Kiusaamiseen puuttuminen ja tilanteen seuraaminen koulussa

Kiusaamistilanteet ovat usein monimutkaisia selvitettäviä. Eri osapuolilla voi olla hyvin erilaisia näkemyksiä siitä, mitä on tapahtunut. Lapset saattavat syytellä toisiaan ja aikuiset pohtia, kenen vastuulla tilanteen selvitteleminen on. Pääsääntö on, että tilanteeseen puuttuu se aikuinen, joka tilanteen huomaa. Seuraavaksi hän varmistaa, keitä muita aikuisia tarvitaan mukaan asian selvittämiseen. Kouluilla on oltava suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä.

Kiusaamiseen liittyvissä keskustelutilanteissa tulee huomioida, että lapsilla on mahdollisuus kertoa näkemyksiään omin sanoin. Erityisesti kiusaamista kokeneen lapsen pitää voida turvallisesti kertoa asiasta – myös niin, että häntä kiusanneet lapset eivät ole paikalla. Kiusanneiden ja kiusatuksi tulleiden kohtaaminen aikuisten läsnäollessa on tärkeää ja siinä keskustelussa aikuisilta tarvitaan herkkyyttä. Pikaratkaisuja ei ole. Ei riitä, että pidetään yksi palaveri, jossa pyydetään anteeksi, kätellään ja palataan arkeen.

Haluaisin nostaa esiin kolme asiaa kiusaamiseen puuttumisessa: nopeus, keskittyminen ja seuranta. Nopeus: yksittäisten tilanteiden selvittely on helpompaa kuin pitkään jatkuneen uhkailun, painostaminen, väheksyvän kohtelun, ulkopuolelle jättämisen tai väkivallan. Keskittyminen: kaikki aina ole sitä, miltä ensin näyttää. Osapuolia täytyy kuulla. Seuranta: jokaisen pitää voida jatkaa arkeaan turvallisesti.

Kiusaamistilanteen selvittely vie aikaa. Kokosin tähän muutamia ajatuksia siitä, mitä kannattaa huomioida, kun aloittaa kiusaamistilanteen selvittelyn.

1. Ota tilanne vakavasti. Keskity kuuntelemaan eri osapuolten versiot tapahtuneesta. Osoita heille, että olet nyt mukana selvittämässä tilannetta.
2. Pyri ymmärtämään, mitä tilanteessa tapahtui. Kuka sanoi tai teki kenelle mitä? Miten toinen vastasi? Mitä muut tekivät? Mitä henkilöiden välillä on tapahtunut aikaisemmin? Millaisia väärinymmärryksiä tilanteeseen liittyi?
3. Kuuntele ja ymmärrä kiusatun kokemus. Mieti, miltä hänestä saattaa tuntua? Kysy ja kuuntele, älä oleta. Pyydä häntä kertomaan omin sanoin, mitä tapahtui? Mikä häntä pelotti tilanteessa? Koeta saada käsitys siitä, kuinka ahdistavana hän kokee tilanteen, ja mitä voimavaroja tai ratkaisuajatuksia hänellä on. Näin hahmotat, millainen apu voisi auttaa eteenpäin tästä tilanteesta ja tunnetilasta.
4. Pysy kiusatun lähellä. Osoita kiusatuksi tulleelle, että olet hänen tukenaan ja aiot auttaa kiusaamisen lopettamisessa ja tilanteen selvittämisessä. Kerro, mihin asioihin voit vaikuttaa ja mihin et, sekä mistä voitte yhdessä saada apua. Kerro, että hänellä on oikeus kertoa heti aikuiselle, jos kokee, että kiusaaminen jatkuu.
5. Älä syyllistä kiusattua. Varo, ettet huomaamattasi anna ymmärtää, että kiusattu olisi ollut väärässä paikassa, pukeutunut väärin tai hänen fyysisissä ominaisuuksissaan, syntyperässään tai muussa olisi selitys kiusaamiselle. Ulkoiset tekijät tai edes toisen ärsyttävät tavat eivät oikeuta kohtelemaan toista tahallisesti loukkaavasti.
6. Keskustele kiusaajien kanssa. Mihin he pyrkivät kiusaamisella? Joskus lapset kiusaavat ajattelemattomuuttaan, mutta usein kyse on tahallisesta vallankäytöstä puolustuskyvyttömämpää kohtaan. Muistuta, ettei heillä ole oikeutta kohdella loukkaavasti muita lapsia. Kysy, miten heidän mielestään voit auttaa heitä siinä, että he saisivat lopetettua kiusaamisen. Mitä he itse mielestään voivat tehdä eri tavalla, että eivät tulisi kiusanneeksi
7. Läsnä olleet ja läheiset aikuiset mukaan selvittämään. Mitä ajatuksia muilla aikuisilla on tilanteesta? Ovatko he huomanneet loukkaavaa kohtelua lasten välillä? Tietävätkö lasten vanhemmat tilanteesta? Ota heidät mukaan selvittämään asiaa. Lapset tarvitsevat vanhempiensa tukea käyttäytymismallinsa muuttamiseen.

