Lasten oikeudet varhaiskasvatuksessa
Varhaiskasvatusta suunniteltaessa on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu. Varhaiskasvatuksessa toteutetaan perus- ja ihmisoikeuksia.
Lapsen oikeudesta varhaiskasvatukseen sekä sen tavoitteista säädetään varhaiskasvatuslaissa (540/2018). Aiemmin varhaiskasvatuksesta käytetiin nimitystä päivähoito. Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka. Varhaiskasvatuksen toimintamuodot ovat 1) päiväkotitoiminta, 2) perhepäivähoito sekä 3) avoin varhaiskasvatustoiminta, kuten esimerkiksi kerho- ja leikkitoiminta.
Varhaiskasvatus on lapsille tärkeä kasvu- ja kehitysympäristö sekä keskeinen pienten lasten hyvinvointia, kehitystä ja oppimista edistävä palvelu. Lapsen vanhemmat tai muut huoltajat päättävät lapsensa osallistumisesta varhaiskasvatukseen. Lapsen oikeuksien sopimuksen ja varhaiskasvatuslain mukaisesti varhaiskasvatusta suunniteltaessa, järjestettäessä tai tuotettaessa ja siitä päätettäessä on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu.
Varhaiskasvatuksen keskeisen sisältölainsäädännön muodostavat varhaiskasvatuslain lisäksi valtioneuvoston asetus varhaiskasvatuksesta (753/2018) ja Opetushallituksen vahvistamat varhaiskasvatussuunnitelman perusteet vuodelta 2022. Varhaiskasvatuksen suunnitelmat muodostuvat kolmesta tasosta: 1) valtakunnallisista varhaiskasvatussuunnitelman perusteista, 2) paikallisista varhaiskasvatussuunnitelmista ja 3) lapsikohtaisista varhaiskasvatussuunnitelmista.
Varhaiskasvatuslakia sovelletaan kunnan, kuntayhtymän ja yksityisen palveluntuottajan järjestämään tai tuottamaan päiväkotitoimintaan ja perhepäivähoitoon. Varhaiskasvatuslain mukaista päiväkotitoimintaa ja perhepäivähoitoa saa järjestää ja järjestäjälle tuottaa kunta, kuntayhtymä ja yksityinen palveluntuottaja, joka on saanut aluehallintovirastolta luvan toiminnan harjoittamiseen.
Varhaiskasvatuslaissa määritellään varhaiskasvatuksen tavoitteet. Kaikki varhaiskasvatuksen tavoitekokonaisuudet liittyvät perus- ja ihmisoikeuksiin.
Edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia
Tavoite liittyy lapsen oikeuteen kehitykseen ja laajasti lapsen hyvinvointia turvaaviin oikeuksiin, kuten lapsen oikeuteen parhaaseen mahdolliseen terveydentilaan. Käytännössä kaikki lapsen perus- ja ihmisoikeudet liittyvät tavoitteen toteutumiseen.
Tukea lapsen oppimisen edellytyksiä ja edistää elinikäistä oppimista ja koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista
Tavoite liittyy sivistyksellisiin oikeuksiin, oikeuteen saada opetusta ja koulutusta. Koulutuksellisen tasa-arvon tavoite liittyy myös syrjinnän kieltoon ja yhdenvertaisuuteen. Varhaiskasvatus on osa elinikäistä oppimista ja kasvatus- ja koulutusjärjestelmää. Lapsen kehittymisen kannalta tärkeää on, että varhaiskasvatus muodostaa toimivan kokonaisuuden ja jatkumon kotikasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen kanssa. Varhaiskasvatus tukee lapsen oppimista ja kouluvalmiuksia, joten sillä on tärkeä tehtävä koulutuksellisten oikeuksien edistämisessä.
