YK:n lapsen oikeuksien komitea

Lapsen oikeuksien sopimuksen määräysten noudattamisen kansainvälinen valvonta perustuu sopimusvaltioiden raportointivelvollisuuteen. Lisäksi lapsen oikeuksien kolmannella valinnaisella pöytäkirjalla mahdollistetaan yksilövalitukset, valtiovalitukset ja tutkintamenettely.

Lapsen oikeuksien sopimuksessa ja sen valinnaisissa pöytäkirjoissa turvattujen oikeuksien noudattamista valvoo sopimuksella perustettu YK:n lapsen oikeuksien komitea. Komiteaan kuuluu 18 jäsentä, jotka ovat riippumattomia lapsen oikeuksien asiantuntijoita. Komitean jäsenen toimikausi on neljä vuotta.

Lapsen oikeuksien komitea julkaisee lapsen oikeuksien sopimuksen tulkinnasta tiettyä sopimuskohtaa tai tiettyä aihetta koskevia yleiskommentteja. Yleiskommentit ovat ohjeita sopimuskohtien tulkintaa ja toimeenpanoa varten. Ne ovat tärkeitä lapsen sopimuksen sisällön ymmärtämisessä.

Lapsen oikeuksien komitea on julkaissut tähän mennessä 25 yleiskommenttia. Yleiskommentit käsittelevät muun muassa sopimuksen yleisiä täytäntöönpanotoimia (yleiskommentti nro 5), lapsen oikeuksien täytäntöönpanoa varhaislapsuudessa (nro 7), lapsen oikeutta tulla kuulluksi (nro 12), lapsen oikeutta olla joutumatta väkivallan kohteeksi (nro 13), lapsen edun ensisijaisuutta (nro 14), lapsen oikeutta nauttia parhaasta mahdollisesta terveydentilasta (nro 15) lapsen oikeutta lepoon, vapaa-aikaan, leikkiin, virkistystoimintaan, kulttuurielämään ja taiteisiin (nro 17), lapsibudjetointia (nro 19) sekä lapsen oikeuksia digitaalisissa ympäristöissä (nro 25). Parhaillaan komitean valmisteltavana on yleiskommentti, joka käsittelee lasten oikeuksia ja ympäristöä erityisesti ilmastonmuutoksen näkökulmasta.

Tutustu julkaistuihin yleiskommentteihin

Jokaisen sopimusvaltion on raportoitava lapsen oikeuksien komitealle viiden vuoden välein niistä lainsäädännöllisistä, oikeudellisista ja hallinnollisista toimenpiteistä, joilla lapsen oikeuksien sopimuksessa turvattuja oikeuksia on pantu täytäntöön sekä oikeuksien toteutumisessa tapahtuneesta kehityksestä.

Suomi on tähän mennessä antanut viisi määräaikaisraporttia komitealle, joista viimeisin on yhdistetty kahdenraportointikauden raportti. Suomi on antanut raportit vuosina 1994, 1998, 2003, 2008 ja 2019 (yhdistetty viides ja kuudes määräaikaisraportti). Määräaikaisraportin valmistelusta vastaa Suomessa ulkoministeriö, joka kuulee raportin valmistelussa muita ministeriöitä ja viranomaisia sekä kansalaisjärjestöjä. Lapsen oikeuksien komitea järjestää YK:n tiloissa Sveitsin Genevessä valtion määräaikaisraportista suullisen kuulemistilaisuuden, jossa komitean jäsenet kysyvät valtion edustajilta lapsen oikeuksien sopimuksen täytäntöönpanosta.

Lapsen oikeuksien komitea kuulee myös kansalaisjärjestöjä, minkä lisäksi kansalaisjärjestöt jättävät oman rinnakkaisen raporttinsa komitealle. Kansalaisjärjestöjen niin sanotun vaihtoehtoisen raportin tarkoituksena on tuoda esiin käytännön haasteita ja ongelmia sopimuksen toimeenpanossa sekä täydentää valtion raportin tietoja ja kiinnittää huomiota myös valtion raportin mahdollisiin puutteisiin.  Vaihtoehtoinen raportti antaa komitealle mahdollisuuden kiinnittää huomiota raportissa esitettyihin näkökulmiin ja huolenaiheisiin sekä sen pohjalta laatia suosituksia valtiolle. Suomessa kansalaisjärjestöjen vaihtoehtoisen raportin kokoamista koordinoi Lastensuojelun Keskusliitto. Kansalaisjärjestöjen raportti valmistellaan yhdessä Lastensuojelun Keskusliiton ja sen jäsenjärjestöjen kanssa. Esimerkiksi Mannerheimin Lastensuojeluliitto on osallistunut vaihtoehtoisen raportin laadintaan.

