Nuorten tukilinjan raportti: yhteydenotot ja niiden aiheet
Mannerheimin Lastensuojeluliitto avasi elokuussa 2023 ensimmäisen nuorille suunnatun kriisikanavan Nuorten tukilinjan, joka päivystää arki-iltaisin klo 20–24 numerossa 116 111. Palvelun numero on yleiseurooppalainen lasten auttavien puhelinten numero, joka on yhteinen kaikissa Euroopan maissa.
Nuorten tukilinja on valtakunnallinen, maksuton palvelu, joka on suunnattu 12–20-vuotiaille ammattilaisen tukea tarvitseville nuorille. Tarkoituksena on tukea mielenterveysongelmista, väkivallasta, itsetuhoisuudesta tai muista akuuteista tilanteista kärsiviä nuoria. Kaikki yhteydenotot ovat nimettömiä ja luottamuksellisia.
Nuorten tukilinja on Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) rahoittama kolmivuotinen hanke (2023–2025).
Miten Nuorten tukilinja toimii?
Nuorten yhteydenottoihin vastaavat MLL:n työntekijät, jotka ovat sosiaalialan ammattilaisia.
Yksi päivystysvuoro on kestoltaan neljä tuntia (klo 20–24) ja yhdessä päivystysvuorossa on yksi tai kaksi työntekijää vastaamassa yhteydenottoihin.
Tukilinjan työntekijät auttavat nuorta muun muassa pohtimaan keinoja oman tilanteen helpottamiseksi sekä auttavat palveluihin pääsemisessä miettimällä sopivia jatko-ohjaustahoja. Akuuteissa tilanteissa ollaan nuoren luvalla yhteydessä hätäkeskukseen tai sosiaalipäivystykseen.
Nuorelle voidaan tarjota soittoaika samalle viikolle, jolloin hän pääsee jatkamaan keskustelua MLL:n työntekijän kanssa. Soittoajat sijoittuvat arkipäiviin klo 9–17 välille. Nuori voi varata 1–3 soittoaikaa samalle työntekijälle. Työntekijä voi olla myös yhteydessä nuoren omaan työntekijään ja päivittää nuoren tilannetta hänen luvallaan.
Ensimmäisen toimintakauden (8/23–4/24) aikana Tukilinjalla vastattiin yli 2 200 yhteydenottoon. Vastaamattomia soitonyrityksiä tuli yli 22 000, mikä kertoo nuorten tuen tarpeesta.
Yhteydenotoista 49 % oli keskustelupuheluita, joissa työntekijän ja soittajan välille syntyi keskusteluyhteys. Hiljaisia yhteydenottoja, joissa puhelu yhdistyi, mutta yhteydenottaja ei puhunut mitään oli 29 % ja kohderyhmään kuulumattomia 20 %. Puheluista 2 % oli yhteydenottoja, joissa puhelun soittaja oli nuori, mutta vastavuoroista keskustelua ei syntynyt. Näissä puheluissa yhteydenottaja esimerkiksi huusi tai kiroili puheluun vastanneelle työntekijälle.
Puheluiden soittajista 70 % oli tyttöjä ja 20 % poikia. Kymmenessä prosentissa yhteydenotoista nuoren sukupuoli ei selvinnyt yhteydenoton aikana.
Nuorten tukilinjan yhteydenotoista 70 % tuli 15–21-vuotiailta nuorilta. Eniten puheluita tuli 18–21-vuotilaita (40 %). Puheluista 30 % tilastoitiin 15–17-vuotiaiden ja 14 % tilastoitiin 12–14-vuotiaiden yhteydenotoiksi.
Puheluiden kestot vaihtelivat muutamasta minuutista tuntiin. Tukilinjan puheluiden kestot on rajattu maksimissaan 45 minuuttiin, mutta tilanteen mukaan tästä voidaan joustaa.
Jokainen palveluun tullut yhteydenotto tilastoidaan. Puheluiden aiheet merkitään yli 100 aihetta kattavaan tilastointiohjelmaan. Yksi yhteydenotto voi käsitellä useampaa aihetta, joista tilastoidessa valitaan ensisijainen aihe. Yhteydenottoaiheet on luokiteltu yhteentoista teemaluokkaan.
