Perus- ja ihmisoikeudet ja lapset

Perus- ja ihmisoikeuksilla tarkoitetaan erityisen tärkeitä oikeuksia, jotka on määritelty perustuslaissa, EU:n perusoikeuskirjassa ja kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa. Perusoikeudet ja ihmisoikeudet kuuluvat myös lapsille. Lapsille on turvattu ihmisoikeussopimuksissa ja perustuslaissa myös erityisiä oikeuksia, joita sovelletaan vain lapsiin.

Perusoikeuksilla tarkoitetaan perustuslaissa turvattuja yksilölle tärkeitä oikeuksia. Euroopan unionin perusoikeuksilla tarkoitetaan EU:n perusoikeuskirjassa turvattuja yksilölle tärkeitä oikeuksia. Ihmisoikeuksilla puolestaan tarkoitetaan yksilöille tärkeitä oikeuksia, jotka on turvattu kansainvälisoikeudellisesti velvoittavissa ja valtionsisäisesti voimaan saatetuissa kansainvälisissä sopimuksissa.

Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa vuonna 1948. Vaikka se ei ole ihmisoikeussopimus, sen katsotaan tulleen kansainvälisoikeudelliseksi tavaksi, minkä takia sitä yleisesti pidetään oikeudellisesti sitovana toisin kuin muita julistuksia. Ihmisoikeuksien julistuksella on ollut suuri merkitys kansainvälisen ihmisoikeussopimusjärjestelmän rakentumisessa. Julistus on myös ollut perustana myöhemmin solmituille kansainvälisille ihmisoikeussopimuksille. Näitä ovat esimerkiksi vuonna 1966 hyväksytty kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskeva YK:n sopimus, taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva YK:n sopimus sekä vuonna 1989 hyväksytty YK:n lapsen oikeuksien sopimus.

Perusoikeudet ja Suomen voimaan saattamat ihmisoikeussopimukset velvoittavat oikeudellisesti kaikkia julkisen vallan toimijoita eli valtiota, kuntia ja hyvinvointialueita sekä muita julkista valtaa käyttäviä tahoja. EU:n perusoikeuskirjaan sisältyvät oikeudet velvoittavat EU:n toimielimiä ja laitoksia sekä jäsenvaltioita (ja muita sen julkisen vallan käyttäjiä) silloin kun ne soveltavat unionin oikeutta.

Perus- ja ihmisoikeudet muodostavat yhdessä toisiaan täydentävän oikeudellisen suojajärjestelmän. Hyvin monet oikeudet on turvattu niin perusoikeutena, EU:n perusoikeutena kuin ihmisoikeutena. Esimerkiksi oikeus elämään on turvattu perustuslaissa, EU:n perusoikeuskirjassa, kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevassa YK:n sopimuksessa, Euroopan ihmisoikeussopimuksessa, YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa sekä vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n sopimuksessa.

Perustuslaissa nimenomaisesti edellytetään, että julkinen valta turvaa perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumisen. Julkisen vallan eli valtion, kuntien ja hyvinvointialueiden tulee kunnioittaa, suojella ja edistää perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista. Tämä tarkoittaa perus- ja ihmisoikeusvelvoitteiden huomioon ottamista kaikessa julkisen vallan päätöksenteossa ja toiminnassa.

• Kunnioittaminen: Julkisen vallan tulee pidättäytyä loukkaamasta perusoikeuksia ja ihmisoikeuksia tai puuttumasta niiden nauttimiseen.
• Suojelu: Julkisen vallan tulee tarjota suojaa perus- ja ihmisoikeusloukkauksia vastaan.
• Edistäminen: Julkiselta vallalta edellytetään aktiivisia toimenpiteitä perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen ja edistämiseen, esimerkiksi voimavarojen suuntaamista koulutuksen tai sosiaali- ja terveydenhuoltoon.

Esimerkki: Lapsella on oikeus suojeluun kaikenlaiselta väkivallalta. Kouluympäristössä tämä tarkoittaa sitä, että koulun aikuiset eivät saa kohdistaa oppilaisiin väkivaltaa (kunnioittaminen), koulun aikuisten tulee ehkäistä ja puuttua oppilaiden keskinäiseen väkivaltaan, kuten koulukiusaamiseen, häirintään ja ahdisteluun (suojelu) sekä koulussa tulee aktiivisin toimin edistää kouluyhteisön hyvinvointia, oppilaiden osallisuutta, yhteisöllistä toimintaa, yhteishenkeä, opiskeluympäristön turvallisuutta sekä kodin ja koulun välistä yhteistyötä (toteuttaminen ja edistäminen).

