Miten tukea lasta, jos hän tuntee olonsa turvattomaksi?

Lasta ja nuorta voi nyt mietityttää, uskaltaako kouluun mennä ja miten tällaista voi tapahtua. Uutiset ja huhut tavoittavat lapset monia eri kanavia pitkin, esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Turvallisuuden tunteen rakentamisessa tärkeintä on aikuisen rauhallinen läsnäolo ja tuki.

On normaalia, että lapsi pelkää. Jos lapsi on ollut yleensäkin taipuvainen reagoimaan asioihin vahvasti, voi olla, että tällainen tapahtuma herättää voimakkaan reaktion. On hyvä huomioida, että lapsen mahdollisesti voimakkaan reaktion taustalla voi olla myös aiempi vaikea kokemus, jonka uutiset tapahtumasta voivat nostaa pintaan.

Pelkäävän lapsen kanssa kannattaa ensin varmistaa, että on itse rauhallinen. Pura tapahtuman herättämät tunteet ja ajatukset ensin toisen aikuisen kanssa.

Lapselta kannattaa kysyä, mitä kaikkea hän tapahtuneesta miettii, kun kouluun meneminen pelottaa. Korjaa mahdolliset virhekäsitykset.

Rohkaise lasta menemään kouluun ja muistuta tutuista ja kivoista asioista koulussa. Myös kavereiden seura koulussa voi parantaa oloa ja tuoda turvan tunnetta.

Kerro lapselle, että tällainen tapahtuma on Suomessa todella harvinainen. Koulun aikuisen pitävät oppilaista huolta, ja lasta kannattaa ohjata puhumaan myös heille ajatuksistaan. Voit myös itse ottaa koulun ammattilaisiin yhteyttä, jos lapsen kouluun meneminen tai sen vaikeus huolettaa.

Puuhailkaa kotona normaaleja arkiasioita. Kun lapsi näkee, että maailma ja arki pyörii ympärillä, se luo turvaa ja luottamusta ja helpottaa kouluun menemistä.

Jokainen vanhempi tuntee oman lapsensa parhaiten ja joskus lapsen kotiin jääminen vaikeassa tilanteessa on ok. On kuitenkin tärkeää, että pelkäävä tai ahdistunut lapsi ei jää yksin kotiin. Yksinolo ja mahdollinen somen selaaminen voivat pahentaa oloa.

Jos lapsen tilanne huolestuttaa, kannattaa olla herkästi yhteydessä koulun oppilashuollon ammattilaisiin.

Nyt jos koskaan on tärkeä olla kartalla siitä, millaista mediasisältöä lapsi tai nuori kohtaa.

Nuoremman koululaisen sosiaalisen median voi yhteistuumin laittaa tauolle ja puuhailla yhdessä muita asioita. Lapselle voi myös sanoa, että mitään videoita ei nyt kannata katsoa eikä avata esimerkiksi kaveriryhmissä kiertäviä videolinkkejä. Vastaan voi tulla ikäviä sisältöjä, joiden näkemistä voi olla vaikea saada pois mielestä.

Nuoren kanssa voi pohtia, kannattaisiko somen seuraamista vähentää. Korosta nuorelle, että hänen kannattaa suojella itseään ja jättää katsomatta mahdollisesti internetissä leviävät väkivaltakuvat ja -videot.

Lapselta ja nuorelta kannattaa myös kysyä, millaisia mediasisältöjä hän on nähnyt ja mitä hän niistä ajattelee. Jos lapsi tai nuori on nähnyt uutisissa tai somessa kuvauksia tapahtumasta tai aiheeseen liittyviä videoita, keskustele niiden herättämistä ajatuksista ja tunteista.

Aikuinen auttaa lasta jo olemalla läsnä, kuuntelemalla ja pysymällä rauhallisena. Kun aikuinen käyttäytyy rauhallisesti, lapsi kokee olevansa turvassa.

Anna lapselle aikaa ja mahdollisuus ilmaista, ymmärtää ja työstää tapahtumaa omalla tavallaan. Arki luo turvaa: jatka rutiineja, tehkää jotakin mukavaa yhdessä, halaa ja ole läsnä.

Älä täytä lapsen mieltä jatkuvilla onnettomuusuutisilla. Tyydytä oma tiedontarve seuraamalla uutisia ilman lapsen tai nuoren läsnäoloa.

Lue myös Näin puhut väkivaltauutisista lapsen kanssa

• Vanhempainpuhelin on auki joka arkipäivä numerossa 0800 92277. Chat päivystää ma–ti ja to–pe.
• Lasten ja nuorten puhelin ja chat numerossa 116 111 ma–pe klo 14–24, la-su klo 17–20. Chat osoitteessa nuortennetti.fi joka päivä klo 17–20. Ruotsinkielinen barn- och ungdomstelefonen numerossa 0800 96 116 ma–to.