Muita lasten oikeuksien kannalta keskeisiä ihmisoikeussopimuksia

Sisältää säännöksiä koskien muun muassa sanan-, yhdistymis- ja uskonnonvapautta sekä esimerkiksi oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin kriteereitä. Sopimus sisältää myös yleisen syrjintäkiellon, vähimmäiskriteerit kuolemanrangaistuksen käytölle sekä säännöksen vähemmistöihin kuuluvien oikeuksista. Sopimuksen täytäntöönpanoa valvoo ihmisoikeuskomitea.

Sisältää muun muassa työhön ja työoloihin, terveyteen, asumiseen, ravinnonsaantiin, koulutukseen ja kulttuuriin liittyviä oikeuksia. Sopimuksen täytäntöönpanoa valvoo TSS-komitea.

Sopimuksen tavoitteena edistää ihmisoikeuksien tasa-arvoista toteutumista naisten osalta. Sopimus sisältää säännöksiä muun muassa kansalaisuudesta, koulutuksesta, työelämään osallistumisesta, terveydenhuollosta sekä naisten taloudellisista oikeuksista. Sopimuksen täytäntöönpanoa valvoo naisten syrjinnän poistamista käsittelevä komitea.

Vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyn yleissopimuksen tarkoituksena on taata vammaisille henkilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet, edistää ja suojella näitä oikeuksia ja vapauksia sekä edistää vammaisten henkilöiden ihmisarvon kunnioittamista.

Sopimuksen keskeisiä periaatteita ovat yksilön itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen, syrjimättömyys ja yhdenvertaisuus, vammaisten henkilöiden osallistuminen ja osallisuus yhteiskuntaan sekä esteettömyys ja saavutettavuus. Sopimus sisältää sekä kansalais- ja poliittisia oikeuksia että taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevia määräyksiä.

Sopimuksen täytäntöönpanoa valvoo vammaisten henkilöiden oikeuksien komitea.

Rotusyrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen tavoitteena on ehkäistä rodun, ihonvärin, syntyperän tai kansallisen tai etnisen alkuperän perusteella tapahtuvaa syrjintää. Valtioiden tulee kaikin mahdollisin keinoin pyrkiä ehkäisemään rasismia yleensä sekä erityisesti kriminalisoida rotusyrjintä ja kansanryhmää vastaan kiihottaminen. Yleissopimuksen täytäntöönpanoa valvoo rotusyrjinnän poistamista käsittelevä komitea.

Uudistetussa Euroopan sosiaalisessa peruskirjassa turvatut oikeudet koskevat muun muassa asumista, terveyttä, koulutusta, työntekoa, henkilöiden vapaata liikkuvuutta sekä lasten, ikääntyneiden, vammaisten henkilöiden ja perheen suojelua.

Peruskirjan valvonta perustuu sen soveltamista koskeviin raportteihin, joita sopimuspuolet antavat määräajoin. Raportit tutkitaan Euroopan sosiaalisten oikeuksien komiteassa, hallitusten välisessä komiteassa ja lopuksi Euroopan neuvoston ministerikomiteassa, joka voi tarvittaessa antaa julkisia suosituksia jäsenmaan lainsäädännön muuttamiseksi.

Naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen (Istanbulin sopimus) tavoitteena on naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäiseminen ja poistaminen, väkivallan uhrien suojeleminen sekä väkivallan tekijöiden saattaminen edesvastuuseen. Yleissopimusta sovelletaan kaikkiin väkivallan muotoihin, perheväkivalta mukaan lukien.

Yleissopimuksen tavoitteena on edistää kaikkien naisiin kohdistuvien syrjinnän muotojen poistamista sekä naisten ja miesten välistä tosiasiallista tasa-arvoa. Sopimuksen täytäntöönpanoa seuraa naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjunnan asiantuntijaryhmä (GREVIO).

Lasten suojelemisesta seksuaalista riistoa ja seksuaalista hyväksikäyttöä vastaan tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen (Lanzaroten sopimus) tavoitteena on lapsiin kohdistuvan seksuaalisen riiston ja seksuaalisen hyväksikäytön (seksuaaliväkivalta) ehkäiseminen ja torjuminen, seksuaalisen riiston ja seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi joutuneiden lapsiuhrien oikeuksien suojeleminen sekä kansallisen ja kansainvälisen yhteistoiminnan edistäminen lasten seksuaalista riistoa ja seksuaalista hyväksikäyttöä vastaan.

Sopimuksessa lapsella tarkoitetaan jokaista alle 18-vuotiasta henkilöä. Yleissopimuksen toimeenpanoa valvoo sopijapuolten edustajista koostuva komitea (Lanzarote-komitea).

Kansallisten vähemmistöjen suojelua koskeva puiteyleissopimuksessa (vähemmistöpuitesopimus) määritellään ne periaatteet, jotka velvoittavat sopimusvaltioita omalla alueellaan suojelemaan kansallisia vähemmistöjä. Sopimusvaltiot sitoutuvat mm. noudattamaan syrjinnän kiellon ja yhdenvertaisuuden periaatetta sekä monin eri tavoin tukemaan vähemmistökulttuurien ylläpitämistä ja kehittymistä.

Vähemmistöpuitesopimuksen täytäntöönpanosta raportoidaan viiden vuoden välein Euroopan neuvostolle, jonka neuvoa-antava komitea antaa suosituksensa määräaikaisraportin ja muiden relevanttien tietojen perusteella. Euroopan neuvoston ministerikomitea vahvistaa lopulliset suositukset.

Alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskeva eurooppalainen peruskirjan (kieliperuskirja) tarkoituksena on suojella ja edistää perinteisiä alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä Euroopassa, ylläpitää ja kehittää Euroopan kulttuureja ja kulttuuriperintöä sekä edistää alueellisen kielen tai vähemmistökielen käyttöä yksityisessä ja julkisessa elämässä.

Kieliperuskirjan määräysten kansallisesta täytäntöönpanosta raportoidaan viiden vuoden välein Euroopan neuvostolle, jonka asiantuntijakomitea antaa suosituksensa määräaikaisraportin ja muiden relevanttien tietojen perusteella. Euroopan neuvoston ministerikomitea vahvistaa lopulliset suositukset.