1. Tilanteen seuranta. Kiusaaminen ja vallankäyttö voi jatkua aikuisten huomaamatta, tai muuttaa muotoaan. Miten valvonta toimii, esimerkiksi miten aikuisen läsnäoloa lisätään ja miten he seuraavat yhdessä tilanteen etenemistä? Mitä tukitoimia tarvitaan oppilashuollon kautta? Tarvitaanko selvittelyyn koulun ulkopuolisia asiantuntijoita?
2. Tue, tsemppaa ja osoita lämpöä kiusatulle. Kiusaaminen voi aiheuttaa huonommuuden tunnetta. Kun arki taas lähtee käyntiin kiusaamisen selvittämisen jälkeen, osoita kiusatulle pienillä teoilla., että hän on mukava ja kiinnostava ihminen. Moikkaile hänelle, katso häntä silmiin, hymyile. Puhu hänelle usein osana ryhmää, näin teet hänet muille näkyväksi myönteisellä tavalla. On tärkeää, että hän voi olla yksi muista. Jos näyttää tarpeelliselta, ohjaa hänet keskustelemaan esimerkiksi kuraattorin tai psykologin kanssa.
3. Suhtaudu asiallisesti kiusaajiin. Arjessa pitäisi jatkaa eteenpäin. Miten ohjata kiusanneet ulos roolista, jossa he käyttävät valtaa muita kohtaan, eivätkä noudata yhdessä sovittuja sääntöjä? Tilalle tarvitaan erilaisia rooleja. Voiko heille antaa oppituntien aikana pieniä vastuutehtäviä, joilla voivat tehdä jotain muiden hyväksi? He tarvitsevat nopean palautteen häiritsevästä toiminnasta, ja siitä, jos tekevät jotain myönteisesti.
4. Pohdi omia asenteitasi. Mitä reaktiosi kiusaamiseen kertoivat sinulle omista asenteistasi? Miten aiemmat kokemuksesi näkyvät siinä, kuinka selvität tilannetta? Mitä samaa ja erilaista tässä tilanteessa on kuin aiemmissa kiusaamistilanteissa?
5. Huolehdi jaksamisestasi. Kiusaamistilanteiden ratkominen on raskasta erityisesti jos aikuisetkin alkavat riidellä, tai eivät kuuntele lasten ja toistensa näkemyksiä. Ihmisillä voi myös olla erilaiset käsitykset siitä, mitkä keinot auttavat tilanteessa. Huolehdi jaksamisestasi ja hae apua tilanteeseen.
6. Kuka auttaa sinua? Oppilashuollon tehtävä on tukea opettajaa kiusaamistilanteiden selvittämisessä. Keneltä koet saaneesi apua tai tukea tilanteen selvittämisessä? Tarvittaessa pyydä oppilashuoltoa selvittämään koulun ulkopuolisen tuen mahdollisuudet. Joskus täytyy harkita palvelutarpeen selvitystä tai lastensuojeluilmoituksen tekoa.

Jenni Helenius

Entinen kouluyhteistyön ja digitaalisen nuorisotyön päällikkö