Yhteydenotoissa korostuivat psyykkiseen terveyteen liittyvät huolet sekä arjessa koettu yksinäisyys. Huolien taustalla oli erilaisia syitä muun muassa tulevaisuuteen liittyvät pelot ja epävarmuudet, yksinäisyys, traumaattiset kokemukset sekä huoli omasta tai läheisen voinnista.
Psyykkiseen terveyteen liittyvät puhelut
Psyykkiseen terveyteen liittyvissä puheluissa käsiteltiin masentuneisuutta, pelkoja sekä itsetuhoisia ajatuksia.
Erityisesti esille nousi nuorten kokema ahdistuneisuus. Nuoret usein kertoivat kokevansa voimakasta ahdistuksen tunnetta, joka saattoi lieventyä puhelun aikana.
Psyykkiseen terveyteen liittyvissä puheluissa 75 % yhteydenottajista kertoi hakeneensa tai saaneensa apua aikaisemmin. Usea soittaja toivoi saavansa pidempikestoista tukea, mutta sen saaminen koettiin haastavaksi. Osa nuorista tukeutuu Nuorten tukilinjalle säännöllisemmin.
Miten saan tän ahdistuksen loppumaan?
Yksinäisyyteen liittyvät puhelut
Teemaluokan arjessa koettu yksinäisyys yhteydenotot kuvaavat puheluita, joissa nuori kaipasi mahdollisuutta jakaa ajatuksiaan toisen kanssa.
Puheluissa nuoret toivat esiin, että heidän lähipiirissänsä ei ole ketään, kenen kanssa voisi jutella mieltä askarruttavista aiheista. Nuoret saattoivat kertoa myös vuosia jatkuneesta yksinäisyydestä ja sen aiheuttamasta toivottomuuden tunteesta. Osa nuorista kaipasi vain seuraa lievittämään yksinäisyyden tunnetta hetkeksi.
Valtaosa (40 %) yhteydenotoista tuli 18–21-vuotiailta.
Nuorten tukilinjalle yhteyttä ottaneet nuoret antoivat palautetta yhteydenottojen aikana, esimerkiksi puhelun lopussa. Työntekijät kirjasivat 502 puhelinkeskustelun aikana annettua palautetta.
Palautteista 94 % oli positiivisia. Yleisimmin työntekijä oli kirjannut nuoren kiittäneen keskustelusta sekä kertoneen puhelun helpottaneen oloa. Nuoret antoivat kiitosta siitä, että heille on olemassa oma tukikanava ja usea nuori toivoi Tukilinjan olevan auki myös viikonloppuisin.
Kielteiset palautteet liittyivät siihen, että soittajien keskusteluaikaa oli rajattu. Muutama nuori oli kokenut, että ei ollut saanut oikeanlaista kohtaamista.
Kiitos niin paljon, kun kuuntelit. Tää puhelu helpotti mun oloa.
Nuorten tukilinjalta on mahdollista varata henkilökohtainen soittoaika MLL:n työntekijälle. Soittoaika on anonyymi eli nuoren ei tarvitse antaa itsestään tietoja sitä varatessaan. Nuori saa numeron, johon soittaa sovittuna ajankohtana. Palvelu on maksuton.
Tunnin mittaisilla soittoajoilla aloitettiin keskustelu siitä, mistä nuori halusi keskustella MLL:n työntekijän kanssa. Joskus työntekijä tarjosi nuorelle vahvempaa tukea ehdottamalla nuoren olemassa olevan tukitahon kontaktoimista. Yhteydenotto ulkopuoliseen ammattilaiseen tehtiin aina nuoren luvalla ja nuoren kanssa sovittiin yhdessä siitä, mitä hänen asioistaan oli lupa kertoa
Ensimmäisen toimintakauden aikana soittoaikoja varattiin 62, joista 44 toteutui. Soittoajoilla keskusteltiin yleisemmin psyykkiseen terveyteen liittyvistä teemoista kuten masennuksesta, ahdistuksesta, itsemurha- ja kuolemanajatuksista.
Osalla nuorista oli jo olemassa oleva ammattilaiskontakti, mutta he kokivat tarvitsevansa täydentävää tukea. Osa soittajista kaipasi pidempikestoista tukea, mutta kertoivat vaikeudesta päästä palveluiden piiriin.