Lasten alaikäisyys ja vajaavaltaisuus eivät tarkoita sitä, että perus- ja ihmisoikeudet eivät kuuluisi lapsille. Lapsille kuuluvat samat perus- ja ihmisoikeudet kuin aikuisille. Tästä on joitain poikkeuksia, kuten vain täysi-ikäisiä koskevat vaalioikeudet. Lasten oikeus suojeluun edellyttää myös joitakin rajauksia, kuten vähimmäisiän asettamista työhön ottamiselle ja nuorten työntekijöiden suojelua koskevia säännöksiä. Nämä säännökset rajoittavat alaikäisten työntekoa heidän kehityksensä ja koulunkäyntinsä turvaamiseksi. Lainsäädännössä on myös suojattu lapsia muun muassa asettamalla suojaikäraja seksuaaliselle kanssakäymiselle sekä asettamalla ikärajat esimerkiksi alkoholi- ja tupakkatuotteiden ostamiselle ja ajokortin saamiselle.

YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa ja useassa muussa ihmisoikeussopimuksissa turvataan lisäksi ihmisoikeuksia, joita sovelletaan vain lapsiin. Lapsia ovat kaikki alle 18-vuotiaat henkilöt. Vain lapsiin sovellettavia ihmisoikeuksia ovat esimerkiksi lapsen edun ensisijaisuus, lapsen oikeus kehittymiseen, lapsen oikeus erityiseen suojeluun, lapsen näkemysten kunnioittaminen ja oikeus leikkiin.

Vaikka lähes kaikki perus- ja ihmisoikeudet kuuluvat myös lapsille, lapsi saattaa tarvita niiden käyttämisessä ja niihin vetoamisessa muiden apua. Lapsen perus- ja ihmisoikeutta koskevaa puhevaltaa voi eri tilanteissa käyttää kansallisen lainsäädännön mukaisesti joko lapsi itse tai sitten hänen huoltajansa tai muu laillinen edustajansa. Puhevallan käytöstä on kysymys esimerkiksi, kun huoltaja tekee lapsen puolesta palvelua tai etuutta koskevan hakemuksen tai hakee muutosta tehtyyn päätökseen.

Lapsen arjessa tai lasta koskevassa päätöksessä tulee usein sovellettavaksi useita perus- ja ihmisoikeussäännöksiä samanaikaisesti. Yksittäisessä tilanteessa lapsen eri oikeudet voivat olla keskenään ristiriidassa tai lapsen ja muiden henkilöiden oikeudet voivat olla keskenään ristiriidassa. Oikeuksien toteuttamisessa tarvitaankin usein tapauskohtaista arviointia, harkintaa ja oikeuksien keskinäistä punnintaa.

Perustuslaki on kansallisen oikeusjärjestyksen normihierarkian ylimmänasteinen säädös, joka määrittelee oikeus- ja yhteiskuntajärjestelmän perusteet sekä yksilön perusoikeudet. Lähes kaikkia perusoikeuksia sovelletaan lapsiin.

Lue lisää

Euroopan unionin perusoikeuskirjassa turvattuja oikeuksia sovelletaan myös lapsiin (poikkeuksina esimerkiksi oikeus solmia avioliitto sekä äänioikeus ja vaalikelpoisuus). Perusoikeuskirjassa on myös vain lapsuuden aikana sovellettavia oikeuksia

Lue lisää

Lasten ihmisoikeuksien kannalta erityisen merkittävässä roolissa on yleissopimus lapsen oikeuksista eli YK:n lapsen oikeuksien sopimus. Lapsen oikeuksien sopimus on sisällöllisesti laaja-alainen ja se velvoittaa sopimusvaltiota ryhtymään kaikkiin tarpeellisiin toimiin sopimuksessa turvattujen oikeuksien toteuttamiseksi.

Lue lisää

YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen lisäksi myös muut ihmisoikeussopimukset ovat lapsille tärkeitä ja täydentävät sen antamaa ihmisoikeussuojaa. Lasten oikeuksien kannalta keskeisiä ihmisoikeussopimuksia ovat mm. erilaiset YK:n ja Euroopan neuvoston yleissopimukset.

Lue lisää