Toteuttaa lapsen leikkiin, liikkumiseen, taiteisiin ja kulttuuriperintöön perustuvaa monipuolista pedagogista toimintaa ja mahdollistaa myönteiset oppimiskokemukset
Tavoite liittyy leikkiin, vapaa-aikaan, virkistystoimintaan ja taiteisiin ja kulttuuriin liittyviin perus- ja ihmisoikeuksiin. Leikki, liikunta, taiteet ja kulttuuri liittyvät sivistyksellisiin oikeuksiin. Perustuslaissa turvataan jokaiselle mahdollisuus kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä. Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan sopimusvaltiot tunnustavat lapsen oikeuden lepoon ja vapaa-aikaan, hänen ikänsä mukaiseen leikkimiseen ja virkistystoimintaan sekä vapaaseen osallistumiseen kulttuurielämään ja taiteisiin sekä kunnioittavat ja edistävät lapsen oikeutta osallistua kaikkeen kulttuuri- ja taide-elämään ja kannustavat sopivien ja yhtäläisten mahdollisuuksien tarjoamista kulttuuri-, taide-, virkistys- ja vapaa-ajantoimintoihin. Varhaiskasvatuksella on tärkeä rooli näiden oikeuksien toteuttamisessa.
Varmistaa kehittävä, oppimista edistävä, terveellinen ja turvallinen varhaiskasvatusympäristö
Tavoite liittyy lapsen oikeuteen turvalliseen ja suotuisaan kasvuympäristöön. Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lasten huolenpidosta vastaavien palveluiden on noudatettava toimivaltaisten viranomaisten antamia määräyksiä, jotka koskevat erityisesti turvallisuutta, terveyttä, henkilökunnan määrää ja soveltuvuutta sekä henkilökunnan riittävää valvontaa.
Tavoite liittyy myös lapsen oikeuteen kehittymiseen ja sitä kautta laajasti lapsen oikeuksiin. Myös lapsen oikeus suojeluun kaikenlaiselta väkivallalta liittyy lapsen turvalliseen varhaiskasvatusympäristöön. Lasta on suojeltava myös toisten lasten väkivallalta, kiusaaminen mukaan lukien. Myös lapsen oikeus parhaaseen mahdolliseen terveydentilaan on tavoitteen kannalta keskeinen oikeus.
Turvata lasta kunnioittava toimintatapa ja mahdollisimman pysyvät vuorovaikutussuhteet lasten ja varhaiskasvatushenkilöstön välillä
Tavoite liittyy myös lapsen suotuisan kehityksen ja myös henkilökunnan riittävään määrään ja laatuun. Se liittyy lapsen koulutuksen tavoitteeseen lapsen persoonallisuuden, lahjojen sekä henkisten ja ruumiillisten valmiuksien mahdollisimman täydestä kehittämisestä (LOS 29 art.), sillä vaihtuvat vuorovaikutussuhteet eivät tue tavoitteen toteutumista.
Antaa kaikille lapsille yhdenvertaiset mahdollisuudet varhaiskasvatukseen, edistää yhdenvertaisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa sekä antaa valmiuksia ymmärtää ja kunnioittaa yleistä kulttuuriperinnettä sekä kunkin kielellistä, kulttuurista, uskonnollista ja katsomuksellista taustaa
Tavoite liittyy syrjinnän kieltoon, yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon. Lapsen oikeuksien sopimus edellyttää lapsen oikeuksien takaamista kaikille lapsille ilman minkäänlaista lapsen tai hänen vanhempiensa rotuun, ihonväriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen, etniseen tai sosiaaliseen alkuperään, varallisuuteen, vammaisuuteen, syntyperään tai muuhun seikkaan perustuvaa erottelua.
Syrjimättömyysperiaate sisältyy myös muihin ihmisoikeussopimuksiin sekä perusoikeuksiin, kuten yhdenvertaisuus lain edessä, syrjinnän kielto, lasten kohteleminen tasa-arvoisesti yksilöinä ja sukupuolten tasa-arvon edistäminen.
Ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapaus turvataan lapsen oikeuksien sopimuksen lisäksi myös monissa muissa ihmisoikeussopimuksissa ja perustuslaissa. Vähemmistöön tai alkuperäiskansaan kuuluvien lapsen oikeutta omaan kulttuuriin, uskontoon ja kieleen turvataan lapsen oikeuksien sopimuksen lisäksi useissa muissa ihmisoikeussopimuksessa. Kielelliset ja kulttuuriset oikeudet turvataan myös perustuslaissa.
