesti ja tiedonkeruussa olevia aukkoja tunnistetaan ja paikataan. Vaikutusten arvioinnilla vahvistetaan tietoon perustuvaa päätöksentekoa ja toimintaa.
Lapsivaikutusten arvioinnin käyttöönotolle ja sen toteuttamiselle on vahva juridinen velvoite. YK:n lapsen oikeuksien sopimus edellyttää lapsen edun huomioimista ensisijaisena harkintaperusteena lapsia koskevissa asioissa. Velvoite koskee myös hyvinvointialueita. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain (612/2021) 7 §:n mukaan hyvinvointialueen on otettava päätöksissään huomioon niiden arvioidut vaikutukset ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen väestöryhmittäin.
Hyväksyessään sote-uudistuksen eduskunta edellytti, että lapsivaikutusten arviointia ja lapsibudjetointia kehitetään siten, että ne voidaan ottaa käyttöön hyvinvointialueilla vuosittaisessa talousarviossa mahdollisimman pian hyvinvointialueiden toiminnan käynnistyttyä (EV 111/2021 vp – HE 241/2020 vp).
Lasten ja nuorten oikeuksien ja hyvinvoinnin toteutumisen kannalta on tärkeää, että hyvinvointialueilla on sekä ymmärrystä että välineitä perustaa lapsia, nuoria ja perheitä koskeva päätöksentekonsa ja toimintansa huolellisesti harkittuun ja parhaaseen mahdolliseen tietoon sekä laadukkaaseen vaikutusten arviointiin.
Mannerheimin Lastensuojeluliitto aloitti kesällä 2024 kehittämishankkeen, jossa edistetään lapsivaikutusten käyttöönottoa sekä lasten ja nuorten kuulemista hyvinvointialueiden päätöksenteossa ja toiminnassa. MLL:n oman rahoituksen lisäksi kehittämishankkeelle on myönnetty Kuluttajaosuustoiminnan säätiön apuraha. Kehittämishankkeessa ovat pilotointialueina mukana Kymenlaakson, Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueet.
Hyvinvointialueilla tarvitaan vahvaa osaamista ja sitoutumista lapsivaikutusten arviointiin, sillä lasten oikeuksien toteutuminen jää sattumanvaraiseksi ja hajanaiseksi, jos heihin kohdistuvia vaikutuksia ei arvioida johdonmukaisesti päätöksenteossa ja toiminnassa sekä resurssien jaossa.
Kehittämishankkeessa toteutettiin alkukartoituksena kysely syksyllä 2024, sillä hyvinvointialueilta puuttuu tärkeää tietoa siitä, miten lapsivaikutusten arviointi alueilla tunnetaan, miten se on otettu käyttöön ja millaista tukea arviointiin kaivataan. Kysely tehtiin kaikille hyvinvointialueille sekä Helsingin kaupungille, joka vastaa alueellaan hyvinvointialueille kuuluvien tehtävien järjestämisestä. Kyselystä saatua tietoa hyödynnetään kehittämishankkeen koulutuksissa sekä syksyllä 2025 julkaistavassa hyvinvointialueille suunnatussa verkkokäsikirjassa.
Kyselyyn vastanneilla alueilla on selkeästi halua lapsivaikutusten arvioinnin kehittämiseen päätöksentekoprosesseissaan. Vastauksista kävi myös ilmi, että alueilla kamppaillaan vastaavanlaisten ongelmien kanssa kuin aiemmissa kunnille ja valtionhallinnolle suunnatuissa selvityksissä on tuotu esille. Pääpiirteissään kipukohdat ja esteet arviointien toteuttamisessa vaikuttavat paljolti samankaltaisilta.
Arviointia vaikeuttavina tai estävinä tekijöinä mainittiin muun muassa tiedon ja osaamisen puutteet sekä se, että arvioinnin hyötyjä ei ymmärretä riittävästi. Myös säästöpaineet ja tiukka talous sekä vähäiset resurssit mainittiin useassa vastauksessa. Lisäksi vastauksissa tuotiin esille, että päätöksenteko alueella on pirstaleista ja monimutkaista ja tästä syystä yhteinen työ lapsivaikutusten arvioinnissa on vaikeaa. Lapsivaikutusten arvioinnin ei myöskään arvioitu olevan vakiintunut osa päätöksentekoprosessia. Lisäksi organisaation suuri koko sekä usealle eri toimijalle hajautunut toiminta nähtiin vaikutusten arviointia hankaloittavina tekijöinä.
