Lukiokoulutus ja lasten oikeudet
Lukiokoulutuksen tavoitteena on mm. tukea opiskelijoiden kasvamista ihmisinä ja yhteiskunnan jäseninä sekä antaa opiskelijoille tietoja, taitoja ja valmiuksia. Koulutusta alle 18-vuotiaalle opiskelijalle järjestettäessä on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu.
Lukiokoulutus antaa opiskelijalle valmiudet aloittaa korkeakoulututkintoon johtavat opinnot yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa. Lukiokoulutuksen tarkoituksena on tukea opiskelijoiden kasvamista hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja aktiivisiksi yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille työelämän, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja, taitoja ja valmiuksia. Lisäksi koulutuksen tarkoituksena on antaa opiskelijoille valmiuksia elinikäiseen oppimiseen ja itsensä jatkuvaan kehittämiseen. Koulutusta alle 18-vuotiaalle opiskelijalle suunniteltaessa, järjestettäessä ja siitä päätettäessä on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu.
Lukiolaissa (714/2018) säädetään lukiokoulutuksen tarkoituksesta, koulutuksen järjestämisestä, lukio-opetuksesta, hakeutumisesta oppilaitokseen ja opiskelijaksi ottamisesta, opiskelijan oikeuksista ja velvollisuuksista, oppimäärän suorittamisesta ja opiskelijan arvioinnista sekä turvallisesta opiskeluympäristöstä.
Lukiokoulutuksen järjestäminen edellyttää opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämää koulutuksen järjestämislupaa. Lupa voidaan myöntää hakemuksesta kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle. Lupa voidaan myöntää myös ulkomailla järjestettävää koulutusta varten. Lukiokoulutusta voidaan järjestää myös valtion oppilaitoksessa.
Lukiokoulutus muodostaa oppimäärän, jonka tavoitteellinen suorittamisaika on kolme vuotta. Lukiokoulutusta järjestetään erikseen nuorille ja aikuisille tarkoitettuina oppimäärinä. Nuorille tarkoitettuun oppimäärään kuuluvat opinnot mitoitetaan päätoimista opiskelua varten. Nuorille tarkoitetun lukiokoulutuksen oppimäärän laajuus on 150 opintopistettä.
Valtioneuvoston asetuksessa lukiokoulutuksesta säädetään muun muassa koulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista, tiedoista ja taidoista, jatkuvasta oppimisesta, valmistavan koulutuksen tavoitteista, aikuisille tarkoitetun lukiokoulutuksen erityisistä tavoitteista, järjestämisluvan hakemisesta, erityisen koulutustehtävän myöntämisen edellytyksistä, arvosana-asteikosta, opintojen mitoituksesta ja opintojen rakenteesta sekä opintojaksojen laajuudesta.
Ylioppilastutkinnosta annetussa laissa säädetään mm. ylioppilastutkintolautakunnasta, kokeiden järjestämisestä, tutkinnosta suoritettavista kokeista, kokeisiin ilmoittautumisesta, kokeisiin osallistumisen edellytyksistä, erityisjärjestelyistä ja tutkinnon suorittamisesta.