Tunnistaa lapsen yksilöllisen tuen tarve ja järjestää tarkoituksenmukaista tukea varhaiskasvatuksessa tarpeen ilmettyä tarvittaessa monialaisessa yhteistyössä
Tavoite liittyy laajasti sosiaalisiin ja sivistyksellisiin perus- ja ihmisoikeuksiin sekä syrjimättömyyteen ja yhdenvertaisuuteen. Lapsen oikeuksien sopimuksessa asetettu koulutuksen tavoite lapsen persoonallisuuden, lahjojen sekä henkisten ja ruumiillisten valmiuksien mahdollisimman täydestä kehittämisestä on tässä yhteydessä tärkeä, kuten myös kaikki vammaisten lasten erityiseen asemaan liittyvät oikeudet ja YK:n vammaisyleissopimuksessa turvatut oikeudet.
Kehittää lapsen yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja, edistää lapsen toimimista vertaisryhmässä sekä ohjata eettisesti vastuulliseen ja kestävään toimintaan, toisten ihmisten kunnioittamiseen ja yhteiskunnan jäsenyyteen
Tavoite liittyy lapsen oikeuteen kehittymiseen ja lapsen koulutuksen tavoitteisiin. Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan koulutuksen tulee valmistaa lasta vastuulliseen elämään vapaassa yhteiskunnassa ymmärryksen, rauhan, suvaitsevaisuuden, sukupuolten välisen tasa-arvon ja kaikkien kansakuntien, etnisten, kansallisten ja uskonnollisten ryhmien sekä alkuperäiskansoihin kuuluvien henkilöiden välisen ystävyyden hengessä sekä edistää kunnioitusta elinympäristöä kohtaan. Yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot ovat tärkeä osa toimintakykyä ja hyvinvointia, ja niillä on tärkeä merkitys monien oikeuksien toteutumisen kannalta.
Varmistaa lapsen mahdollisuus osallistua ja saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin
Tavoite liittyy lapsen oikeuteen osallistua ja tulla kuulluksi. Lapsen oikeuksien sopimuksessa taataan jokaiselle lapselle, joka kykenee muodostamaan näkemyksensä, oikeuden ilmaista ne vapaasti kaikissa häntä koskevissa asioissa ja oikeuden saada oman näkemyksensä huomioon otetuksi. Lapsen näkemykset häntä koskevissa asioissa on selvitettävä ja otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti. Perustuslain mukaan lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti. Säännöksellä halutaan korostaa, että lapsia tulee kohdella sekä aikuisväestöön nähden tasa-arvoisina, yhtäläiset perusoikeudet omaavina ihmisinä että keskenään yhdenvertaisesti. Jokaista lasta tulee kohdella yksilönä.
Toimia yhdessä lapsen sekä lapsen vanhemman tai muun huoltajan kanssa lapsen tasapainoisen kehityksen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin parhaaksi sekä tukea lapsen vanhempaa tai muuta huoltajaa kasvatustyössä
Tavoite liittyy perheen ja vanhempien tukemiseen lapsen kasvatuksessa. Varhaiskasvatus on tärkeä osa pienten lasten vanhempien ja perheiden tukea. Varhaiskasvatus tukee vanhempia kotikasvatuksessa.
Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan valtion tulee antaa vanhemmille ja muille lapsen huoltajille apua heidän hoitaessaan kasvatustehtäväänsä. Valtion tulee myös ryhtyä kaikkiin asianmukaisiin toimiin taatakseen, että työssäkäyvien vanhempien lapsilla on oikeus hyödyntää lastenhoitopalveluita. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että varhaiskasvatus rajautusi vain työssä käyvien vanhempien lapsiin, sillä varhaiskasvatuksella on monia muitakin keskeisiä tehtäviä kuin työn ja perheen yhteensovittaminen ja sillä toteutetaan monia muitakin oikeuksia kuin työssä käyvien vanhempien tukemista. Vanhempien ja perheen tukemista edellytetään myös muissa ihmisoikeussopimuksissa ja perustuslaissa.
Varhaiskasvatuksen järjestämisessä ja tuottamista sekä lapsen oikeudesta varhaiskasvatukseen säädetään varhaiskasvatuslaissa (540/2018). Varhaiskasvatus kuuluu kunnan järjestämisvastuulle.