Vastaajat kokivat, että osa viranhaltijoista tuntee hyvin lapsivaikutusten arviointia, mutta päättäjien kohdalla tilanne on toinen, vaikka vastaajien mukaan päättäjät ovat kylläkin jossain määrin tietoisia sen tärkeydestä. Kyselyssä tiedusteltiin, tukeeko alueen johto lapsivaikutusten arviointityötä ja vastaajien mukaan tukea on jonkin verran saatavilla. Kyselyssä myös tiedusteltiin sitä, kuinka lapsivaikutusten arvioinnin tulokset otetaan huomioon. Vastausten perusteella näyttää siltä, että tulokset otetaan hyvinvointialueella huomioon jossain määrin, mutta parantamisen varaa olisi.
Vastauksissa tuotiin esille kokemustiedon keruun merkitystä lapsivaikutusten arvioinnissa. Erityisesti korostettiin lapsilta ja nuorilta kerättävää tietoa ja palautetta sekä tietoa, jota saadaan sellaisilta lasten ja nuorten ryhmiltä, jotka eivät yleensä tule riittävästi kuulluksi. Yksi vastaajista totesi asiaan liittyen:
Lasten mielipiteiden ja kokemusten kuuleminen ja niiden ottaminen osaksi päätöksentekoa parantavat lapsivaikutusten arvioinnin laatua ja varmistavat, että se perustuu todellisiin tarpeisiin ja kokemuksiin.
Vastausten perusteella onnistuneen lapsivaikutusten arvioinnin prosessin kuuluu olla suunnitelmallista ja aitoa ja sillä tulisi olla tosiasiallista merkitystä päätöksentekoon. Vaikutusten arviointia ei pitäisi nähdä ennalta sovitun lopputuleman/päätöksen markkinointina, vaan arvioinnin tulee pitää sisällään myös mahdolliset kielteiset vaikutukset ja valmius huomioida ne ja mahdollisuuksien mukaan muuttaa päätöstä, jos siihen on tarvetta.
Epäonnistuneena vaikutusten arviointina useat vastaajat pitivät sellaista prosessia, joka tehdään pinnallisesti, näennäisesti tai ”muodollisesti ilman todellista sitoutumista sen merkitykseen”. Tällöin arvioinnista voi vastaajien mukaan tulla ”rasti ruutuun” -toimenpide, jossa lapsinäkökulmaa ei tosiasiallisesti pohdita, eikä se vaikuta päätöksenteon sisältöön.
Vastaajat nostivat esille huonosti toteutetussa arviointiprosessissa myös lasten näkemysten ja asiantuntijoiden äänen sivuuttamisen. Lisäksi arvioinnin epäselvä rooli päätöksenteossa heikentää prosessin laatua. Tällöin ”arviointi ei ole integroitu päätöksentekoprosessiin, vaan se tapahtuu irrallaan tai liian myöhään, jolloin sen tuloksia ei ehditä tai haluta ottaa huomioon”.
Arviointiprosessien tueksi vastaajat toivoivat muun muassa koulutusta ja ohjeistusta. Ohjeilta toivottiin konkreettisuutta ja niiden tulisi sisältää hyviä käytännön esimerkkejä ”helppokäyttöisiä työvälineitä” ja malleja. Toivottiin myös lisää tietoa siitä, miten lapsivaikutusten arviointi tukee päätöksentekoa ja miksi sitä kannattaa tehdä.
Vastauksissa nousi koulutusten osalta selkeästi esille lapsen oikeuksien näkökulma:
Ei riitä, että koulutetaan LAVA mallia. Meidän mallimme on vahvasti lapsioikeusperustainen ja sen toteuttamiseen tarvitaan ymmärrystä lapsen oikeuksista. Joten se koulutus on kuljettava rinnakkain LAVA koulutuksen kanssa. Myös lasten osallistamiselle tarvitaan työkaluja ja aikaa.
Kirjoittajat
Esa Iivonen, vaikuttamistyön johtaja, Mannerheimin Lastensuojeluliitto
Kirsi Pollari, erityisasiantuntija, Mannerheimin Lastensuojeluliitto
Christa Carpelan, toiminnanjohtaja, MLL:n Kaakkois-Suomen piiri
Tule kuulemaan ja keskustelemaan lisää MLL:n verkossa järjestämälle Ammattilaisten aamukahveille perjantaina 13.12. klo 8.30-9. Siellä Esa Iivonen ja Christa Carpelan avaavat lapsivaikutusten arviointia kunnissa ja hyvinvointialueilla.