Syrjintä heikentää sateenkaarinuorten hyvinvointia

Syrjintä liittyy monien lasten elämään eri syistä. Esimerkiksi syntyperään, ihonväriin, uskontoon, kieleen, vammaan tai sairauteen, sukupuoleen tai seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvät syrjintäkokemukset koskettavat myös lapsia. Monet näistä seikoista tunnistetaan syrjinnän vastaisessa lainsäädännössä, mutta syrjinnän ehkäisemisessä ja yhdenvertaisuuden lisäämisessä lasten arjessa on vielä paljon tehtävää. 

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluviin lapsiin ja nuoriin eli sateenkaarilapsiin ja -nuoriin kohdistuu yhteiskunnassamme edelleen kielteisiä asenteita ja syrjintää, mikä heikentää heidän hyvinvointiaan. Kouluterveyskyselyn useiden hyvinvointi-indikaattoreiden mukaan sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat nuoret voivat huonommin kuin muut nuoret. Esimerkiksi näihin vähemmistöihin kuuluvat 8. ja 9. luokan oppilaat olivat tyytymättömämpiä elämäänsä kuin muut nuoret ja kokivat muita nuoria yleisemmin koulu-uupumusta. He myös kokivat terveydentilansa heikommaksi kuin muut nuoret.   

Tarvitaan tehokkaita toimia syrjinnän poistamiseksi 

YK:n lapsen oikeuksien komitea on antanut yleiskommentin (nro 20) lapsen oikeuksien täytäntöönpanosta nuoruusiässä. Yleiskommentissa korostetaan, että sateenkaarinuorten oikeuksien toteutumiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Kuitenkin muun muassa Kouluterveyskyselyn tuloksista ilmenee, että sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvilla oppilailla oli muita nuoria yleisemmin syrjintä- ja kiusaamiskokemuksia. Syrjintää koulussa tai vapaa-ajalla oli kokenut 62 prosenttia sukupuolivähemmistöihin kuuluvista ja 55 prosenttia seksuaalivähemmistöihin kuuluvista 8. ja 9. luokan oppilaista vuonna 2023.  

YK:n lapsen oikeuksien komitea esitti kesällä 2023 Suomelle antamissaan loppupäätelmissä huolensa sateenkaarilapsiin kohdistuvasta syrjinnästä ja kiusaamisesta. Komitea kehotti Suomea vahvistamaan syrjinnän vastaista työtä ja edistämään sateenkaarinuorten yhdenvertaisuutta. Julkisella vallalla on velvollisuus ryhtyä tehokkaisiin toimiin seksuaalista suuntautumista ja sukupuoli-identiteettiä koskevien syrjivien asenteiden ja käytäntöjen muuttamiseksi.  

Koulu on tärkeässä roolissa sateenkaarinuorten syrjinnän ehkäisemisessä ja tuen antamisessa. Oppilaitoksen yhdenvertaisuussuunnitelmassa tulee määritellä toimintamallit syrjinnän ehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi. Koko koulun henkilöstön aktiivinen sitoutuminen syrjinnän havaitsemiseen, puuttumiseen, ehkäisemiseen ja syrjintää kokeneiden oppilaiden tukemiseen on välttämätöntä. Lisäksi lasten ja nuorten parissa työskentelevien kykyä kohdata sukupuolten moninaisuutta tulee parantaa. 

Lainsäädäntöön tarvitaan muutoksia  

Lapsen oikeuksien komitea tuomitsee niin kutsutut ”hoidot”, joilla yritetään muuttaa seksuaalista suuntautumista, ja intersukupuolisten nuorten pakottamisen kirurgisiin toimenpiteisiin tai hoitoihin. Komitea kehottaa valtioita poistamaan tällaiset käytännöt. Eheytyshoitojen kiellon säätämiseen ovat eri muodoissaan kehottaneet myös useat muut ihmisoikeuksien valvontaelimet.  

YK:n kidutuksen vastainen komitea totesi keväällä 2024 Suomelle antamissaan loppupäätelmissä, että Suomen tulisi harkita lainsäädäntömääräyksiä, jotka nimenomaisesti kieltävät kiireettömien ja ei-välttämättömien lääketieteellisten tai kirurgisten hoitojen suorittamisen intersukupuolisille lapsille ennen kuin he ovat riittävän vanhoja tai kypsiä tekemään omat päätöksensä ja antamaan vapaan, tietoon perustuvan suostumuksensa. Samaan asiaan kiinnitti huomiota myös lapsen oikeuksien komitea viimeisissä Suomella antamissaan loppupäätelmissä vuonna 2023.  

Kidutuksen vastainen komitea myös esitti, että Suomi harkitsee oikeudellisen sukupuolen tunnustamismenettelyn laajentamista koskemaan myös transsukupuolisia lapsia, jotka ovat riittävän vanhoja tai kypsiä tekemään omia päätöksiään ja antamaan vapaan, etukäteisen ja tietoon perustuvan suostumuksensa asiaan liittyen.   

Sateenkaarilasten ja -nuorten oikeuksien edistämisen tulee näkyä myös ohjelmatyössä 

Valtioneuvoston rasismin torjumisen ja yhdenvertaisuuden edistämisen toimenpideohjelmaluonnos oli juuri lausunnoilla. Ohjelmaluonnos on hyvin niukka ja puutteellinen lapsen oikeuksien näkökulmasta: useiden haavoittuvassa asemassa olevien ja syrjinnälle alttiiden lapsiryhmien oikeuksien toteutumiseen ei ohjelmaluonnoksessa kiinnitetä juurikaan huomiota. Yksi tällainen ryhmä on sateenkaarilapset ja -nuoret.  

Kansallisen lapsistrategian juuri julkaistu toimeenpanosuunnitelma jättää myös toivomisen varaa sateenkaarilasten ja -nuorten oikeuksien edistämisessä. Toimeenpanosuunnitelma ei hyödynnä jo aiemmin lapsistrategiassa tehtyä työtä sateenkaarilasten ja -nuorten oikeuksien toteutumisen turvaamisessa. Kansallisessa lapsistrategiassa on linjattu, että edistetään suunnitelmallisin toimin lasten yhdenvertaisuutta sekä lisätään toimia erityisen haavoittuvassa asemassa olevien lasten oikeuksien toteuttamiseksi. Nämä strategiset linjaukset koskevat myös sateenkaarilapsia ja -nuoria. 

Esa Iivonen

Vaikuttamistyön johtaja

Kirsi Pollari

erityisasiantuntija, lapsen oikeudet