Varhaiskasvatuslain mukaan kunnan on järjestettävä varhaiskasvatusta siinä laajuudessa ja sellaisin toimintamuodoin kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Kunnan on pyrittävä järjestämään varhaiskasvatusta lähellä palvelun käyttäjiä ottaen huomioon asutuksen sijainti sekä liikenneyhteydet. Päiväkodin toiminta kalenterivuoden aikana ja aukioloaika vuorokaudessa on järjestettävä paikallisen tarpeen mukaan.
Varhaiskasvatuslain mukaisesti kunta voi järjestää varhaiskasvatuksen itse tai sopia järjestämisvastuun siirtämisestä toiselle kunnalle tai kuntayhtymälle. Kunta voi tuottaa varhaiskasvatuspalvelut itse tai hankkia ne sopimukseen perustuen muulta palvelujen tuottajalta. Hankittaessa palveluja toiselta palvelujentuottajalta kunnan tai kuntayhtymän on varmistuttava siitä, että hankittavat palvelut vastaavat sitä tasoa, jota edellytetään vastaavalta kunnalliselta toiminnalta. Varhaiskasvatuksessa voidaan antaa palvelun käyttäjälle sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä annetun lain (569/2009) mukainen palveluseteli.
Kunnan, kuntayhtymän ja yksityisen varhaiskasvatuksen palveluntuottajan on huolehdittava, että varhaiskasvatuksessa on riittävä määrä tässä luvussa säädettyä eri kelpoisuusvaatimukset täyttävää henkilöstöä, jotta varhaiskasvatukselle säädetyt tavoitteet voidaan saavuttaa ja jotta myös vammaisten ja muiden lasten tuen tarpeisiin vastataan. Kunnan käytettävissä on oltava varhaiskasvatuksessa esiintyvää tarvetta vastaavasti varhaiskasvatuksen erityisopettajan palveluja. Lisäksi varhaiskasvatuksessa voi olla lasten tarpeet ja varhaiskasvatuksen tavoitteet huomioiden myös muuta henkilöstöä. Päiväkodilla tulee olla toiminnasta vastaava johtaja.
Varhaiskasvatuslaissa asetetaan kelpoisuusvaatimukset varhaiskasvatuksen opettajalle, varhaiskasvatuksen sosionomille, varhaiskasvatuksen lastenhoitajalle, perhepäivähoitajalle, varhaiskasvatuksen erityisopettajalle, päiväkodin johtajalle sekä steinerpedagogisen päiväkodin henkilöstölle.
Henkilöstö ja ryhmät päiväkodissa
Päiväkodissa tulee kasvatus-, opetus- ja hoitotehtävissä olla varhaiskasvatuksessa olevien lapsien määrään, heidän ikäänsä ja varhaiskasvatuksessa päivittäin viettämäänsä aikaan suhteutettuna riittävä määrä henkilöitä, joilla on varhaiskasvatuksen opettajan, sosionomin tai lastenhoitajan ammatillinen kelpoisuus.
Päiväkodissa tulee kasvatus-, opetus- ja hoitotehtävissä olla vähintään yksi henkilö, jolla on varhaiskasvatuslaissa säädetty ammatillinen kelpoisuus, enintään seitsemää enemmän kuin viisi tuntia päivässä varhaiskasvatuksessa olevaa kolme vuotta täyttänyttä lasta kohden. Enintään neljää alle kolmivuotiasta lasta kohden tulee päiväkodissa olla kasvatus-, opetus- ja hoitotehtävissä vähintään yksi henkilö, jolla on edellä varhaiskasvatuslain mukainen ammatillinen kelpoisuus. Kun kyseessä ovat enintään viisi tuntia päivässä varhaiskasvatuksessa olevat kolme vuotta täyttäneet lapset, päiväkodissa tulee olla kasvatus-, opetus- ja hoitotehtävissä vähintään yksi henkilö, jolla on varhaiskasvatuslain mukainen ammatillinen kelpoisuus enintään 13 lasta kohden. Päiväkodin ryhmät tulee muodostaa niin, että yhdessä ryhmässä saa olla yhtä aikaa läsnä enintään kolmea varhaiskasvatuksen tehtävissä henkilöä vastaava määrä lapsia.
Jos päiväkodissa on yksi tai useampi vammainen tai tehostetun tai erityisen tuen tarpeessa oleva lapsi, on tämä otettava huomioon lasten taikka kasvatus-, opetus- ja hoitotehtävissä olevien henkilöiden lukumäärässä, jollei päiväkodissa ole tällaista lasta varten avustajaa. Avustajaa ei lueta henkilöstömitoitukseen.