Käsiteltyään sopimusvaltion määräaikaisraportin lapsen oikeuksien komitea antaa sopimusvaltiota koskevat päätelmät ja suositukset. Lapsen oikeuksien komitea on tähän mennessä antanut Suomea koskevat päätelmänsä ja suosituksensa vuosina 1996, 2000, 2005 ja 2011. Vuonna 2019 jätetyn Suomen määräaikaisraportin osalta komitea antaa päätelmänsä ja suosituksensa vuoden 2023 aikana.

Lapsen oikeuksien sopimuksen kolmas valinnainen pöytäkirja mahdollistaa yksilövalitukset lapsen oikeuksien sopimuksen ja sen valinnaisten pöytäkirjojen loukkauksista. Valituksia voivat tehdä yksityishenkilöt tai yksityishenkilöiden ryhmät tai joku muu näiden puolesta, jotka väittävät sopimusvaltion loukanneen heidän oikeuksiaan. Jos valitus tehdään yksityishenkilön tai yksityishenkilöiden ryhmän puolesta, tämän on tapahduttava heidän suostumuksellaan, jollei valittaja voi perustella toimintaansa heidän puolestaan ilman tällaista suostumusta. Valituksen käsittelyn edellytyksenä on, kaikki käytettävissä olevat kansalliset oikeussuojakeinot on käytetty.

Lapsen oikeuksien komitea ei ota valitusta tutkittavaksi, jos

• valitus on tehty nimettömänä
• valitusta ei ole tehty kirjallisesti
• valituksessa on käytetty väärin valitusoikeutta tai lapsen oikeuksien sopimuksen ja/tai sen valinnaisten pöytäkirjojen määräykset eivät sovellu valitukseen
• komitea on jo tutkinut saman asian tai sitä on tutkittu tai tutkitaan muussa kansainvälisessä tutkinta- tai ratkaisumenettelyssä
• kaikkia käytettävissä olevia kansallisia oikeussuojakeinoja ei ole käytetty. Tätä määräystä ei sovelleta, jos oikeussuojakeinojen käyttäminen on kohtuuttomasti pitkittynyt tai todennäköisesti ei anna tehokasta oikeussuojaa
• valitus on ilmeisen perusteeton tai sitä ei ole perusteltu riittävästi
• valituksen kohteena olevat seikat ovat tapahtuneet ennen tämän pöytäkirjan voimaantuloa kyseisen sopimusvaltion osalta, elleivät nämä seikat ole jatkuneet kyseisen ajankohdan jälkeen
• valitusta ei ole tehty vuoden kuluessa siitä, kun kaikki kansalliset oikeussuojakeinot on käytetty, jollei valittaja pysty osoittamaan, ettei valitusta voitu tehdä kyseisen määräajan puitteissa.

Kolmas valinnainen pöytäkirja sisältää myös valtiovalitusmenettelyn lapsen oikeuksien sopimuksen ja sen kahden ensimmäisen valinnaisen pöytäkirjan loukkauksista. Sopimusvaltioiden välisiä valituksia voidaan ottaa vastaan ja tutkia ainoastaan niiden sopimusvaltioiden osalta, jotka ovat antaneet tällaisen lapsen oikeuksien komitean toimivallan tunnustavan selityksen. Suomi on antanut tällaisen selityksen.

Valinnaisessa pöytäkirjassa mahdollistetaan vakavissa oikeuksien loukkauksissa tutkintamenettely. Jos komitean saaman luotettavan tiedon mukaan sopimusvaltio on vakavasti tai järjestelmällisesti loukannut oikeuksia, joista määrätään lapsen oikeuksien sopimuksessa tai sen kahdessa valinnaisessa pöytäkirjassa, komitea voi käynnistää tutkintamenettelyn oikeuksien loukkauksien selvittämiseksi ja lopettamiseksi.