Perhepäiväkodissa
Perhepäiväkodissa voidaan samanaikaisesti järjestää varhaiskasvatusta enintään neljälle lapselle mukaan luettuina perhepäivähoitajan omat lapset, jotka eivät vielä ole perusopetuksessa. Lisäksi voidaan järjestää varhaiskasvatusta yhdelle esiopetusta saavalle lapselle, perusopetuksen aloittaneelle lapselle tai sellaiselle kunnan järjestämässä enintään viisi tuntia päivässä kestävässä varhaiskasvatuksessa olevalle lapselle, joka aloittaa perusopetuksen toimintavuotta seuraavana vuonna.
Lapsen vanhemmat tai muut huoltajat päättävät lapsensa osallistumisesta varhaiskasvatukseen. Lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen sen kalenterikuukauden alusta, jona hän täyttää yhdeksän kuukautta. Kunnan ei tarvitse järjestää varhaiskasvatusta ajalta, jolta lapsen hoidosta maksetaan sairausvakuutuslain mukaista vanhempainrahaa. Varhaiskasvatusta on kuitenkin järjestettävä ajalta, jolta vanhempainraha maksetaan osittaisena osa-aikatyön vuoksi. Oikeus samaan varhaiskasvatuspaikkaan säilyy, vaikka lapsi on poissa varhaiskasvatuksesta sinä aikana, jona lapsen hoidosta maksetaan sairausvakuutuslain mukaista vanhempainrahaa, jos poissaolo kestää yhtäjaksoisesti enintään 13 viikkoa. Jos lapsi ennen oppivelvollisuuslaissa tarkoitettua oppivelvollisuusikää osallistuu perusopetuslain mukaiseen esiopetukseen tai muuhun esiopetuksen tavoitteet saavuttavaan toimintaan taikka perusopetukseen, varhaiskasvatusta järjestetään täydentävästi.
Kunnan on järjestettävä varhaiskasvatukseen oikeutetun lapsen vanhemmille tai muille huoltajille neuvontaa ja ohjausta heidän käytettävissään olevista varhaiskasvatuspalveluista. Ohjauksessa on selvitettävä varhaiskasvatuksen eri toimintamuodot ja tarjolla olevat vaihtoehdot sekä muut seikat, joilla on vaikutusta lapsen varhaiskasvatuksen järjestämiseen.
Haku varhaiskasvatukseen
Lapsen vanhemman tai muun huoltajan, joka haluaa lapselle kunnan järjestämän varhaiskasvatuspaikan, on tehtävä sitä koskeva hakemus viimeistään neljä kuukautta ennen kuin lapsi tarvitsee paikan. Jos varhaiskasvatuksen tarve johtuu työllistymisestä, opinnoista, koulutuksesta tai muutosta toiseen kuntaan työn tai opintojen takia eikä tarpeen alkamisajankohta ole ennakoitavissa, varhaiskasvatuspaikkaa on haettava niin pian kuin mahdollista, kuitenkin viimeistään kaksi viikkoa ennen kuin lapsi tarvitsee paikan.
Varhaiskasvatusta on mahdollisuuksien mukaan järjestettävä lapsen vanhemman tai muun huoltajan toivomassa muodossa. Jos varhaiskasvatuksessa jo olevan lapsen varhaiskasvatuksen tarve laajentuu ennakoimattomasta työllistymisestä, opinnoista tai koulutuksesta johtuen, kunnan on järjestettävä laajentuneen tarpeen mukainen varhaiskasvatuspaikka välittömästi saatuaan tiedon tarpeen muutoksesta.
Varhaiskasvatuksen suunnittelu ja arviointi yhdessä lasten ja huoltajien kanssa
Lapsen varhaiskasvatusta suunniteltaessa, toteutettaessa ja arvioitaessa lapsen mielipide ja toivomukset on selvitettävä ja otettava huomioon hänen ikänsä ja kehityksensä edellyttämällä tavalla.
Lapsen vanhemmille tai muille huoltajille on annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa lapsensa varhaiskasvatuksen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Lapsille ja heidän vanhemmilleen tai muille huoltajilleen on toimipaikassa järjestettävä säännöllisesti mahdollisuus osallistua varhaiskasvatuksen suunnitteluun ja arviointiin.
Varhaiskasvatusympäristö
Varhaiskasvatuslaissa edellytetään, että varhaiskasvatusympäristö on kehittävä, oppimista edistävä sekä terveellinen ja turvallinen lapsen ikä, kehitys ja muut edellytykset huomioon ottaen. Lasta on suojattava väkivallalta, kiusaamiselta ja muulta häirinnältä. Toimitilojen ja toimintavälineiden on oltava terveellisiä, turvallisia ja asianmukaisia, ja niissä on huomioitava esteettömyys. Varhaiskasvatuksessa olevalle lapselle on järjestettävä lapsen ravitsemustarpeet täyttävä terveellinen ja tarpeellinen ravinto, jollei muun kuin päiväkodissa tai perhepäivähoidossa annetun varhaiskasvatuksen luonteesta muuta johdu. Ruokailu järjestetään ohjatusti kaikille läsnä oleville lapsille.
Varhaiskasvatuksen ajat ja vuorohoito
Varhaiskasvatus saa pääsääntöisesti kestää enintään kymmenen tuntia yhtäjaksoisesti, lukuun ottamatta vuorohoitoa, jossa päivittäinen kesto on lapsen tarpeen mukainen.
Vuorohoitoa järjestetään iltaisin, öisin, viikonloppuisin ja arki- ja juhlapyhinä päiväkodeissa tai perhepäivähoidossa. Vuorohoitoa on järjestettävä tarpeen mukaisessa laajuudessa lapselle, joka tarvitsee sitä vanhemman tai muun huoltajan työssäkäynnin tai opiskelun vuoksi.
Varhaiskasvatuksessa lapsella on oikeus oikea-aikaiseen tarvitsemaansa tukeen. Tuki voi olla pedagogista, hoidollista tai rakenteellista. Kaikki tuen muodot ovat käytettävissä yleisessä, tehostetussa ja erityisessä tuessa.
Yleinen tuki toteutetaan osana varhaiskasvatuksen perustoimintaa. Tehostetusta ja erityistä tuesta tehdään hallintopäätös. Myös yleisessä tuessa tehdään hallintopäätös, jos lapsi tarvitsee tukipalveluja, kuten koko- tai osa-aikaista erityisopettajan opetusta tai tulkitsemis- ja avustamispalveluja.
Yleinen tuki
Kaikki varhaiskasvatuksessa olevat lapset saavat tarpeidensa mukaan yleistä tukea. Lapsi voi tarvita tukea esimerkiksi pukemisessa, siirtymätilanteissa, kaverisuhteissa, leikkimisessä tai kielen kehityksessä. Lasta tuetaan yksilöllistämällä varhaiskasvatuksen pedagogista toimintaa. Tukea annetaan niin kauan kuin lapsi sitä tarvitsee.
Tehostettu tuki
Tehostettua tukea annetaan, jos yleinen tuki ei riitä lapselle. Tehostettu tuki voi olla lyhyt- tai pitkäaikaista ja sitä annetaan niin kauan kuin lapsi tarvitsee. Tukitoimet ovat säännöllisiä ja samanaikaisesti voi toteutua useita eri tukitoimia. Tehostetun tuen aloittaminen ei edellytä diagnoosia. Tehostetusta tuesta ja sen aikana tarvittavista tukitoimista tehdään hallintopäätös.
Erityinen tuki
Erityinen tuki on vahvin tukimuoto. Erityistä tukea annetaan, mikäli tehostettu tuki ei ole riittävää, tai kun lapsi tarvitsee sitä esimerkiksi vammasta, sairaudesta tai kehityksen viivästymästä johtuen. Tukitoimet suunnitellaan aina yksilöllisesti. Erityinen tuki on jatkuvaa ja kokoaikaista tuen tarvetta, jonka aikana on käytössä useita eri tukimuotoja ja tukipalveluita.
Erityisen tuen aloittaminen ei edellytä diagnoosia tai kuntoutustarvetta, eikä aikaisempaa tehostetun tuen antamista. Erityisestä tuesta ja sen aikana tarvittavista tukitoimista tehdään hallintopäätös.